Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuulivoima. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuulivoima. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. elokuuta 2026

Ahdistaa... Mitä tekee media?


Ilmastoahdistuksesta kärsii median mukaan iso osa nuorisosta.

”Ilmastoahdistus on normaali ja ymmärrettävä reaktio ilmastokriisiin. Se ei ole sairaus, vaan psyykkistä kuormitusta, pelkoa, surua ja epätoivoa, joka kumpuaa ympäristöongelmista ja niiden uhasta.” (tekoäly)

Media suoltaa ilmastokriisiä tunnista toiseen. Jokainen, joka vähänkin seuraa uutisia tai vain sosiaalista mediaa, joutuu kuulemaan siitä jatkuvalla syötöllä. Mitään muuta ei maailmassa tunnu olevankaan. Kun on kuuma, se on ilmastonmuutoksen syytä. Kun on kylmä, se on ilmastonmuutoksen sytä. Kun sataa paljon, se on ilmastonmuutoksen syytä. Kun on kuivaa, sekin on…  loputtomiin.

Mutta nyt ei edes ole kyse siitä. En lainkaan väitä, etteikö ilmasto muuttuisi. Ilmasto nyt muuttuu joka tapauksessa, teemmepä jotain tai emme. Onko se yleensäkään kenenkään syytä, on vallan toinen kysymys.  Seuraava kysymys on, kuka oikeasti tietäisi, mitä pitäisi tehdä, eikä tehtäisi hätiköityjä toimenpiteitä, joista voikin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Olen aika vanha ja nähnyt monta kesää ja monta talvea. En ole tähän päivään mennessä havainnut täällä vielä mitään ihmeellistä tai hälyttävää. Kesät ja talvet ovat aina olleet keskenään hyvin erilaisia. Ei ilmasto ole alkanut vasta 1970-luvulla, vaan erilaiset kaudet ovat seuranneet toisiaan, kylmät ja lämpimät. Ja Saksassa ja Ranskassa asuneena tiedän, mitä on jatkuva yli 30 asteen helle. Kukapa tietää nykyisin, että esimerkiksi puustomme kuusi on alun perin vieraslaji!

Kun kuulen yhtä ja samaa koko ajan, alan uskoa, että oikeasti näin on, enkä aseta yhtään mitään kyseenalaiseksi. Minun ei tarvitse ajatella. Kyseessä on nk. kognitiivinen vinouma. 

On olemassa yhdistys, johon kuuluu maailmanlaajuisesti yli 500 mediakonsernia. Yhdistyksen nimi on Covering climate now. Nämä mediakonsernit ovat yhdessä päättäneet,  mitä mediassa saa ilmastonmutoksesta kirjoittaa. Ilmastonmuutos on niiden mielestä ihmisten aikaansama, katastrofi ja kiireellinen asia.  

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=CFR5PysXrXs
 

Kognitiivinen harha eli kognitiivinen vinouma on aivojen automaattinen tapa käsitellä tietoa, ja se voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Yleisiä esimerkkejä ovat vahvistusharha, laumakäyttäytyminen ja omavastuisuusvirhe.

Mitä aivoissa tapahtuu: Aivot tekevät nopeita päätöksiä säästääkseen energiaa. Etsimme tietoa, joka todistaa jo valmiiksi, että olemme oikeassa. Muistamme asiat joskus väärin omien kokemustemme kautta.

Vahvistusharha on sitä, että huomaat vain ne asiat, jotka sopivat omiin mielipiteisiisi. Teet niin kuin muutkin, koska uskot enemmistöön. Enemmistö uskoo, koska media niin kertoo.

Kun kuulet yhtä ja samaa koko ajan, aivosi toimivat näin. Tämän takia useimmat ihmiset eivät kyseenalaista yhtään mitään. Eletään päivästä toiseen lauman mukana. Kenenkään kanssa ei voi keskustella oikein mistään. Tunnetuin esimerkki on Hitlerin kansallissosialismi.

Tieteen tehtävä ei kuitenkaan ole ”olla jotain mieltä” tai päättää, että joku asia on niin tai näin, vaan kyseenalaistaan vallitseva konsensus. Muodostaa teoria ja yrittää todistaa se. Tiede ei ole yhtään mistään asiasta sanonut, että asia on niin tai näin!

