Koronatartunta ei ole leikin asia

 Kuka mistäkin tykkää?!

Itävaltalaismies ei halunnut rokotusta vaan halusi tartunnan - ja kuoli

 

Rokotukset ovat parempia kuin tahalliset tartunnat. Kuva: Barbara Gindl / dpa julkaistu 18.11.2021

 

Rokotus on heidän mielestään liian vaarallinen - tartunta ei ole. Itävaltalaismies maksoi tämän asenteen hengellään.

Itävallassa järjestetään nyt koronatartuntajuhlia, samanlaisia ​​kuin Saksan tuhkarokkojuhlat. Ihmiset ajattelevat, että tartunta on paljon parempi kuin rokottaminen. Toivot lievää taudinkulkua, mutta sellaista ei voi määrittää etukäteen.

Steiermarkin Liezenin piirikunnasssa toimiva oleva lääkäri kertoi "Kleine Zeitungille": "Sellaista tapahtuu usein vain pienemmissä kaupungeissa, mutta tällaisia ​​kokoontumisia on paljon. "Asiahan voi mennä hyvin, mutta tiedämme myös Enstalista yhdestä henkilöstä, joka maksoi tällaisen tulehduksen hengellään. Hän kuoli koronaan, vaikka oli vain 55-vuotias."

Neljä alle 30-vuotiasta sai myös tartunnan, ja he kärsivät nyt pitkäkestoisista koronan aiheuttamista oireista.

Kuka osallistuu tuollaisiin vaarallisiin juhliin? Lääkäri: "Joku on lakimies, eikä siis todellakaan tyhmä. Muuten siellä on usein ihmisiä yhteiskunnan keskeltä. Asia on vain niin tunteiden täyttämä, että aivot ikäänkuin vajoavat reptiilitasolle."

Tämä väite näyttää pätevän myös toiseen itävaltalaiseen, joka on myös Steiermarkista. Hän otti loislääkettä ivermektiiniä, jota annetaan madotukseen eläimille, erityisesti hevosille. Tämä lääke on kuitenkin erittäin suosittu koronalääkkeenä alumiinihatttuisten, lateraalisten ajattelijoiden ja rokotusvastaisten ihmisten keskuudessa. Nainen otti lääkkeen - ja taistelee nyt teho-osastolla hengestään.

Virologi Klaus Vander korosti Kurier-lehdessä vielä kerran tartunnan mahdollisia jälkivaikutuksia ja varoitti seurauksista: "Pitkäaikaiset seuraukset vaihtelevat maku- ja hajuhäiriöistä huonoon keskittymiskykyyn, läunihäiriöihin ja psyykkisiin muutoksiin."

 

Lääkärit varoittavat koronatartunnan seurauksista: Tauti voi olla vakava - ja jopa kuolemaan johtava - myös nuoremmilla
© Robin Utrecht / Picture Alliance
19.11.2021

 

Lähteitä
https://www.bild.de/news/ausland/news-ausland/oesterreicher-infiziert-sich-absichtlich-mit-corona-tot-78277504.bild.html
https://www.stern.de/gesundheit/oesterreicher-steckt-sich-absichtlich-mit-corona-an-und-stirbt-30939516.html
https://www.tagesspiegel.de/gesellschaft/panorama/corona-party-in-oesterreich-impfgegner-stirbt-nach-absichtlicher-corona-infektion/27807182.html

 

Israelin kuuluisin rokotusten vastustaja kuoli koronaan

Israelilainen Hai Shoulian (57) oli Israelin koronan vastaisten toimenpiteiden ja rokotusseptikkojen näkyvin hahmo. Nyt hän on itse kuollut koronaan. Hän uskoi loppuun asti, että poliisi oli myrkyttänyt hänet.

Hai Shoulian järjesti mielenosoituksia tiukkoja koronatoimenpiteitä vastaan ​​- rokotus ei tullut hänelle kysymykseen. Nyt hän on kuollut itse koronaan, kuten Ynet-sivusto raportoi. Shoulianin kerrotaan joutuneen sairaalaan kymmenen päivää sitten koronaoireiden takia, ja hän kuoli maanantai-iltana.

