26.2.2021
"Länsituuli, joka on tuonut Luoteis-Eurooppaan ja Keski-Eurooppaan riittävän sademäärän niin kauan kuin voimme muistaa, on keinotekoisesti kytketty pois päältä," historioitsija ja kirjailija Dagmar Jestrzemski sanoo. Hän tutki viime vuosien kuivuusongelmaa ja löysi mahdollisen - yllättävän - syyn. Länsituulen tuomia sääolosuhteita, jotka ovat välttämättömiä sateelle ja kasvien kasvulle, ei enää ole samassa määrin kuin aiemmin. Hän pitää syynä Saksan tuuliturbiinien suurta määrää, mikä aiheuttaa lisääntyviä ongelmia siinä, miten kosteus pääsee alemmassa ilmakehässä liikkumaan:
Tuulen nopeuden lasku Saksassa näkyy Deutsche WindGuardin 5. lokakuuta 2020 Bundesverband WindEnergie e.V: n (Saksan Tuulienergiayhdistyksen) puolesta julkaisemassa tutkimuksessa "Aika, jolloin maatuulivoimalat toimivat – kehitys ja vaikutukset".
Tutkimuksen mukaan tuuliturbiinien keskimääräinen nimellisteho (mitattiin tuuliturbiinien nimellistehon ja niiden roottorin pinta-alan suhde) heikkeni tasaisesti Saksassa vuodesta 2012 vuoteen 2019, ja näin tapahtui siitä huolimatta, että tuulienergiasta on jo 20 vuoden ajan tullut yhä tehokkaampaa, ja nythän tuulivoimalat ovat jopa yli 200 m: n korkuisia.
Tuuliteollisuudelle huolestuttavan trendin syy on, että Saksassa on jo vuosikymmeniä mitattu, että tuulen nopeus on keskimäärin laskenut. Huolimatta tuuliturbiinien tasaisesti kasvavasta tehokkuudesta ja toivotusta energiantuotannon kasvusta Schleswig-Holsteinissa tuulen nopeus on laskenut noin 30%, maan pohjoisosassa 25%, keskellä 23% ja etelässä 26%.
Tarkemmin sanottuna lasku on 420 watista / m2 noin 295 wattiin Schleswig-Holsteinissa, 400 watista 300 wattiin / m2 Pohjois-Saksassa, 380 watista 270 wattiin / m2 Keski-Saksassa ja 380 watista 280 wattiin / m2 Etelä-Saksassa.
Deutsche WindGuardin tutkimus osoittaa keskimääräisen vuotuisen tuulen suhteellisen suuremman vähenemisen alueilla, joilla tuuli puhaltaa suhteessa voimakkaimmin ja sähköä tuotetaan tuulivoimaloilla vastaavasti eniten. Koko Saksan osalta tämän tutkimuksen tulokset muodostavat selkeän yhteyden hidastuvan tuulen nopeuden ja tuulienergian suuren käytön välillä.
Tuuliteollisuusalueet ovat siis itse aikaansaamansa tuulen vähenemisen uhreja.
Pekingin ”Ilmakehän fysiikan instituutin, Kiinan tiedeakatemian” (Huang et al.), yli kaksi vuotta sitten julkaisemassa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että tuulen jatkuva väheneminen pohjoisella pallonpuoliskolla on yleistä ja laajalle levinnyt ja on nyt mahdollisesti globaali ilmiö. Ilmiö tunnetaan myös nimellä “ Global terrestrial stilling", ("maailmanlaajuinen maanpäällisen tuulen loppuminen".
Kiinassa, maassa, jolla on maailman suurin tuulivoimakapasiteetti, alueilla, joilla on jättimäisiä kaupallisia tuuliteollisuusalueita alueilla, joilla on suuret tuulivoimavarastot, on kirjattu jatkuvasti eniten pinnan lähellä olevan tuulienergian laskua. Myös Euroopassa 50 prosenttia havaituista asemista on menettänyt yli 30 prosenttia tuulivoimapotentiaalista vuodesta 1979.