Tämän takia kyseenalaistan vahvasti median toiminnan. Median tehtävä ei ole toistaa samaa yhä uudelleen, median tehtävä on paitsi informoida myös välittää tietoa, valvoa päättäjiä ja ylläpitää keskustelua. Mikä keskustelu on sellainen, jossa kaikki ovat samaa mieltä kuin vallanpitäjät?

Esimerkiksi kokosimme kirjallisuuskatsauksen tuulivoiman aiheuttaman inframelun haitoista. https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Katsaus-tutkimuksiin-tuulivoiman-infraaanen-haitoista-Kimmo-Suomi.pdf  

Tieteellisiä, vertaisarvioituja tutkimuksia on sadoittain. Lopputulos kuitenkin on, että yksikään media ei kertonut julkaisustamme yhtään mitään, koska se ei sovi nykyiseen tuulivoimaa suosivaan politiikkaan, eli mediakonsernit ovat sopineet, ettei negatiivista tietoa saa julkaista, vaan se on niiden mielestä heti salaliittoteoriaa tai hölynpölyä. Tieteestä viis. 

Tiedän kuitenkin, että tulee aika, jolloin asiaan tulee muutos, niin on aina ennenkin käynyyt, asiassa kuin asiassa. Toivottavasti ei niin myöhään, että puolet väestöstä on sairastunut. 

Saksassa nykyinen energiaministeri yrittää hillitä ilmastonmuutosta rakennuttamalla kaasulaitoksia, ”koska hiilidioksidi”.  Ollaan tekemässä sitä, mitä yritetään välttää: fossiilisen energian käytön lisäämistä. Saksassa ydinvoiman vastustus on ideologinen perinne eikä perustu mihinkään tosiasiaan; huolimatta tuhansista tuulivoimaloista hiilidioksidin määrä ei ole Saksassa vähentynyt. Maailman energiasta 80% tulee edelleen fossiilisista lähteistä, ja siinä ilmastopolitiikan mallimaa Kiina onkin johtava maa. Poliitikot päättävät, kansa seuraa lammaslaumana mukana.

On todella tekopyhää tehdä samaa toimimatonta asiaa lisää!

https://pipa01.blogspot.com/2015/08/v-behaviorurldefaultvmlo.html

Seuraava ongelma syntyy konsensuksen mukana: salaliittoteoriat. Ne jotkut harvat, jotka ovat eri mieltä, yritetään vaientaa, mutta heillekin syntyy samainen kognitiivinen vinouma. Luetaankin enää vain oman teorian mediaa eikä mitään muuta ole olemassakaan. Ei siis taaskaan keskustella yhtään mistään.

Minusta takinkääntäjä ei ole se, joka on pettänyt puolueensa, vaan se, joka pystyy toteamaan: ”Olen ollut väärässä, koska olen ottanut selvää tosiasioista ja ne osoittavat muuta kuin mihin olen tähän asti uskonut.” Usko on uskomus, se ei ole tiedettä. Tiede on sitä, että yritetään ymmärtää. Keskustelu on sitä, että kuunnellaan myös muita ihmisiä.

Vaan kuka ymmärtäisi kokonaisuuden?

Ainakin viidessä Euroopan maassa on nyt älytty siirtyä pois digitaalisista opetusvälineistä vanhanaikaisiin kirjoihin. Suomessa on yksi koulu, joka vetää oppilaita juuri tästä samasta syystä. Syynä on todettu, että lukutaito on vähentynyt digitalisaation myötä ja että ihmiset oppivat paremmin lukemalla kirjoja kuin katsomalla älylaitteita. Monet maat ovat kieltäneet alle 15-vuotiailta älypuhelimen käytön oppitunneilla. Onneksi olemme heränneet. Ihmeteltiin, miksi mene huonosti, tiede yritti ymmärtää ja nyt tiedämme enemmän. Kun minä opetin opistossa viestintää, koin tabletit opiskelijoilla enemmän häiritseviksi kuin hyödyllisiksi, mutta minua pidettiin vanhanaikaisena. Kuten yleensäkin: tuli on huono isäntä mutta hyvä renki. Ehkä ahdistus nyt vihdoin vähenee. 