Vaikka hän joutui käyttämään happilaitetta ennen kuolemaansa, hän jatkoi ​​Facebookissa taisteluaan koronapassia vastaan - ja sitä että rokottamattomilta evättiin pääsy tapahtumiin. "Sillä ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa. Sillä ei myöskään ole mitään tekemistä rokotusten kanssa - se on pakottamista", sanoi Shoulian. 

Shoulian uskoi viimeiseen asti paranevansa uudelleen "Jumalan avulla". Facebookissa hän kehotti seuraajiaan jatkamaan taistelua valtiota vastaan. Shoulian uskoo myös saaneensa poliisilta myrkytyksen, kun hänet pidätettiin, kun hän protestoi koronapassia vastaan. Hänen kuolemansa jälkeen hänen seuraajansa levittivät Facebookissa uutisen, että hänet oli murhattu.

Nyt kuitenkin Avi, 57-vuotiaan veli, kampanjoi koronarokotuksen puolesta ja kehottaa veljensä kannattajia ottamaan rokotuksen. "Toivon, että olisin voinut vakuuttaa veljeni", Avi kertoi Daily Beastille. Perhe on syvästi surullinen, Avi sanoo.

 

Lähde
https://www.oe24.at/coronavirus/israels-beruehmtester-impfgegner-stirbt-an-corona/491879050

 

 

 

 

Tämä rokotus aiheutti aseellisen kapinan

Taistellakseen isorokkoa vastaan ​​Baijeri oli ensimmäinen maa maailmassa, joka otti käyttöön pakollisen rokotuksen vuonna 1807. Uusille alamaisille Tirolissa se oli jumalanpilkkaa. He tarttuivat aseisiin. Rokotusvastaisuutta esiintyi myös muualla.

Tirolilaiset kiväärijoukot taistelussa Baijeria ja ranskalaisia vastaan Bergiselillä Lähde: Picture Alliance / IMAGNO / Itävalta

 

Baijeri oli kehityksen kärjessä. 26. elokuuta 1807 annettiin määräys, jonka mukaan kaikkien uuden valtakunnan asukkaiden, jotka olivat yli kolme vuotta vanhoja ja jotka eivät olleet vielä käyneet läpi "rokkotautia", tulee rokottaa. Käräjäoikeuden lääkärit hoitaisivat tämän maksutta. Kieltäytymisestä määrättiin valtavia sakkoja. Tämä teki Baijerista ensimmäisen maan maailmassa, joka otti käyttöön yleisen rokotuksen isorokkoa vastaan.

Tästä eivät kuitenkaan kaikki olleet samaa mieltä. Pappi Joachim Haspinger esimerkiksi tuomitsi toimenpiteen pirullisena yrityksenä estää Jumalan työ ja ympätä ihmisiin "baijerilaista ajattelua". Haspinger nimittäin oli Tirolista, jonka Habsburgien valtakunta joutui luovuttamaan Baijerille, Reinin valaliiton liittolaiselle tappion jälkeen Napoleon I:tä vastaan ​​Austerlitzissä vuonna 1805. Se oli viesti, joka yllytti konservatiiviset, vankkumattomat katolilaiset vuoristoviljelijät suureen kansanousuun ja joka teki Andreas Hoferista heidän keskuudessaan suositun sankarin.

 

Tirolin asejoukon johtaja Andreas Hofer (1767-1810)    Lähde: picture-alliance / dpa

 

Niitä neljää taistelua, joissa hänen tirolilaiset kiväärimiehensä taistelivat baijerilaisten ja ranskalaisten joukkoja vastaan Bergiselissä lähellä Innsbruckia vuonna 1809, voidaan pitää pakollista rokotusta koskevan kiistan kohokohtina. Ei sattumalta, sillä nykyisen sairauksien ehkäisyn historia alkoi isorokon torjunnasta.

