· Energiakäänne on ristiriitainen: saksalaiset tuulivoimayhtiöt ovat vaikeuksissa
· Nordex sulkee tehtaan
·
Euroopan olisi lähes kaksinkertaistettava tuulivoiman lisäämisvauhtinsa
saavuttaakseen itselleen asettamansa tavoitteet
Tuulivoimaloita Rügenin ja Bornholmin saarten välissä Itämerellä. Jens Büttner/dpa-Zentralbild/dpa/Archivbild
Nordex sulkee viimeisen tuulivoimalapatehtaansa Rostockissa. Energiakäännettä olisi kuitenkin nopeutettava, ja jokaiselle tuuliturbiinille on kova kysyntä. Poliitikot asettuvat kapinaan, mutta yritykset torjuvat heidät. Mikä tässä on mennyt pieleen?
Ristiriita ei voisi olla hämmentävämpi: Saksa on jo vuosia panostanut energiakäänteeseen. Poliitikot ympäri maata lupaavat, että käänne johtaa siihen, että heidän maastaan tulee uusiutuvien energialähteiden johtava teknologiapaikka - ja sitten tapahtuu juuri päinvastoin: ensin Saksan aurinkoenergiateollisuus tuhoutuu, ja nyt tuulimyllyjen valmistajien yllä riehuu myrsky, joka kaataa kaiken, mitä ei ole vielä lyöty kiinni.
Viimeisin uhri: Nordex. Tuulivoimaloiden valmistaja sulkee Rostockissa sijaitsevan viimeisen saksalaisen tehtaan, jossa roottorin lapoja vielä rakennetaan, leikataan ja hiotaan. Päätös vaikuttaa entistäkin kummallisemmalta, kun otetaan huomioon pyrkimykset irrottautua Venäjästä pääasiallisena energiantoimittajana. Miten näin voi tapahtua?
IG Metallin asiantuntija puhuu energiapoliittisesta katastrofista
IG Metall Rostock-Schwerinin eli paikallisen metalliteollisuusliiton toimitusjohtaja Stefan Schad ei halua sitä uskoa. Hän puhuu energiapoliittisesta katastrofista: "Tulevaisuudessa 50 metriä pitkät ja yli 50 metriä pitkät raskaat roottorilavat kuljetetaan puolen maailman ympäri, jotta energiakäänteellä olisi mahdollisuus tässä maassa". Schad taistelee nyt siirtoyhtiöiden ja lähes 600 työpaikan puolesta. Hän haluaa taistella jatkaakseen firman toimintaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin sellaisen sijoittajan löytämistä, joka uskoo tuotannon tulevaisuuteen Saksassa. Toistaiseksi tällaista sijoittajaa ei ole näköpiirissä.
Jos hän siis vielä joutuu odottamaan, toiminta Nordexilla päättyy Rostockissa 30. kesäkuuta. "Tuulivoimateollisuus toimii erittäin kilpailluilla maailmanlaajuisilla markkinoilla, jotka ovat ensisijaisesti kustannuslähtöiset. Tätä taustaa vasten meidän on optimoitava maailmanlaajuisia tuotanto- ja hankintaprosessejamme, jotta voimme tuottaa kannattavasti ja varmistaa Nordex-konsernin kilpailukyvyn", Nordexin toimitusjohtaja José Luis Blanco sanoo hieman kauniimmalla managerisaksalla. Hän ei näe vaihtoehtoja tälle "tuskalliselle" askeleelle. Ainoastaan toinen tuulivoimaloiden komentokeskusten tuotantolaitos, joka sijaitsee niin ikään Rostockissa, säilytetään toistaiseksi.
Monet yritykset siirtävät tuotantonsa ulkomaille
Tosiasia on, että energiamurroksesta, kasvavasta kysynnästä ja kunnianhimoisista ilmastotavoitteista huolimatta tuulivoimayhtiöt vähentävät työpaikkoja Saksassa ja siirtävät tuotantoaan muihin maihin. Yhdistysten arvioiden mukaan tuulivoimateollisuudessa on menetetty yhteensä 60 000 työpaikkaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ennen Nordexia kaksi suurta tuuliturbiinivalmistajaa, tanskalainen Vestas ja saksalainen Siemens Gamesa, olivat jo irtisanoneet noin 1 000 työntekijää. Näiden yhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet jo kuukausia, ja sijoittajat ovat olleet pettyneitä. Useimmat valmistajat, kuten Nordex, ovat miinuksella.