 


 

 

 

torstai 23. heinäkuuta 2026

Tuulivoimaloiden romua koskeva oikeudenkäynti: oikeudessa kierrätysmyytti romahtaa


 

Vihreä illuusio särkyy

Politiikot ovat päättäneet, että energiamurros kukoistaa, mutta se jättää jälkeensä kasvavan vuoren vanhoja jätteitä. Mitä tapahtuu käytöstä poistetuille tuulivoimaloille, joiden valtavat roottorisiivet ovat tulleet käyttöikänsä päähän? 

Weidenin käräjäoikeudessa parhaillaan käynnissä oleva oikeudenkäynti kierrätysyrittäjää vastaan paljastaa valtavan, koko Saksan kattavan jätteiden hävittämisongelman ja osoittaa, kuinka ”vihreästä” lupauksesta tuli laiton jäteongelma.

Weideniläinen yrittäjä on ollut oikeudessa 11. kesäkuuta lähtien. Häntä syytetään noin 700 tonnin tuulivoimaloiden romun ja sähköautojen akkujen laittomasta kuljetuksesta Tšekkiin. Yhtenä päätodistajista on nyt kuultu yrityksen entistä toimitusjohtajaa, joka on insinööri ja kierrätystekniikan asiantuntija. Hänen arviotaan tuuliturbiinien siivistä on masentava, sillä laajamittaista materiaalikierrätystä ei käytännössä ole olemassa. Siivet koostuvat erittäin kestävistä kuitukomposiiteista, pääasiassa lasikuituvahvistetusta muovista ja osittain myös hiilikuituvahvistetusta muovista.

 

 

Ongelma johtuu materiaalin luonteesta, sillä siivet on valmistettu monimutkaisella sandwich-rakenteella. Lasikuidut ja epoksihartsi on liimattu lujasti ydinmateriaaleihin, kuten balsa-puuhun tai PVC-vaahtoon. Koska nämä komponentit on laminoitu erittäin lujasti toisiinsa, jotta ne kestävät valtavaa tuulen voimaa, niiden myöhempi erottaminen on mahdotonta. Tämän seurauksena tonnien painoiset siivet on lähes poikkeuksetta silputtava ja kierrätettävä lämpöenergiaksi, eli ne on poltettava sementtitehtaissa jopa 1450 celsiusasteen lämpötilassa.

Yrityksen liiketoimintamalli vaikutti aluksi tuottoisalta. Kokonaisen, jopa kuusi metriä pitkän siiven toimituksesta yritys peri noin 350 euroa tonnilta. Kun materiaalit oli silputtu 20 senttimetrin kokoisiksi paloiksi, ostajille jouduttiin kuitenkin maksamaan 170 euroa tonnilta siitä, että he ylipäätään ottivat materiaalin vastaan. 

Tuomioistuimen hämmentyneeseen kysymykseen todistaja totesi tyynesti, että jätteet nyt vaan maksavat.

Tämä järjestelmä romahti keväällä 2024, kun Schwandorfin piirikunnan viranomaiset kielsivät nimenomaisesti mekaanisen murskaamisen, luvan puuttuessa. Koska ostajat hyväksyivät vain silputtua materiaalia, valtavat rakennusosat kasaantuivat nopeasti metrien korkeuteen Wernbergin ylikuormitetulle varastoalueelle. 

Kiellosta huolimatta jätettä otettiin vastaan edelleen, sillä asiakkaat tulivat paikalle oma-aloitteisesti koko Saksan kattavan jätehuollon kriisin vuoksi. Kun tilanpuute alkoi uhata, syytetty yrityksen johtaja esitteli yhtäkkiä tšekkiläisen Piroplastik-yrityksen oletettuna ratkaisuna ja määräsi kuljetuksen toteutettavaksi välittömästi.

