Jouluateria Saksassa

Koko Suomessa on tapana syödä jouluna samanlainen jouluateria: kinkkua, laatikoita, rosollia ja jälkiruoaksi riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa ja toisena joulupäivänä kapakalaa. Saksassa ei näin ole. Jouluruoka – kuten kaikki muukin ”perinteinen” – riippuu täysin siitä, missä osavaltiossa ja millä seudulla siellä olet.

Jouluateria on yksi vuoden perinteisimmistä ja runsaimmista aterioista. Monet perheet tarjoilevat jouluaattona perunasalaattia makkaroiden kanssa. Ai, eikö sinusta kuulosta juhlalliselta?

Makkarat ja perunasalaatti on erityisen suosittu perinne Thüringenissä ja Saksissa. Seuraavina joulupäivinä tarjoillaan hanhenpaistia perunapalleroiden ja punakaalin tai jopa karpin kera. Schleswig-Holsteinissa syödään mieluiten ankkaa. Muita saksalaisia jouluna suosittuja ruokia ovat stollen (katso alla), paahtopaisti, haudutettu naudanliha, riista, fondue ja raclette. 

Monille jouluhanhi on ehdoton pakko.
 

Jouluateria ei ole joulun pääasia, vaan yhteisöllisyys, valitusta ruokalajista riippumatta. Joulu on yhdessäolon aikaa. Jouluateria ei siis ole vain kulinaarinen kokemus, vaan rakkauden ja yhteenkuuluvuuden ilmaus, joka kuvastaa tämän vuodenajan juhlallisuutta.

Saksassa erilaisten piparkakkujen ja keksien tekeminen joulun alla on suosittua – niitä tekee kunnon perheenäiti peräti 40 eri lajia ja ne syödään ennen joulua!  Näitä tarjoillaan myös Nikolauksenpäivänä 6. jouluuta. Meillä ei juhlita sinä päivänä Nikolausta, vaan piispa Pyhä Nikolaus eli Santa Klaus eli joulupukki tulee jouluaattona. 

Stollen on saksalainen, muodoltaan pullapitkoa muistuttava leivonnainen, joka valmistetaan rasvaisesta ja makeasta hiivataikinasta. Stollen on saanut nimensä ilmeisesti painonsa ja ulkonäkönsä perusteella muinaisyläsaksan sanasta stollo, joka tarkoittaa tolppaa tai pylvästä. (wikipedian määrittely) .

 

Stollen
 

Perunasalaattia on kahdenlaista: majoneesipohjainen kuten Suomessa, ja lihaliemeen imeytetty. Jälkimmäinen on minusta herkullisempaa.

Tässä yksi makkara-perunasalaatti-versio.

 

Perunasalaatti makkaroiden kanssa jouluksi

45 min.
800 g perunoita
suolaa
1 tl kuminan siemeniä
1 kourallinen persiljaa
1 kourallinen ruohosipulia
1 sipuli
1 rkl voita
125 ml kasvislientä
3-4 rkl valkoviinietikkaa
pippuria
ripaus sokeria
3 rkl kasviöljyä
4 punasipulia
1 1/2 litraa lihalientä
100 ml valkoviinietikkaa
200 ml kuivaa valkoviiniä
1 tl sinapinsiemeniä
1tl pippuria
1 tl katajanmarjoja
2 laakerinlehteä
12 nakkimakkaraa

Valmistus

Pese perunat, laita ne kattilaan, peitä vedellä, lisää 1 tl suolaa ja kuminan siemeniä ja keitä noin 30 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä. Valuta, anna jäähtyä hieman, kuori, leikkaa viipaleiksi ja laita kulhoon.

Huuhtele persilja ja ruohosipuli, ravista kuivaksi ja hienonna lehdet tai leikkaa ruohosipuli pieniksi rulliksi.

Kuori ja kuutioi sipuli. Kuumenna voi ja kuullota kuutioitu sipuli läpikuultavaksi, kuullota lihaliemellä, kuumenna läpi ja kaada perunoiden päälle. Lisää 3-4 rkl valkoviinietikkaa, mausta suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria.

Kuori punasipulit lihalientä varten ja leikkaa ne renkaiksi.

Kiehauta liemi 100 ml:n valkoviinietikan, viinin, sinapinsiementen, pippurisiementen, katajanmarjan, laakerinlehden, 1-2 rkl sokerin ja sipulien kanssa. Hauduta miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää makkarat ja anna kypsyä noin 8 minuuttia.

Sekoita öljy ja yrtit salaatin joukkoon, mausta ja tarjoile makkaroiden kanssa.