Orthopoxvirus variola-viruksen aiheuttama tauti on yksi ihmiskunnan vanhimmista vitsauksista. Faaraoiden haudoista löydettiin isorokkoviruksia, jotka tappoivat tsaareja ja kuninkaita sekä heidän alamaisiaan. Kun rutto hävisi, "rokkoa" pidettiin tappavimpana epidemiologisena uhkana. Pelkästään Länsi-Euroopassa 400.000 ihmisen sanotaan kuolleen siihen vuosittain. Koska isorokkoa ei tunnettu Amerikan mantereella, se vaikutti merkittävästi kokonaisten alkuperäiskansojen tuhoamiseen valloittajien tulon takia. Koska noin kaksi kolmasosaa tartunnan saaneista selvisi taudista Euroopassa, avautuneiden märkärakkuloiden jättämät arvet muistuttivat arjen jatkuvasta piilevästä vaarasta.

Sen, että on olemassa parannuskeino, ilmoitti Englannin Istanbulin suurlähettilään vaimo vuonna 1710. Lady Mary Wortley Montagu oli havainnut, että turkkilaiset raapivat ihoaan neulalla ja olivat taas terveitä muutaman päivän kuluttua. Tämä ”rokotus” sai lukuisia kannattajia 1700-luvun jälkipuoliskolla, ei vähiten Habsburgien keskuudessa. Keisari Joseph II:n kaksi vaimoa kuolivat isorokkoon. Hänen äitinsä Maria Theresa oli selvinnyt hengissä, mutta arvet leimasivat hänet niin pahasti, että hän poisti palatsista peilit.

Tuon ”rokottamisen” ongelmana oli kuitenkin se, että se oli erittäin monimutkaista ja kallista, jos se suoritettiin oikein. Muuten tämä rokotusmuoto aiheutti toistuvasti epidemian puhkeamisen, jos erittäin tarttuvia potilaita ei onnistuttu eristämään. Vihdoin brittiläinen lääkäri Edward Jenner julkaisi uraauurtavan tutkimuksensa tulokset vuonna 1798. Hän oli ymmärtänyt, että ihmiset, jotka olivat aiemmin saaneet Corpox-viruksen aiheuttaman paljon vaarattomamman lehmänrokon, olivat immuuneja taudin tappavammalle sukulaistaudille. 

 

Kehitteli rokotteen isorokkoa vastaan: brittiläinen lääkäri Edward Jenner (1749–1823) Lähde: picture-alliance / akg-

 

Ensimmäinen poliitikko, joka näki Jennerin rokotuskonseptin mahdollisuudet, oli Napoleon Bonaparte. Ranskan tasavallan ensimmäisenä konsulina hän järjesti ensimmäiset joukkorokotukset vuodesta 1800 alkaen. Pian tämän jälkeen Baijeri otti siitä esimerkkiä. Pfalzin Wittelsbacherien suku, jonka Napoleon korotti kuninkaiksi kruunauksensa jälkeen, nousi valtaan vuonna 1777 Baijerin suvun viimeisen valitsijan isorokkokuoleman seurauksena.

Napoleonin rinnalla Baijeri päätti järjestää radikaalin modernisointiohjelman. Perustuslaki takasi vapauden ja tasa-arvon, maaorjuus ja luokkaetuoikeudet lakkautettiin, katolilaisia, luterilaisia ​​ja reformoituja kohdeltiin tasavertaisina ja koulutus ja terveydenhuolto  järjestettiin uudelleen.

Mutta tämä merkitsi myös sitä, että myös Tirolin aateliston arvonimet tarkistettiin, maan kirkko-organisaatio järjestettiin uudelleen ja sen maat luokiteltiin oikeudenmukaisen veronkannon varmistamiseksi. Baijerin varuskunnat maassa rahoitettiin uudella verolla, ja vuosisatoja vanha Tirolin sotilaslaki lopetettiin. Kiväärikomppanioiden ei enää ollut tarkoitus olla osavaltion armeija, vaan Baijerin armeijaan värvättyjen varusmiesten muodostama armeija. Pakollinen rokotus oli sitten kaikkien näiden muutosten viimeinen pisara.