 

 

Toukokuusta 2024 lähtien rajan yli kulki kymmeniä kuorma-autollisia lastia, vaikka toimitusjohtaja väitti, ettei hänelle ollut kerrottu asiasta. Vasta joululomalla hän sai tietää skandaalista tiedotusvälineiden uutisista. Yrityksen tilinpäätösten omat tutkimukset vahvistivat lopulta, että laittomasti siirrettyä romua oli jopa 700 tonnia. 

Tšekkiläinen vastaanottajayritys osoittautui pelkäksi postilaatikkoyhtiöksi, joka sijaitsi vanhankaupungin asunnossa Ostravassa. Modernin kierrätyslaitoksen sijaan myrkyllistä jätettä odottivat siellä vain laittomat varastointipaikat keskellä peltoa. Vasta kun Jirikovin kunnan pormestari pysäytti kuorma-autot tammikuussa 2025, skandaali paljastui. Tällä hetkellä tutkinta on käynnissä myös naapurimaassa, muun muassa erästä tšekkiläistä poliitikkoa vastaan, joka avusti liiketoimissa.

Oikeudessa todistaja maalasi kuvan autokraattisesta johtajasta, joka otti kaikki päätökset omiin käsiinsä ja piti tahallaan työntekijät tapahtumista erillään.  Oikeudenkäynnissä käsitellään paitsi laitonta jätteiden hävittämistä myös yrittäjälle esitettyjä pahoinpitelysyytteitä. Yrityksen akkujen kierrätyslaitosta on nimittäin väitetty jatkettavan, vaikka ilmassa oli jo todettu huomattavasti kohonneita haitallisten aineiden pitoisuuksia ja työntekijöiden verestä vaarallisia määriä nikkeliä ja kobolttia.

Lopulta jäljelle jää vain myrkyllistä erityisjätettä, joka päätyy joko kaatopaikoille tai joudutaan polttamaan sementinvalmistukseen käytettävissä uuneissa. Tämä ei kuitenkaan ole kovin ympäristöystävällistä. Silti suurelle yleisölle yritetään myydä tuulivoimaa yhtenä niin sanotun ”ilmastoneutraalin” energiantuotannon tukipilareista. 

Mutta mitä tämä kaikki maksaakaan?Formularbeginn

Formularende

 

Lähde:  

https://report24.news/muellprozess-um-windkraft-schrott-vor-gericht-zerfaellt-das-recycling-maerchen/?fbclid=IwY2xjawTCs5ZleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEewr29WsDpfW9lPQFVT2C1Z7tPYweKY6FWShM1z9DKBSPLJxGtQxbJJREpl4A_aem_X5qWF_nfRNYdKcoo4rl7OQ

 

perjantai 17. heinäkuuta 2026

Puhdasta energiaa?

 

Saksalainen bloggaaja kirjoitti naamakirjassa kommentin tuulivoimakeskusteluun 15.7.2026. 

 

Ideologit näkevät maailman vain yhdellä silmällä.

Järkevät tietävät, että kaikkialla, missä tuotetaan energiaa, on siitä seurauksena myös ympäristövahinkoja, eläinten ja kasviston vähenemistä tai tuhoa sekä ihmisille aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Se hyväksytään, koska energiahuoto on tärkeää.  

Deepwater Horizon, Piper Alpha ja die Exxon Valdez ovat jääneet hyvin muistiin huonoina esimerkkeinä ja Big Oilia vastaan on nostettu syytteitä ja hyvästä syystä.  

Niin kauan kuin emme pysty elämään ilman öljypohjaisia tuotteita ja itse asiass voimme vain ihmetellä, miten paljon niitä on (polttoaineita, muoveja, kemikaaleja, voiteluaineita, kosmetiikkaa, lääkkeitä, lannoitteita)  – myös tulevaisuudessa tulee olemaan onnettomuuksia ja ympäristövahinkoja.

Big Oil ei edes esitä olevansa ympäristönsuojelussa malliesimerkki. Mutta jos, sitä syytetään heti viherpesusta. Näin kävi TotalEnergies-yhtiölle.

Tuulivoimasta puhutaan sen sijaan vain ”varmana, halpana ja puhtaana”.