Niinpä firmat pakenevat sinne, missä työvoima on halvempaa. Siirtäminen sekä innovaatiot ja yhä suuremmat turbiinit ovat tuoneet mukanaan myös suuren menestyksen: tuulivoiman sähköntuotantokustannukset ovat puolittuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Kyse on siitä, että jos teollisuus haluaa tulla kilpailukykyiseksi, Saksa ei ole pitkällä aikavälillä vaihtoehto tuotantopaikkana.
Hyväksymismenettelyt kestävät vuosia
Tämän lisäksi: Saksassa uusien tuulivoimaloiden rakentaminen on pysähtynyt, koska lupamenettelyt venyvät paikallisten asukkaiden huomattavan vastustuksen vuoksi. Ideasta valmistumiseen kuluu keskimäärin viisi vuotta. Talousministeri Robert Habeck (Vihreät) haluaa nopeuttaa asioita ja on myös vaatinut tätä niin sanotussa pääsiäispaketissa, mutta toistaiseksi ilman näkyvää menestystä. Uusiutuvan energian direktiivissä (RED II) EU oli jo vuonna 2018 säätänyt, että uusiutuvan energian laitosten hyväksymismenettelyjen on oltava käytettävissä enintään kahden vuoden kuluessa. Mutta paperi on kärsivällinen, ja pörssiyhtiöt eivät ole.
”Pääsiäispaketilla” on kunnianhimoiset tavoitteet. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden osuus sähkönkulutuksesta on tarkoitus lähes kaksinkertaistaa vuosikymmenen loppuun mennessä - ja vieläpä silloinkin, kun sähköautojen tai lämpöpumppujen lämmitykseen käyttämän sähkön kysyntä huomattavasti kasvaa.
Habeck suunnittelee aurinko- ja tuulivoimaoffensiivia, jossa parannetaan merkittävästi aurinkopaneelien tukia, lisätään tuulipuistoalueita merellä ja nopeutetaan ennakoitavasti uusien ja korkeampien tuulivoimaloiden lupamenettelyjä maalla. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen katsotaan olevan yleisen edun mukaista. Aiemmin Habeck oli sopinut ympäristöministeri Steffi Lemken kanssa siitä, miten lintujen suojelu ja tuulivoiman kehittäminen tulisi jatkossa sovittaa yhteen. Tämä on ollut pitkään kiistanalainen kysymys ympäristönsuojelijoiden keskuudessa. Yhtäältä tiettyjä pesiviä lintuja varten on laadittava yhtenäiset valtakunnalliset suojelunormit. Toisaalta suunnitelmien mukaan tuulivoimaloita voidaan tulevaisuudessa pystyttää myös monille maisemansuojelualueille.
Joidenkin osavaltioiden kanssa on kuitenkin vielä keskusteltava uusista tuulivoimaloiden alueista. Habeck haluaa määrätä vähintään kahden prosentin osuuden valtion maasta - mutta vain kesäpaketissa jo suunnitellun energiakäänteen osalta.
Lisäksi Habeck haluaa, että etäisyyksiä kiertäviin radiomajakoihin ja säätutkiin on lyhennettävä.
Saksa on edelleen yksi niistä maista, joissa on eniten tuulivoimaloita, mutta uusien voimaloiden osalta Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia ovat kärjessä. Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten tilauskirjat ovat täynnä, mutta tilauksia tulee harvemmin Saksasta. Tämän vuoksi Nordexin kaltaisten yritysten kannattaa valmistaa roottorin lapoja Intiassa tai Brasiliassa, jossa kysyntä on tällä hetkellä suurempaa kuin maassa, jossa energiakäännös keksittiin.