Tirolilaiset eivät tunteneet olevansa kärsijöitä yksin. Muualla kerrottiin kauheita tarinoita lapsista, jotka olisivat Jenner-rokotuksen jälkeen voineet kävellä vain nelinkontin ja alkaneet karjua kuin lehmät. Jopa koulutetut, vaikkapa Immanuel Kant, epäilivät, että "Jennerin lehmärokko tekisi ihmiskunnasta liian paljon petojen kaltaisia ja että ihmisiin voitaisiin rokottaa ”jonkinlainen julmuus”. Pakollinen rokotus pantiin totalitäärisesti täytäntöön Ranskassa. Vuonna 1810 Pariisin Sorbonnen yliopiston rehtori kieltäytyi ottamasta yliopistoon rokottamattomia.

Napoleonin pääpaino oli kuitenkin hänen sotilaissaan. He olivat suurelta osin rokotuksen takia suojattuja, joten isorokko tuskin vaikutti hänen sodan tappioihinsa. Mutta tirolilaiset sitäkin enemmän. Hänen kiväärinsä pysyivät voittamaan kolmessa taistelussa Bergiselillä. Vasta kun Itävalta joutui tekemään rauhan Wagramin tappion jälkeen lokakuussa 1809 ja monet sen sotilaista joutuivat lähtemään maamiestöihin korjaamaan satoa, Andreas Hoferin oli hyväksyttävä ratkaiseva tappio.

Mutta isorokkorokotuksesta ei tullut varmaa menestystä. Ranskan ja Preussin sodassa olivat 1870/71 saksalaiset joukot suurelta osin rokottu, mikä johti siihen, että sodassa heitä kuoli vain 278. Ranskassa rokotuskattavuus oli kuitenkin hiipunut. Siitä seurasi, että kuolleita sotilaita Ranskalla oli 23.400, ja lisäksi isorokkoon kuoli noin 200.000 siviiliä.

 

Andreas Hofer joutui petoksella ranskalaisten käsiin vuonna 1810 ja hänet ammuttiin Lähde: Picture Alliance / Heritage-Imag

 

Alkuperäinen teksti: Andreas Hofer

https://www.welt.de/geschichte/article228477591/Andreas-Hofer-Diese-Impfung-provozierte-den-bewaffneten-Aufstand.html?fbclid=IwAR3Ef-zrInLDKtKhoReMJQYo0zJ-wDOCdN62R6u0xfMXCVO-RKoktDDL62k

 

Kommentti:

Aina on ollut tällaisia ​​pelkoja, kun tulee jotain täysin uutta: pelättiin avaruuden valloittamista, pelättiin sen tunnustamista, että maa pyörii auringon ympäri, pelättiin poliittista ja sosiaalista tasa-arvoa, junien nopeutta, naisten koulutusta... .. ja kuten yllä nähdään, ennenkin on rokotuksia pelätty.

 

Tuttuja joululauluja Suomessa

Taas kerran voi vain sanoa, että Suomi on hyvin saksalainen, ja että suomalaiset eivät sitä tiedä.

Yleensä Suomessa ajatellaan, että luterilaisuus – ja tietenkin sen mukana tuleva muu protestanttisuus – on maailmassa vallitseva uskonto. Väärin.

Mutta Martin Luther oli kyllä maailmassa varsinainen iso vaikuttaja. Saksalainen. Sattui elämään historian taitekohdassa ja samoihin aikoihin, kun Gutenberg laitteli kirjaimia painokoneeseen laattojen sijaan ja niin kirjapaino levisi Keski-Eurooppaan. Ja sattui niin, että Ruotsin kuningas ryyppäsi yhdessä Lutherin kanssa ja määräsi maansa luterilaiseksi ja että Mikko maalainen käänsi nimensä latinaksi muotoon Mikael Agricola ja opiskeli Lutherin oppilaana.