”Varmaa“ ja „halpaa“ se voi olla vain sille, joka on täydellinen kovanaama tai jota on säilytetty pakkasessa viimeiset kymmenen vuotta.

Todellisuus on toinen ja tuulienergia on epäonnistunut. Me haluamme sitä lisää ja tuotamme vähemmän sähköä kuin koskaan aiemmin.

Entä ”puhdasta”?

Saksassa Hummelsin tasangolle rakennetaan kolmea 261 metriä korkeaa Vestas V172 -tuuliturbiinia. Tämä tarkoittaa, että noin 500 metrin etäisyydeltä edessä on kolme valtavaa rakennelmaa, joista jokainen on noin 600 metriä korkea, sillä 261 metriä korkeat turbiinit seisovat yli 300 metriä korkealla harjanteella. Kolme turbiinia sisältävät noin puoli tonnia neodyymiä, harvinaista maametallia. Näissä turbiineissa on kaksivaiheinen planeettavaihteisto, joka lisää kohtuullisesti niihin kytketyn kestomagneettigeneraattorin pyörimisnopeutta. Tuuliturbiinit, kuten sähköajoneuvot, tarvitsevat erittäin tehokkaita kestomagneetteja. Neodyymi on tämän tärkein raaka-aine, ja se on tuotava maahan. Vaihtoehto neodyymin käytölle olisivat kuparikäämit ja sähkö tuuliturbiinin generaattorissa.

Jos kuitenkin rakennettaisiin Vestas V172:n suorituskykyluokan generaattori, joka perinteisesti tuottaisi magneettikenttänsä sähköllä ja massiivisilla kuparikäämeillä, konehuoneen komponentti olisi yksinkertaisesti liian suuri ja ennen kaikkea liian painava torniin ja kuljetukseen. Vaihtoehtona ovat kestomagneettigeneraattorit (PMG), jotka sisältävät neodyymiä ja usein myös dysprosiumia ja tuottavat erittäin voimakkaita magneettikenttiä hyvin pienessä tilassa. Ne ovat huomattavasti kompaktimpia, kevyempiä ja tehokkaampia osakuormalla. Siksi mielenkiintoista kyllä, näiden tuuliturbiinien korkeuden kasvaessa neodyymi ei ole enää vaihtoehto, mikä jopa Enerconin oli tunnustettava. Vaikka he olivat aiemmin yrittäneet välttää harvinaisten maametallien käyttöä, heidän oli hylättävä tämä periaate uusimman E-175 EP5 -tuuliturbiininsa kanssa ja nyt he käyttävät myös neodyymiä. Kiina on lähes monopolistinen neodyymin toimittaja.

Harvinaisia ​​maametalleja, kuten neodyymiä, esiintyy luonnossa lähes koskaan puhtaassa muodossa, vaan ne ovat tiukasti sitoutuneina erilaisiin mineraaleihin (kuten bastnäsiittiin tai monasiittiin) ja malmeihin. Siksi ne on erotettava toisistaan. Tämä tehdään perinteisessä avolouhoslouhinnassa. Maailman suurin kaivostoiminta sijaitsee Bayan Obossa Sisä-Mongoliassa. Täällä harvinaisten maametallien malmi räjäytetään ja louhitaan valtavassa avolouhoksessa – usein rautamalmin louhinnan sivutuotteena. Louhittu kivi murskataan ja jauhetaan sitten mekaanisesti. Myös liuotusta tapahtuu. Kiinan eteläisissä maakunnissa on niin sanottuja ioniadsorptiokiviä. Malmin erottamiseksi näistä nestemäisessä muodossa monimutkaisista kaivoksista usein luovutaan. Sen sijaan vuoriin porataan reikiä, ja satoja tonneja kemiallisia nesteitä (usein ammoniumsulfaattia tai happoja) pumpataan suoraan vuoreen. Nämä prosessit pesevät harvinaiset maametallit pois savesta. Vuoren juurella liete pumpataan uudelleen pois ja käsitellään edelleen.