Tämä 40 vuoden ajan jatkunut suuntaus on päinvastainen kuin "Saksan Pohjanmeren puoleisen rannikon yli puhaltavien geostrofisten tuulien (paineilman aiheuttamien ilmavirtausten) tutkimukset vuodesta 1880 lähtien. Tämä paljasti heikomman ja voimakkaamman tuulen jaksoja, joiden välillä voi olla 20 tai 30 vuoden laskuja tai nousuja.”
Tuulen laskevan kehityksen olisi pitänyt sen mukaan kääntyä kauan sitten. Mutta näin ei lainkaan ole käynyt. Siksi jossain on oltava tehokas syy, joka estää negatiivisen tuulen kehityksen kääntymisen niin, että keskimääräisen tuulen nopeuden jatkuva lasku jatkuu.
Schleswig-Holsteinin osalta tulee lisäksi myös se, että tuulivoiman tuottoindeksin mukaan tuuli on vähentynyt erityisen voimakkaasti rannikolla, vuosina 2008--2017, noin 7%, sisämaassa vain noin 5 %, molemmat luvut verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Suurempi tuulen nopeuden lasku rannikolla - verrattuna sisämaahan - johtuu todennäköisesti Pohjanmeren tuuliteollisuusalueiden ja erityisen lukuisien rannikon tuuliteollisuusalueiden tuulta varjostavista vaikutuksista.
Esteet eivät ota suoraan energiaa tuulesta pois. Vain siellä syntyvä turbulenssi vetää energiaa ilmavirrasta. Päinvastoin merkittävä osa tuulienergiasta (enintään 59,3%) käytetään suoraan ja kulutetaan tuulivoimaa tuotettaessa. Hidastuneet ja myrskyisät virtaukset (jälkipyörre) tuuliturbiinin suojassa ottavat myös energiaa tuulesta - sisämaassa enintään 30 km, merellä jopa yli 100 km. Molemmat vaikutukset hidastavat väistämättä tuulta suurilla alueilla.
'Suodatetulla'
tuulella, jota puuttuu yhä enemmän alueellisilta ja globaaleilta
tuulivoimala-alueilta yhä useammissa paikoissa, on katastrofaaliset seuraukset:
Vähemmän tuulta
= vähemmän sateita
= kuivuutta ja kuiva maaperä, metsän
kuolema, sadon menetys
= vähemmän siitepölyn ja siementen leviämistä
= vähemmän
kasvillisuuden uusiutumista.
Saksassa, jossa on 30 000 tuulivoimalaa ja noin 1 600 tuuliteollisuusaluetta merellä, on tuskin riittävän suuria alueita, jotta luonnollinen ilmavirta voisi toipua tuuliteollisuusalueiden jarrutusvaikutuksesta. Tuuliteollisuusalueiden voimakkaan keskittämisen seurauksena näiden alueiden lämpimämpi alempi ilmakerros ei voi enää nousta yöllä, joten Saksassa lämpötila nousi suhteellisen korkealle. ( Vertrauliche Mitteilungen aus Politik, Wirtschaft u. Geldanlage, Nr. 4356, betr.: D. Keith & Lee Miller, Joule 04.10.2018 - suomeksi Luottamuksellinen viesti politiikasta, liike-elämästä ja investoinneista, nro 4356 koskien: D. Keith & Lee Miller, Joule 10.4.2018). Vuodelle 2018 laskettiin lämpötilan nousuksi 0,24 ° C, joka on eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä korkeampi, mikä johtuu 30.000 maalla sijaitsevasta tuuliteollisuusalueesta.
Tammikuussa German Watch ilmoitti, että Saksa kuuluu niiden kymmenen maan joukkoon, jotka eniten kärsivät ilmastonmuutoksesta (= lämpötilan nousu, kuivuus). Miksi juuri Saksa kaikista maista? Ilmastoaktivistit kysyvät sitä itseltään, mutta eivät yksinkertaisesti halua ottaa huomioon todellista syytä. Vastaus: Koska Saksa on maa, jossa suhteessa maa- ja merialueeseen on asennettu suhteellisesti maailmanlaajuisesti suurin määrä tuulivoimaloita. Viikkoja tai kuukausia kestävä kuivuus on ollut normi täällä Hampurin alueella useiden vuosien ajan, melkein ympäri vuoden. Tämän seurauksena aiemmin tuulisessa pohjoisessa, nyt myös syksyllä ja talvella, on ennennäkemättömän vähän tuulta. Ei enää rankkasadetta ja "huonoa säätä" vain muutaman päivän ajan – tämä on oire vähentyneestä tuulesta.
