Ilmastoahdistuksesta kärsii median mukaan iso osa nuorisosta.
”Ilmastoahdistus on normaali ja ymmärrettävä reaktio ilmastokriisiin. Se ei ole sairaus, vaan psyykkistä kuormitusta, pelkoa, surua ja epätoivoa, joka kumpuaa ympäristöongelmista ja niiden uhasta.” (tekoäly)
Media suoltaa ilmastokriisiä tunnista toiseen. Jokainen, joka vähänkin seuraa uutisia tai vain sosiaalista mediaa, joutuu kuulemaan siitä jatkuvalla syötöllä. Mitään muuta ei maailmassa tunnu olevankaan. Kun on kuuma, se on ilmastonmuutoksen syytä. Kun on kylmä, se on ilmastonmuutoksen sytä. Kun sataa paljon, se on ilmastonmuutoksen syytä. Kun on kuivaa, sekin on… loputtomiin.
Mutta nyt ei edes ole kyse siitä. En lainkaan väitä, etteikö ilmasto muuttuisi. Ilmasto nyt muuttuu joka tapauksessa, teemmepä jotain tai emme. Onko se yleensäkään kenenkään syytä, on vallan toinen kysymys. Seuraava kysymys on, kuka oikeasti tietäisi, mitä pitäisi tehdä, eikä tehtäisi hätiköityjä toimenpiteitä, joista voikin olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Olen aika vanha ja nähnyt monta kesää ja monta talvea. En ole tähän päivään mennessä havainnut täällä vielä mitään ihmeellistä tai hälyttävää. Kesät ja talvet ovat aina olleet keskenään hyvin erilaisia. Ei ilmasto ole alkanut vasta 1970-luvulla, vaan erilaiset kaudet ovat seuranneet toisiaan, kylmät ja lämpimät. Ja Saksassa ja Ranskassa asuneena tiedän, mitä on jatkuva yli 30 asteen helle. Kukapa tietää nykyisin, että esimerkiksi puustomme kuusi on alun perin vieraslaji!
Kun kuulen yhtä ja samaa koko ajan, alan uskoa, että oikeasti näin on, enkä aseta yhtään mitään kyseenalaiseksi. Minun ei tarvitse ajatella. Kyseessä on nk. kognitiivinen vinouma.
On olemassa yhdistys, johon kuuluu maailmanlaajuisesti yli 500 mediakonsernia. Yhdistyksen nimi on Covering climate now. Nämä mediakonsernit ovat yhdessä päättäneet, mitä mediassa saa ilmastonmutoksesta kirjoittaa. Ilmastonmuutos on niiden mielestä ihmisten aikaansama, katastrofi ja kiireellinen asia.
Kognitiivinen harha eli kognitiivinen vinouma on aivojen automaattinen tapa käsitellä tietoa, ja se voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Yleisiä esimerkkejä ovat vahvistusharha, laumakäyttäytyminen ja omavastuisuusvirhe.
Mitä aivoissa tapahtuu: Aivot tekevät nopeita päätöksiä säästääkseen energiaa. Etsimme tietoa, joka todistaa jo valmiiksi, että olemme oikeassa. Muistamme asiat joskus väärin omien kokemustemme kautta.
Vahvistusharha on sitä, että huomaat vain ne asiat, jotka sopivat omiin mielipiteisiisi. Teet niin kuin muutkin, koska uskot enemmistöön. Enemmistö uskoo, koska media niin kertoo.
Kun kuulet yhtä ja samaa koko ajan, aivosi toimivat näin. Tämän takia useimmat ihmiset eivät kyseenalaista yhtään mitään. Eletään päivästä toiseen lauman mukana. Kenenkään kanssa ei voi keskustella oikein mistään. Tunnetuin esimerkki on Hitlerin kansallissosialismi.
Tieteen tehtävä ei kuitenkaan ole ”olla jotain mieltä” tai päättää, että joku asia on niin tai näin, vaan kyseenalaistaan vallitseva konsensus. Muodostaa teoria ja yrittää todistaa se. Tiede ei ole yhtään mistään asiasta sanonut, että asia on niin tai näin!