Molemmissa prosesseissa erottelu on kuitenkin lopulta välttämätöntä. Todellinen pullonkaula ei ole louhinta, vaan erottelu. Koska yksittäisten harvinaisten maametallien kemialliset ominaisuudet ovat erittäin samankaltaisia, materiaali on käsiteltävä valtavissa teollisuuslaitoksissa tuhansien niin sanottujen neste-neste-uuttovaiheiden läpi, kunnes jäljelle jää vain puhdasta neodyymioksidia. 

 



Harvinaiset maametallit kuulostavat puhtailta, mutta sitä eivät ole. Tässä ovat seuraukset:
1. Radioaktiivinen jäte: Pohjois-Kiinan malmit ovat luonnostaan ​​voimakkaasti saastuneita radioaktiivisilla alkuaineilla toriumilla ja uraanilla. Niiden käsittely tuottaa valtavia määriä hieman radioaktiivista lietettä.
2. Myrkylliset jätealtaat: Baotoun teollisuuskaupungin lähellä on valtavia tekojärviä (jätealtaita), joihin erotuslaitoksista peräisin oleva myrkyllinen ja hapan jätevesi varastoidaan. Jos pohjaveteen pääsee jotain tai pato murtuu, alueellinen ympäristökatastrofi on väistämätön.
3. Tuhoutuneet maisemat: Etelässä paikan päällä tapahtuvasta liuotuksesta peräisin olevat aggressiiviset kemikaalisekoitukset pysyvät usein hallitsemattomina vuoren sisällä. Tämä johtaa laajalle levinneeseen maaperän happamoitumiseen, kasvillisuuden kuolemaan ja paikallisten jokien myrkyttymiseen.

Eikä siinä kaikki.
4. Termi "syöpäkylät" on yleistynyt paikallisesti. Kiinan suurten jalostuslaitosten läheisyydessä syöpä-, hengitystieongelmien ja luustofluoroosin (jonka aiheuttavat fluoridikaasut jalostuksen aikana) esiintyvyys väestössä on dramaattisesti kohonnut. Vaikka turvallisuusmääräykset olisivat parantuneet, kaivosten ja tehtaiden työntekijät altistuvat äärimmäisille terveysriskeille. Jopa tarpeeksi paha tilanne.

Harvinaisten maametallien, kuten neodyymin, uuttamiseksi ja äärimmäisen monimutkaiseksi erottamiseksi Kiina on tarkoituksella rakentanut omia hiilivoimalaitoksiaan (ns. omavaraisia ​​voimalaitoksia) tärkeimmille teollisuusalueilleen, ja nämä laitokset ovat valtavia.

Yhteenvetona:
Maailmanloppu on virallisesti peruttu; IPCC:n lausunnot ovat yksiselitteisiä. Siitä huolimatta jatkamme energiantuotannon laajentamista, erityisesti kulttuurimaisemissa. Se perustuu komponentteihin, jotka louhitaan ja käsitellään olosuhteissa, jotka – jos toimisimme samalla tavalla – aivan oikeutetusti laukaisisivat suuttumuksen ja protestien lumivyöryn. Mutta todellisuudessa tätä lumivyöryä ei selvästikään olla laukaisemassa, koska tässä kuvattu kiinalainen painajainen yksinkertaisesti lakaistaan ​​maton alle oman edun, välinpitämättömyyden ja häikäilemättömyyden vuoksi.

Ja mitä se, että Kiinassa rakennetaan ja käytetään lisää hiilivoimalaitoksia "puhtaiden" tuuliturbiinien rakentamiseksi Saksaan, tarkoittaa tuulienergialle? Vain erityisen vannoutunut vihreän puolueen jäsen EI voisi pitää tätä farssina. Hummelsebenen ylätasangolla olevan kaltaiset tuuliturbiinit aiheuttavat siis tuhoa kahdesti – täällä ja Kiinassa. Saksa tuo neodyymiä ja muita harvinaisia ​​maametalleja paljon ylistettyyn energiamurrokseensa suoraan tai epäsuorasti Kiinasta - 97 % niistä on peräisin Kiinasta . Mainitsen tämän vain siksi, että Hormuzin salmi mielessä pitäen kaikki julistavat parhaillaan, että meidän on tultava vähemmän riippuviksi öljystä. Sattumalta julistajat ovat pohjimmiltaan samoja, jotka ovat lopettaneet hiilidioksidineutraalin energiantuotannon tai jotka joko haluavat tuhota muut kotimaiset ​​energialähteet tai kieltäytyvät edes harkitsemasta niitä.