Erityisesti yöllä maalla olevat tuulipuistot estävät lämpötilan laskun. Staattisten pysyvien korkeapainealueiden aiheuttama lämpeneminen Saksan yläpuolella ei pysähtynyt rajoille. Tämän vahvistaa Alankomaiden kuninkaallisen meteorologisen instituutin 5. tammikuuta 2021 päivätty viesti: "Alankomaiden lämpötila on noussut keskimäärin 1,1 ° C viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana (!!). Se on yli kaksi kertaa niin paljon kuin maailman keskilämpötilan nousu samana ajanjaksona. "
Tuuli tuo sateen. Paikallinen tuulienergian poisto on jo tehostanut ilmastonmuutosta sen sijaan, että sitä olisi hillitty: Atlantin heikentyneet matalapaine-alueet kasvukaudella vapauttavat tilaa staattisille korkeapainealueille ja aiheuttavat siten olemassaoloa uhkaavan menetyksen tai jopa kuivumisen vuonna 2018 Saksassa ja joissakin naapurimaissa. Se, että vastuullinen virasto ei vieläkään tunnista tätä yhteyttä, perustuu kohtalokkaaseen väärinkäsitykseen, jonka mukaan tuulienergian käyttö ei ole haitallista ilmastolle, riippumatta käytön laajuudesta.
Tuuli ja vesi ovat kaksi erottamatonta voimavaraa! Poliitikot, tutkijat, toimittajat ja tuuliteollisuudesta kiinnostuneet tietävät myös, että tuulienergian käyttö aiheuttaa yhä suurempaa tuulettomuutta. Itse asiassa vastuuhenkilöideiden pitäisi olla selvillä siitä, että tuulienergian jatkuva eksponentiaalinen laajentaminen, kuten suunniteltu eurooppalaisen "green dealin" pohjalta, tarkoittaa luonnollisen tuulitasapainon hävittämistä, mikä johtaa hyvin pian katastrofiin – mahdollisesti meillä on se katastrofi jo nyt. Kolmen viime vuoden aikana yhtäkkisen vaarallisen kuivuuden pitäisi olla viimeinen varoitus kaikille vastuuhenkilöille.
Ajallinen yhteys Saksan tuulivoimakapasiteetin räjähdysmäisen kasvun ja vakavan kuivuuden välillä - ennennäkemättömän vesipulan vallitessa kasvukaudella - 2018, 2019 ja 2020 on otettava vakavasti: 2010: 26,86 GW, 2014: 38,16 GW , 2017: 53,3 GW maatuulivoimaa, 2019: 61,3 GW ja 2020: 65,3 GW tuulivoimakapasiteetti maalla ja merellä.
Tästä huolimatta poliitikot ja tuuliteollisuus suunnittelevat tuulivoimakapasiteetin eksponentiaalista laajentamista edelleen maalla ja ennen kaikkea merellä: 300 GW pelkästään Pohjois- ja Itämerellä. Se merkitsisi epäilemättä meriympäristön kuolemaa Pohjanmerellä ja suuressa osassa Itämerta. Itse asiassa tuulivoiman lisääminen laajentaminen toimisi kuin tulipalo kuivuudessa, joka meillä oli vuonna 2018.
Kuten aikaisemmin, Saksassa ja koko Euroopassa kielletään kokonaan syy-seuraussuhde, ts. kieltäydytään tunnustamasta eksponentiaalisesti toimivan tuulienergian talteenoton ja sen aiheuttaman tuulen vähenemisen välistä yhteyttä. Heikentynyt tuuli puolestaan lisää ilmastonmuutosta vapauttamalla tilaa staattisille korkeapainealueille ja kuivuusviikoille melkein ympäri vuoden.
Kirjoittaja:
Dagnar Jestrezemski; koko tekstin (saksaksi) voit lukea täältä: http://www.vi-rettet-brandenburg.de/intern/dokumente/Windsterben.pdf
Lähde:
