Kerran viikossa käyn
kuoroharjoituksissa, nykyisin laulan Kuokkalan seurakunnan kantaattikuorossa.
Lauluharrastus voimaannuttaa, sitä asiaa on myös paljon tutkittu ja tutkimukset
sen vahvistavat. Harjoituksissa keskustelemme varsin harvoin yksityisistä asioista,
enkä siellä ole itseäni mainostanut.
Tänään harjoituksissa kuitenkin mainitsin,
että minut on kutsuttu televisiopaneeliin. Siitäkös kuorokaverini sai
kimmokkeen ja tuohtui kokonaan siitä, että niin monet jo eduskuntaan valitut
ovat ehdokkaina myös eurovaaleissa. Hänen mielestään sellainen on väärin,
jollei peräti petos.
Ja voin vain sanoa, että näin
minäkin asian näen. Helsingin sanomat uutisoi: ” Toukokuun
lopulla pidettävissä europarlamentin vaaleissa on ehdolla yhteensä neljätoista
kansanedustajaa. He pyrkivät siis EU-parlamenttiin, vaikka heidät juuri
valittiin kansanedustajiksi.” Tähän ei yhtään auta se, että jotkut ehdokkaat
ovat etukäteen ilmoittaneet, että ovat ehdolla mutta eivät lähde europarlamenttiin.
Näillä ehdokkailla ei ole edes
mitään tarkoitusta mennä europarlamenttiin, heidän tehtävänsä on kalastella
ääniä ihmisiltä, joiden äänimäärä siitä syystä tulee olemaan kohtuuttomasti
paljon pienempi kuin mitä se ilman näitä kahdella hevosella ratsastavia
ehdokkaista olisi. Heidän tilalleen sitten nousee puolueesta joku muu, jota ei äänestetty.
Olen sitä mieltä, että tuollainen
toiminta pitäisi kieltää. Millaisina hölmöinä puolueet suomalaisia äänestäjiä
oikein pitävät ja miten tuollainen ehdokas saattaa sanoa edustavansa demokratiaa?
Onko meidän demokratiamme niin
heikoilla, että puolueet tarvitsevat nimiä – jo valittuja tai muuten tunnettuja
nimiä kuten laulajia tai urheilijoita riveihinsä? Eikä kai eduskuntaan sentään
mennä jääkiekkoa pelaamaan?