Joten tämä on "puhdasta" energiaa, jota tuotamme täällä ja siten myös Hummelsebenen ylätasangolla. Hienoa kamaa, ja vain kaltaiseni kyyniset kutsuvat sitä räikeäksi tekopyhyydeksi, erityisesti kiinalaisten työläisten kustannuksella, jotka maksavat hinnan siitä, että tunnemme olevamme energiantuotannossa muita parempia.




torstai 14. toukokuuta 2026

IPCC:n raportin laatijat peruvat ilmastokatastrofin

 


Vuosikymmenten ajan on maalailtu maailmanloppua. Kokonainen sukupolvi koululaisia on peloteltu katastrofilla. Ilmastonsuojelulla on Saksassa jopa perustuslaillinen asema. Tällä perusteella tuhottiin energiantuotanto, mikä johti lopulta ennennäkemättömään teollisuuden taantumiseen. Nyt sanotaan: Ei se ollutkaan niin tarkoitettu.

7. huhtikuuta 2026 44 IPCC:n kirjoittajaa, jotka ovat vastuussa Maailman ilmastokomitean ilmastoskenaarioista, julkaisivat uraauurtavan julkaisun. Professori Detlef van Vuurenin johdolla tutkijat totesivat, että aiemmin vuosien 2013–2014 (AR5) sekä 2021–2023 (AR6) ilmastoraporteissa esitetyt skenaariot, joiden piti johtaa jopa 5 asteen lämpötilan nousuun vuoteen 2100 mennessä, ovat ”epäuskottavia” (alkuperäistekstissä: implausible).

IPCC:n raportin laatijat luopuvat kahden viimeisimmän ilmastoraportin katastrofiskenaarioista

Näissä skenaarioissa (RCP 8.5) oletettiin, että hiilidioksidipäästöt yli kolminkertaistuisivat tämän vuosisadan aikana. Koska IPCC käyttää malleissaan hiilidioksidia keskeisenä ilmastotekijänä, tulos oli pelottava lämpötilan nousu. Mallissa RCP 8.5 lämpötilan pitäisi viimeisimmän raportin (AR6) mukaan nousta 4,4–5,7 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Jo vuosien ajan tutkijat ovat huomauttaneet, että tässä äärimmäisessä skenaariossa maailman öljy-, kaasu- ja kivihiilivarat olisivat ehtyneet jo vuonna 2080. Siitä huolimatta tästä skenaariosta pidettiin kiinni ja sitä kuvailtiin jopa ”business as usual” -tilanteeksi. Temppu onnistui suurelta osin: kauhuskenaario hallitsi tiedotusvälineiden otsikoita (”Jopa 5 asteen lämpeneminen …”). Tätä skenaariota käytettiin poliittisessa keskustelussa, ja sen perusteella perusteltiin CO2-veron käyttöönottoa, ilmastonsuojeluohjelmia ja polttomoottorikieltoja.

Jopa Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuin tukeutuu IPCC:n raportteihin, joita tuomioistuin pitää ”luotettavana yhteenvetona nykyisestä ilmastonmuutosta koskevasta tietämyksestä”. Tuomioistuin perustelee päätöstään 21. maaliskuuta 2021 antamansa päätöksen kohdissa 19 ja 22 seuraavasti: ”Ilman lisätoimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pidetään tällä hetkellä todennäköisenä, että maapallon lämpötila nousee yli 3 °C vuoteen 2100 mennessä”, ja se viittaa lähteenä IPCC:n raporttiin vuosilta 2012/13 – Yhteenveto päätöksentekijöille, s. 17 ja seuraavat.

