Vihapuhetta sosiaalisessa mediassa

Olen viime aikoina törmännyt saksalaisiin, joilla ei tunnu olevan käsitystä sodan kulusta eikä hyvistä tavoista, vaan kaikki on aina hallituksen tai valtaapitävien sai salaliittojen syytä, ei koskaan heidän itsensä. Asiaa ihmetellessä törmäsin vihaviesteistä kirjoitettuun Die Zeit -lehden artikkeliin.

 

Venäjämyönteinen propaganda: "Venäjä ei ole aggressiivinen!"

Useat tuhannet saksalaiset ovat levittäneet hyökkäävän osapuolen propagandaa sosiaalisissa verkostoissa sodan jälkeen. Keitä nämä ihmiset ovat ja mikä heitä ajaa?

"Venäjä ei ole aggressiivinen!"

"Olemme muuten keränneet venäläismyönteisiä viestejä Twitterissä ja Telegramissa jo jonkin aikaa.Useita miljoonia sodan puhkeamisen jälkeen."

Josephine Ballonin on HateAidin lakimies. HateAid on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tukee verkossa vihapuheen uhreja. Hänen tietokokonaisuutensa kartoittaa keskustelua sellaisten saksalaisten keskuudessa, jotka ilmaisevat selvästi Venäjä-myönteisiä näkemyksiä ja suhtautuvat erittäin kriittisesti länsimaiden Ukraina-politiikkaan. Tutkimuksissa nämä ihmiset kuuluvat vähemmistöön, eivätkä he juuri esiinny suurissa tiedotusvälineissä - mutta heillä on vaikutusta.

Tämän dokumentoimiseksi HateAidin henkilökunta käytti ohjelmaa, joka etsii Twitteristä avainsanoja kuten "Venäjä" ja hashtageja kuten "#NotMyWar" ja yhdistää ne voimakkaiden tunteiden ilmauksiin. Tulokset kerättiin tietokantaan. Tuloksena oli 3,2 miljoonaa twiittiä sodan alusta lähtien, jotka oli kirjoittanut noin 3 500 kirjoittajaa. Yhdessä heidän panoksensa tavoittavat miljoonien ihmisten yleisön.

Ne kuulostavat tältä: "Jokainen, joka haluaa tosissaan voittaa sodan maata vastaan, jolla on eniten ydinkärkiä, ei kuulu liittokanslerin kansliaan vaan hullujenhuoneeseen."

Tai näin: "Inhottavia syöpäläisiä. Menkää taistelemaan itseänne vastaan ja pysykää siellä. Me näytämme teille, että me olemme kansa."

Tai näin: "Ukrainan poliisin video todistaa, ettei Buttšassa ollut Venäjän armeijan tekemää verilöylyä."

Keitä ovat ihmiset, jotka kirjoittavat tällaisia asioita? Ja mikä heitä ajaa? Ovatko jotkut heistä jopa valmiita väkivaltaan, kuten jotkut twiitit antavat ymmärtää?

Die Zeit -lehden toimittajat etsivät aineistosta sanajohtajia – ja löysivät sata käyttäjää, jotka postaavat huomattavasti muita enemmän ja joiden twiittejä lähetetään eteenpäin ja kommentoidaan erityisen usein. Vaikka useimmat heistä käyttävät salanimeä, pystyimme tunnistamaan heistä kaksikymmentä.

Mukana olivat meditaatio-opettaja ja fysioterapeutti, jotka molemmat asuvat Kölnissä. Oli Tübingenin yliopiston entinen retoriikan lehtori, saksansyyrialainen, joka opiskelee edelleen, mainostoimiston ylläpitäjä Mannheimista, hotelliyrittäjän vaimo Schwarzwaldista. Löysivät entisen finanssikonsultin, Saksan laivaston tavarantoimittajan palveluksessa olleen tietotekniikka-alan yrittäjän ja historiallisten romantiikkaromaanien kirjailijan. Vaikutti siltä, että he olivat oikeistolaisia.

Heitä yritettiin tavoittaa, ja jotkut olivat halukkaita puhumaan.