Valtiovarainministeri Habeck on huolestunut
Nordexin tapaus on ilmeisen ristiriitatilanteen vuoksi
siis päässyt valtion politiikkaan. Habeckin itsensä kerrotaan kysyneen asiasta
Hampurissa. Hänen tavoitteenaan on kaksinkertaistaa asennettu
tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2030 mennessä. Ja SPD:n kansanedustajat Nina
Scheer ja Bengt Bergt ovat tosi vihaisia. Scheer on ilmastonsuojelu- ja
energiapoliittinen tiedottaja, Bergt oli itse aikoinaan Nordexin konsernitason
yritysneuvoston varajäsen, ja hän tietää, että tämä ei ole ensimmäinen kerta,
kun yritys on ryhtynyt epäsuosittuihin toimenpiteisiin selviytyäkseen: Päätös
sulkea Nordexin Rostockin tehdas on "katastrofaalinen askel", Scheer
sanoo myös. "Se on energiavarmuuden ja tuontiriippumattomuuden etujen
vastainen, ja se on kumottava. Nordexin tehtaan sulkeminen merkitsee
energiamurroksen estämistä." Bergt lisää: "Erityisesti nyt, kun
uusiutuvien energialähteiden lisäämistä aiotaan edistää ennennäkemättömän
laajasti, tämä on viesti väärään suuntaan, eikä sitä voi hyväksyä."
Koko asia muistuttaa kohtalokkaasti aurinkoenergiateollisuuden kohtaloa Saksassa. Juuri saksalaiset yritykset, kuten Q-Cells ja Centrotherm, auttoivat aurinkoenergiaa saavuttamaan maailmanlaajuisen menestyksen. Vielä 2000-luvulla Saksan aurinkoenergiateollisuudella meni erittäin hyvin. Uusiutuvia energialähteitä koskevalla lailla (Erneuerbare-Energien-Gesetz, lyhyesti EEG) punavihreä koalitio oli korottanut huomattavasti aurinkoenergian korvauksia. Aurinkosähköstä tuli yhtäkkiä kannattavaa ja ennen kaikkea ennustettavaa liiketoimintaa. Ala alkoi kasvaa nopeasti. Niin nopeasti, että ulkomaiset kilpailijat tulivat markkinoille - erityisesti Kiinasta. Alempien palkkojen ja halvemman energian ansiosta ne tuottivat halvemmalla kuin saksalaiset kilpailijansa. Saksa oli tukiensa avulla varmistanut, että aurinkoenergiateollisuudesta tuli maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä, mutta kotimainen talous jäi jälkeen.
Miksi tuulivoimateollisuus vetäytyy yhä enemmän Euroopasta?
Jos Euroopan tuulivoimateollisuus jatkaa rakentamista nykyisellä tahdilla, ilmastotavoitteet jäävät selvästi saavuttamatta. Samaan aikaan tuotanto siirtyy yhä enemmän ulkomaille.
Kaksi tehdasta Espanjassa, yksi tehdas Itä-Saksassa, kolme tuotantolaitosta Tanskassa. Pelkästään viimeisten kahdentoista kuukauden aikana Euroopan kolme suurinta tuuliturbiinivalmistajaa Vestas, Siemens Gamesa ja Nordex ovat irtisanoneet yli 1 000 työntekijää. Jos ja kun Nordex-konsernin tehtaita suljetaan, lisää tulee pian. Tässä ei ole edes otettu huomioon lukuisten toimittajien maksukyvyttömyyttä.
Vaikka Euroopan tuulivoimateollisuus on saanut miljardiluokan tilauksia, se uhkaa vetäytyä yhä enemmän kotimaisesta arvonluonnista. Eurooppalaisen Wind Europe -järjestön johtajan Giles Dicksonin mukaan syyt ovat selvät: "Pysyäkseen kilpailukykyisenä ala tarvitsee suurempia volyymimääriä. Tarvitsemme sitä myös Euroopassa."
Viime torstaina Wind Europe esitteli viimeisimmät kasvuluvut. Tulos on masentava. Vuonna 2021 uutta tuulivoimaa asennettiin vain 17 gigawattia. 80 prosenttia siitä on maalla. Vuodeksi 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unioni tarvitsee kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän uusia tuulivoimaloita - vuosittain. Ja erityisesti merellä.
"Tuulivoiman lisääminen etenee aivan liian hitaasti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että hyväksymismenettelyt kestävät aivan liian kauan kaikissa maissa, ei vain Saksassa", Dickson kritisoi.