Siellä lähteenä on kaavio, joka kuvaa lämpötilan kehitystä vuoteen 2100 mennessä RCP-skenaarion 8.5 perusteella:

Kuvitus: IPCC

Saksan perustuslakituomioistuin perustaa päätöksensä siis lämpötilaennusteeseen, joka on nyt hylätty epäuskottavana. Eikä vain kenen tahansa hylkäämänä, vaan juuri niiden tutkijoiden, jotka ovat vastuussa maailman ilmastoraportin skenaarioista. Jos Saksan perustuslakituomioistuin ja sen jälkeen liittohallitus olisivat ottaneet huomioon jo tuolloin esitetyn kritiikin IPCC:n täysin sopimattomista katastrofiskenaarioista – kuten tällaisen vakavan päätöksen yhteydessä oikeastaan pitäisi olettaa – , olisi voitu välttää tällainen vakava virhe, joka syöksee Saksan onnettomuuteen. Päätöksestä vastannut tuomari Britz kirjoitti mieluummin päätökseen sanamuotoja, jotka hänen aviomiehensä, silloinen Frankfurtin vihreiden puheenjohtaja Bastian Bergerhoff, oli julkaissut lähes sanasta sanaan samanaikaisesti omalla verkkosivustollaan kuukausia ennen päätöstä.

Mitkä ovat IPCC:n uudet ennusteet?

Yhdysvaltalainen ilmastotieteilijä Roger Pielke Jr. on tutkinut 44 tutkijan 7. huhtikuuta 2026 julkaisemaa raporttia. Julkaisussa käsitellään enää vain seitsemää skenaariota, joissa CO2-päästöt ovat korkeat, keskisuuret tai matalat. Kirjoittajat itse pitävät uutta korkean päästötason skenaariota epätodennäköisenä. Sen mukaan päästöt nousevat vielä 30 prosenttia eivätkä laske tämän vuosisadan aikana. Tämä uusi korkean päästötason skenaario on jo sinänsä absurdi, koska se olettaa väestön räjähdysmäisen kasvun nykyisestä 8,2 miljardista 14,5 miljardiin. Nykyiset väestöennusteet lähtevät siitä, että väestö kasvaa tämän vuosisadan aikana enintään 9–10 miljardiin ihmiseen.

Keskimääräinen skenaario perustuu Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n nykyisiin ennusteisiin (current policy) ja on todennäköisesti todennäköisin kehitys. Sitä kuvataan nykyisen politiikan jatkumoksi, ja se johtaa vuoteen 2050 mennessä samanlaisiin korkeisiin päästöihin kuin nykyään ja sen jälkeen CO2-päästöjen tasaantumiseen. 44 tutkijan laskelmien mukaan tämä johtaa vuoteen 2100 mennessä 2,56 asteen lämpötilan nousuun vuoteen 1860 verrattuna. Koska vuonna 2025 lämpötilan nousu oli jo 1,45 astetta vertailuvuoteen 1860 verrattuna, keskimääräisessä ja todennäköisimmässä skenaariossa lämpötilan nousun arvioidaan olevan enää 1,1 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Se ei olisi lainkaan katastrofi. Jos oletetaan IPCC:n tavoin, että lämpeneminen riippuu pääasiassa hiilidioksidista, voidaan laskea myös Saksan osuus tästä lämpenemisestä vuoteen 2100 mennessä. Saksan osuus maailman CO2-päästöistä on 1,46 prosenttia. 1,46 prosenttia 1,1 asteesta on 0,016 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Ja tuhoavatko vihreät ja vasemmistolaiset poliitikot oman maansa vaurauden muutoksen vuoksi, jota ei voida mitata varmuudella?

Viime viikkojen pahin kokemus on kuitenkin se, että siitä niin hyvästä uutisesta, että ilmastokatastrofi voidaan estää, ei ole keskusteltu yhtään missään Saksassa. Jos sitä käsiteltäisiin vakavasti, kaikki lait, ohjelmat ja tuet, joiden on tarkoitus torjua oletettua ilmastokriisiä, olisi poistettava kokonaan. Se olisi tosin enemmän kuin kiusallista hallituksessamme ja tiedotusvälineissämme toimiville ilmastotaistelijoille. Mutta se olisi uuden saksalaisen talousihmeen alku.

 

Lähde:  

https://www.tichyseinblick.de/daili-es-sentials/weltklimarat-klimakatastrophe-findet-nicht-statt/