Tuntemuksia

"#EiMeidänSotamme!”  Ei enää asetoimituksia ja rahanjakoa korruptoituneelle Ukrainalle!"
Katrin Schoefer

Katrin Schoefer on huolissaan, ja hän haluaa jakaa huolensa. Poliitikot pelottelevat ihmisiä jatkuvasti, hän sanoo. Hän on kirjoittanut 70 sivulle, mikä on menossa pieleen. Siitä hän twiittaa lauseita kuten: "Peruslain palauttaminen 01.01.2019! Koronadiktatuurin on loputtava! Pakotteet on lopetettava! Saksan on lopetettava sekaantuminen Ukrainan sotaan! Kansan etu asetettava puolueen ideologian edelle! .

Hän lähettää maailmalle keskimäärin 10 000 twiittiä vuodessa.

Miten se sopii yhteen elämän kanssa, jolle on ollut ominaista tiedonjano ja uteliaisuus? Schoefer kertoo halunneensa opiskella lääketiedettä, mutta hänen isänsä sanoi: "Olet tyttö, se ei ole sen arvoista". Sen jälkeen hänestä tuli apteekkari, sihteeri, lääkärin assistentti ja ravitsemusterapeutti. "Kävin yhdeksän oppisopimuskoulutusta", hän sanoo, ja viimeksi hän työskenteli tietotekniikka-alan yrittäjänä 20 vuotta. Nyt hän on 65-vuotias ja opettelee taas jotain, tällä kertaa räätälöintiä.

Schoeferin Twitter-lauseista ei uskoisi, kun hän istuu keittiön pöydän ääressä ja juttelee elämästään: "Minut kasvatettiin liberaaliksi. Hän sanoo saaneensa vaikutteita opettajaltaan Wolfgang Schmidtiltä, Saksan tulevan liittokanslerin Helmut Schmidtin veljeltä. Hänelle "vanhat arvot ovat tärkeitä, kunnioitus, suvaitsevaisuus, luottamus, kiitos, kiitos, anteeksi". Poliittisesti hän on keskustalainen.

Tämä kaikki kuulostaa meistä tasapainoiselta elämältä. Kunnes Schoefer kertoo meille, miten se on viime vuosina mennyt raiteiltaan. Hän sairastui vakavasti, hänen miehensä kuoli, sitten tuli eläke. Sitten tulivat pakolaiskriisi, korona ja sota. Sittemmin hän arvostaa puhelinneuvontapalvelua, "ne voivat varmistaa selviytymisen". Ja hän twiittaa niiden numeron.

Mutta miksi sitten nämä muut niin kovat twiitit?

"Haluan, että vatsani on kunnossa", Schoefer sanoo. "Ja se on kunnossa, kun olen sanonut sen."

Baselin yliopiston sosiologi Oliver Nachtwey on tehnyt viime vuosina useita syvähaastatteluja ihmisten kanssa, jotka ovat protestoineet Saksan hallituksen kriisipolitiikkaa vastaan.

He ovat useimmiten ihmisiä, joiden elämä oli Schoeferin tavoin hallinnassa vielä muutama vuosi sitten, hän sanoo. Suorituskykyisiä ihmisiä, jotka halusivat toteuttaa itseään työssä tai vapaa-ajalla. Mutta sitten, sanoo Nachtwey, he menettivät elämänhallinnan aikamme suurten kriisien vuoksi - ja usein myös yksityiselämän kriisien vuoksi. Näiltä ihmisiltä puuttui instituutio, jossa he voisivat "käsitellä yhdessä kärsimyksiään", kuten sodan pelkoa, Nachtwey sanoo. Ennen he kävivät kirkossa, ammattiliitossa tai perinteisessä puolueessa.

Nachtwey havainnoi, että näissä piireissä etsitään järjestystä, pelastusta ja mielenrauhaa. Filosofi Georg Lukácsia mukaillen hän sanoo, että monet hänen syvähaastattelunsa paljastavat "nykyihmisen transsendentaalisen kodittomuuden". Tällainen ihminen ei tiedä, mitä tehdä kärsimyksellään. Niinpä hän menee julkisuuteen ja löytää sieltä seuraa. He valittavat yhdessä, syyttävät.

Venäjän ymmärtäjät

Osan tästä miljööstä muodostavat äänekkäät "Venäjän ymmärtäjät", kuten HateAidin aineistosta löytyy. Ukrainaan suuntautuvien asetoimitusten maltillisilla epäilijöillä ei ole siellä sijaa.

Korona oli venäläismielisten Twitter-tilien jatkuvana teemana

Nämä hashtagit olivat erityisen suosittuja vuosina 2021 ja 2022 niiden 3500 Twitter-tilin keskuudessa, jotka HateAid luokittelee venäläismielisiksi. Tiheys kuukaudessa laskettiin.