Niinpä sitten tunnetuin joululaulumme ”Enkeli taivaan” on Lutherin käsialaa. Se tuli suomalaiseen virsikirjaan jo vuonna 1605. Samoin Lutherin ovat lukemattomat muut virret, kuten vaikkapa ”Jumala ompi linnamme”.

 Strassburgin laulukirja vuodelta 1541.

Suomeen on tullut joululauluja monista eri maista, mutta myös omaa tuotantoa sentään on runsaasti.

Tässä muutama saksankielinen.

”Oi kuusipuu” on kokonaan suora käännös saksalaisesta kansanlaulusta. Joulukuusi kuten joulupukkikin tulivat meille Saksasta. Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä, jonka ikää tai alkuperää ei varmuudella tiedetä. Se on mahdollisesti peräisin 1500- tai 1600-luvun Westfalenista, Saksasta. Alkuperäinen sana „Tannenbaum” tarkoittaa pihtakuusta, ei joulukuusta. 

  Pihtakuusi

Sleesialainen kansanlaulu ”Maa on niin kaunis” pyysi rauhaa Preussin sodassa. Sen julkaisi ensimmäisenä sleesialaisessa kansanlaulukokoelmassaan saksalainen August Heinrich Hoffmann von Fallersleben vuonna 1842. Muutama vuosi myöhemmin tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger pyysi ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. Sleesia on nykyisin Puolassa, ennen sotia Saksassa eli rajamailla. 

Rauhan toivomus ”Jouluyö, juhlayö” syntyi Itävallassa. Ranskan sotajoukot, miehitys ja väkivaltarikokset olivat arkea Itävallassa 1800-luvun alkupuolella. Ihmiset olivat avuttomia ja taloudellisten ja poliittisten olosuhteiden armoilla. Ihmiset kaipasivat rauhaa. Ei tiedetä, ovatko ne monet myytit ja kertomukset tämän laulun alkuperästä totta. 

Oberndodrf on tullut kuuluisaksi tämän laulun myötä. Joseph Mohr oli apupappina 1817-1819 yhteisössä, joka pari vuotta aiemmin oli erotettu Baijerista. Opettaja Franz Xaver Gruber puolestaan sai lisäansioita toimiessaan urkurina Oberndorfissa. Miehet ystävystyivät. Mohr esitteli vuonna 1816 kirjoittamansa runon ystävälleen jouluaattona 1818 ja pyysi tätä säveltämään siihen melodian. Miehet esittivät kappaleen sitten toisena joulupäivänä kaksiäänisesti ja kitaralla säestäen.

Oberndorf sijaitsee 20 kilometriä Salzburgista pohjoiseen.

”Koska meillä on joulu” on saksalainen lastenlaulu, alun perin kansan- tai rakkauslaulu Itävallasta. Nykyisessä saksankielisessä laulussa lintu tuo viestiä äidiltä, joka on kaukana. Sopii siis paremmin äitienpäivään. 

Ennen sotia vaikuttaneen saksalaisen kevyen musiikin taiturin Kurt Noackin käsialaa on ”Tonttuparaati”. Ensimmäisessä kuvitetussa versiossa tontuilla on vihreät takit ja lakit, ja jokaisella kädessään ase – ei siis ollut kovinkaan jouluinen kappale. 

Me olemme kansainvälisiä, halusimme tai emme. Perinteet ja kulttuuri eivät tunne rajoja. Ruotsalaisesta joululaulusta ”Soihdut sammuu” saksalainen lastenmusiikin monitaituri Rolf Zuckowksi teki siitä oman ei-jouluisen versionsa, joka minuun suomalaisena pahasti korvaan karahti. ”Väärin käännetty”, huusi kääntäjä-minäni… 

Rolf Zuckowski