Tämän takia kyseenalaistan vahvasti median toiminnan. Median tehtävä ei ole toistaa samaa yhä uudelleen, median tehtävä on paitsi informoida myös välittää tietoa, valvoa päättäjiä ja ylläpitää keskustelua. Mikä keskustelu on sellainen, jossa kaikki ovat samaa mieltä kuin vallanpitäjät?
Esimerkiksi kokosimme kirjallisuuskatsauksen tuulivoiman aiheuttaman inframelun haitoista. https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Katsaus-tutkimuksiin-tuulivoiman-infraaanen-haitoista-Kimmo-Suomi.pdf
Tieteellisiä, vertaisarvioituja tutkimuksia on sadoittain. Lopputulos kuitenkin on, että yksikään media ei kertonut julkaisustamme yhtään mitään, koska se ei sovi nykyiseen tuulivoimaa suosivaan politiikkaan, eli mediakonsernit ovat sopineet, ettei negatiivista tietoa saa julkaista, vaan se on niiden mielestä heti salaliittoteoriaa tai hölynpölyä. Tieteestä viis.
Tiedän kuitenkin, että tulee aika, jolloin asiaan tulee muutos, niin on aina ennenkin käynyyt, asiassa kuin asiassa. Toivottavasti ei niin myöhään, että puolet väestöstä on sairastunut.
Saksassa nykyinen energiaministeri yrittää hillitä ilmastonmuutosta rakennuttamalla kaasulaitoksia, ”koska hiilidioksidi”. Ollaan tekemässä sitä, mitä yritetään välttää: fossiilisen energian käytön lisäämistä. Saksassa ydinvoiman vastustus on ideologinen perinne eikä perustu mihinkään tosiasiaan; huolimatta tuhansista tuulivoimaloista hiilidioksidin määrä ei ole Saksassa vähentynyt. Maailman energiasta 80% tulee edelleen fossiilisista lähteistä, ja siinä ilmastopolitiikan mallimaa Kiina onkin johtava maa. Poliitikot päättävät, kansa seuraa lammaslaumana mukana.
On todella
tekopyhää tehdä samaa toimimatonta asiaa lisää!
https://pipa01.blogspot.com/2015/08/v-behaviorurldefaultvmlo.html
Seuraava ongelma syntyy konsensuksen mukana: salaliittoteoriat. Ne jotkut harvat, jotka ovat eri mieltä, yritetään vaientaa, mutta heillekin syntyy samainen kognitiivinen vinouma. Luetaankin enää vain oman teorian mediaa eikä mitään muuta ole olemassakaan. Ei siis taaskaan keskustella yhtään mistään.
Minusta takinkääntäjä ei ole se, joka on pettänyt puolueensa, vaan se, joka pystyy toteamaan: ”Olen ollut väärässä, koska olen ottanut selvää tosiasioista ja ne osoittavat muuta kuin mihin olen tähän asti uskonut.” Usko on uskomus, se ei ole tiedettä. Tiede on sitä, että yritetään ymmärtää. Keskustelu on sitä, että kuunnellaan myös muita ihmisiä.
Vaan kuka ymmärtäisi kokonaisuuden?
Ainakin viidessä Euroopan maassa on nyt älytty siirtyä pois digitaalisista opetusvälineistä vanhanaikaisiin kirjoihin. Suomessa on yksi koulu, joka vetää oppilaita juuri tästä samasta syystä. Syynä on todettu, että lukutaito on vähentynyt digitalisaation myötä ja että ihmiset oppivat paremmin lukemalla kirjoja kuin katsomalla älylaitteita. Monet maat ovat kieltäneet alle 15-vuotiailta älypuhelimen käytön oppitunneilla. Onneksi olemme heränneet. Ihmeteltiin, miksi mene huonosti, tiede yritti ymmärtää ja nyt tiedämme enemmän. Kun minä opetin opistossa viestintää, koin tabletit opiskelijoilla enemmän häiritseviksi kuin hyödyllisiksi, mutta minua pidettiin vanhanaikaisena. Kuten yleensäkin: tuli on huono isäntä mutta hyvä renki. Ehkä ahdistus nyt vihdoin vähenee.