 

 

Tuttuja joululauluja Suomessa

Taas kerran voi vain sanoa, että Suomi on hyvin saksalainen, ja että suomalaiset eivät sitä tiedä.

Yleensä Suomessa ajatellaan, että luterilaisuus – ja tietenkin sen mukana tuleva muu protestanttisuus – on maailmassa vallitseva uskonto. Väärin.

Mutta Martin Luther oli kyllä maailmassa varsinainen iso vaikuttaja. Saksalainen. Sattui elämään historian taitekohdassa ja samoihin aikoihin, kun Gutenberg laitteli kirjaimia painokoneeseen laattojen sijaan ja niin kirjapaino levisi Keski-Eurooppaan. Ja sattui niin, että Ruotsin kuningas ryyppäsi yhdessä Lutherin kanssa ja määräsi maansa luterilaiseksi ja että Mikko maalainen käänsi nimensä latinaksi muotoon Mikael Agricola ja opiskeli Lutherin oppilaana.

Niinpä sitten tunnetuin joululaulumme ”Enkeli taivaan” on Lutherin käsialaa. Se tuli suomalaiseen virsikirjaan jo vuonna 1605. Samoin Lutherin ovat lukemattomat muut virret, kuten vaikkapa ”Jumala ompi linnamme”.

 Strassburgin laulukirja vuodelta 1541.

Suomeen on tullut joululauluja monista eri maista, mutta myös omaa tuotantoa sentään on runsaasti.

Tässä muutama saksankielinen.

”Oi kuusipuu” on kokonaan suora käännös saksalaisesta kansanlaulusta. Joulukuusi kuten joulupukkikin tulivat meille Saksasta. Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä, jonka ikää tai alkuperää ei varmuudella tiedetä. Se on mahdollisesti peräisin 1500- tai 1600-luvun Westfalenista, Saksasta. Alkuperäinen sana „Tannenbaum” tarkoittaa pihtakuusta, ei joulukuusta. 

  Pihtakuusi

Sleesialainen kansanlaulu ”Maa on niin kaunis” pyysi rauhaa Preussin sodassa. Sen julkaisi ensimmäisenä sleesialaisessa kansanlaulukokoelmassaan saksalainen August Heinrich Hoffmann von Fallersleben vuonna 1842. Muutama vuosi myöhemmin tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger pyysi ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. Sleesia on nykyisin Puolassa, ennen sotia Saksassa eli rajamailla. 

Rauhan toivomus ”Jouluyö, juhlayö” syntyi Itävallassa. Ranskan sotajoukot, miehitys ja väkivaltarikokset olivat arkea Itävallassa 1800-luvun alkupuolella. Ihmiset olivat avuttomia ja taloudellisten ja poliittisten olosuhteiden armoilla. Ihmiset kaipasivat rauhaa. Ei tiedetä, ovatko ne monet myytit ja kertomukset tämän laulun alkuperästä totta. 

Oberndodrf on tullut kuuluisaksi tämän laulun myötä. Joseph Mohr oli apupappina 1817-1819 yhteisössä, joka pari vuotta aiemmin oli erotettu Baijerista. Opettaja Franz Xaver Gruber puolestaan sai lisäansioita toimiessaan urkurina Oberndorfissa. Miehet ystävystyivät. Mohr esitteli vuonna 1816 kirjoittamansa runon ystävälleen jouluaattona 1818 ja pyysi tätä säveltämään siihen melodian. Miehet esittivät kappaleen sitten toisena joulupäivänä kaksiäänisesti ja kitaralla säestäen.

Oberndorf sijaitsee 20 kilometriä Salzburgista pohjoiseen.

”Koska meillä on joulu” on saksalainen lastenlaulu, alun perin kansan- tai rakkauslaulu Itävallasta. Nykyisessä saksankielisessä laulussa lintu tuo viestiä äidiltä, joka on kaukana. Sopii siis paremmin äitienpäivään. 

Ennen sotia vaikuttaneen saksalaisen kevyen musiikin taiturin Kurt Noackin käsialaa on ”Tonttuparaati”. Ensimmäisessä kuvitetussa versiossa tontuilla on vihreät takit ja lakit, ja jokaisella kädessään ase – ei siis ollut kovinkaan jouluinen kappale. 

Me olemme kansainvälisiä, halusimme tai emme. Perinteet ja kulttuuri eivät tunne rajoja. Ruotsalaisesta joululaulusta ”Soihdut sammuu” saksalainen lastenmusiikin monitaituri Rolf Zuckowksi teki siitä oman ei-jouluisen versionsa, joka minuun suomalaisena pahasti korvaan karahti. ”Väärin käännetty”, huusi kääntäjä-minäni… 

Rolf Zuckowski