EU:n vaatimuksia ei ole pantu täytäntöön
Vuonna 2018 EU oli jo selkeästi säätänyt uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä (RED II), että uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten hyväksyntämenettelyjen on oltava valmiina enintään kahden vuoden kuluessa. Täytäntöönpanon määräaika päättyi jo kesällä 2021.
Todellisuudessa asiat näyttävät erilaisilta monissa maissa. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimapuistojen lupien myöntäminen kestää yleensä neljästä viiteen vuotta. Merituulivoiman osalta, joka on tulevaisuudessa niin tärkeä, se vie usein vielä kauemmin.
Vuosiin laajentuminen maailman suurimmilla tuulivoimamarkkinoilla ei ole edennyt juuri lainkaan. Saksa on edelleen yksi niistä maista, joissa on eniten tuulivoimaloita, mutta uusien laitosten osalta Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia johtavat nyt maailmanmarkkinoita. Tämän seurauksena Euroopan maailmanmarkkinajohtajat Vestas, Siemens Gamesa ja Nordex siirtävät yhä enemmän tuotantolaitoksiaan ulkomaille.
Pelkästään Saksassa tuulivoimateollisuudesta on hävinnyt yli 60 000 työpaikkaa kymmenen viime vuoden aikana. Saksa, joka oli aikoinaan Nordexin tärkein myyntimarkkina-alue, on vuoden 2020 vuosikertomuksessa hädin tuskin seitsemäntenä ja jää muun muassa Yhdysvaltojen, Turkin, Brasilian ja Argentiinan taakse.
"Olemme hyvin huolissamme, koska tuulivoimateollisuus on siirtymässä yhä enemmän pois Saksasta. Robert Habeckin pääsiäispaketin myötä saamme kuitenkin myös paljon muutoksia aikaan", uskoo SPD:n kansanedustaja Bengt Bergt, joka on ilmasto- ja energiavaliokunnan jäsen. Ennen siirtymistään parlamenttiin viime vuoden loppuun asti Bergt toimi myös Nordexin konsernitason yritysneuvoston varapuheenjohtajana.
"Saksa on edistynyt hyvin ongelmiensa ratkaisemisessa. Uuden liittovaltion hallituksen myötä asioiden pitäisi parantua entisestään, ja myös hyväksymismenettelyjen pitäisi yksinkertaistua", Dickson myöntää. Poliittista tahtoa on varmasti enemmän, mutta tällä hetkellä lähes kaikki tuulivoimayhtiöt toimivat tappiollisesti. Tämän pitäisi muuttua.
Koska tuulivoimakapasiteettia on jo muutaman vuoden ajan jaettu tarjouskilpailuilla, joissa vain halvin tarjous saa sopimuksen, valmistajien välinen hintasota on kiihtynyt huomattavasti. "Hintoihin ei pitäisi kiinnittää niin paljon huomiota, vaan olisi ajateltava myös eurooppalaisen tuulivoimateollisuuden yhteiskunnallista lisäarvoa", sanoo yhdistyksen johtaja.
Tällä hetkellä tuulivoimateollisuudessa työskentelee Euroopassa lähes 300 000 ihmistä. Teoriassa tämä määrä voisi kasvaa 450.000:een vuoteen 2030 mennessä. Jos kasvu ei kuitenkaan kiihdy, asiantuntijat odottavat, että ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta ja että kymmeniä tuhansia työpaikkoja menetetään.
Myös hiilen, öljyn ja kaasun hintarallin vuoksi taloustieteilijät, asiantuntijat ja poliitikot vaativat toistuvasti uusiutuvien energialähteiden nopeampaa lisäämistä, jotta voisimme vapautua nopeammin riippuvuudestamme fossiilisista polttoaineista. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan voida saavuttaa nykyisellä kasvuvauhdilla.
EU lupaa parantaa tilannetta. Komissio haluaa antaa kesään mennessä suuntaviivat lupamenettelyjen nopeuttamiseksi jäsenvaltioissa. "Ajamme nopeutusta", lupasi energiakomissaari Kadri Simson.
Lähteet: Focus, Handelsblatt, ARD, Saksan tuulivoimayhdistys