Vaikuttajat ja tiedottajat muodostavat keskuksen. He twiittaavat paljon, ja heitä tviitataan ja siteerataan usein. He eivät suinkaan etsi tietojaan vain Venäjältä. He siteeraavat usein Tagesschau- ja Die Welt -lehtiä sekä Roland Tichyn ja Boris Reitschusterin kaltaisia konservatiivis-populistisia toimittajia, aina kärkevää äärioikeistolaista entisen Bild-lehden päätoimittajaa Julian Reicheltia, Alina Lippin kaltaisia Venäjä-myönteisiä aktivisteja, Thomas Röperin kaltaisia salaliittoteoreetikkoja ja ehkä tunnetuinta koronapolitiikan halveksijaa Stefan Homburgia. Vihreiden poliitikkojen lausunnoilla on melko suuri merkitys, AfD:llä pieni, CDU:lla ei käytännössä lainkaan.

Muut kirjoittajat ryhmittyvät näiden tiedottajien ympärille. Jos he eivät puhu Venäjästä, niin koronasta, vapaudesta, sukupuolikeskustelusta. Lähes aina ollaan Saksan hallitusta vastaan. Se, mikä näitä ihmisiä suututtaa, ei ole yksi tai toinen poliittinen päätös. He näyttävät pohjimmiltaan uskovan, että järjestelmässämme on jotain mätää.

Kiihkohimoa

"Venäjä ei ole aggressiivinen"
Johannes Normann

Se, mitä hänelle tulee mieleen Ukrainan sodasta, kuulostaa katkeran vakavalta ja sydämettömältä uhreja kohtaan.

Viime vuoden huhtikuun 3. päivänä, kun maailma oli juuri saanut tietää Butšassa murhatuista ukrainalaisista, hän kirjoitti: "'Hallitsijoillemme' ja 'tiedotusvälineillemme' ei tule mieleen, että #Butchan kuvilla voisi olla samanlainen totuuspitoisuus kuin 'ulkoministerimme' ansioluettelolla". Ulkoministerimme ei tietenkään tule 'hallitsijoillemme' ja 'mediallemme' mieleen"."

Herra Normann, miksi puhutte sodasta noin?

Sosiaaliset verkostot palkitsevat sen, joka kärjistää

"Yhdysvallat määrää kaiken, mitä Ukrainassa tapahtuu. Selenskyj on näyttelijä, ja hänet on palkattu johtamaan 'Yhdysvaltain Ukrainaa'. Tämän on lopultakin loputtava!"

Joka kysymyksellä käy selvemmäksi: Normannia ajaa syvä amerikkalaisvastaisuus.

Entä mitä mieltä sinä olet Putinista?

"Hän juoksee nyt hätäpäässä. Hänen on lähdettävä. Tehdään tämä selväksi: Haluan rauhaa Eurooppaan. Ja että Saksa lopultakin lakkaa tanssimasta USA:n pillin mukaan. Minä olen isänmaallinen!"

Mutta jos pidät Putinia poliittisena joukkomurhaajana, miksi et julkisesti osoita myötätuntoa hänen uhrejaan kohtaan?

"Tunnen myötätuntoa kaikkia kohtaan. Ukrainalaisia ja venäläisiä kohtaan."

Entä Butschan verilöylyt? Mitä ajattelette siitä tänään? Näistä sotarikoksista ei ole epäilystäkään!

Normann väistää. Kerran. Kahdesti.

Onko teillä oikeasti suhteet Venäjään?

"Isoisäni vapautettiin venäläisestä vankeudesta. Hän osasi venäjää hyvin. Kyllä, olen Venäjä-myönteinen. Tunnen slaavilaisen sielun. Ja näen sen myös historiallisesti: viimeinen tsaaritar oli Darmstadtin prinsessa."

Normann innostuu usein omista tarinoistaan, hän etsii vitsejä ja räikeitä vertailuja. Sosiaalisessa mediassa hän menee vielä enemmän överiksi. Siellä hän provosoi, jopa kansan kiihottamiseen asti. Kuten pian sodan alkamisen jälkeen. Puolan hallitus yritti taivutella saksalaisia antamaan lisää sotilaallista apua. Normann kirjoitti, että Puola halusi "provosoida uuden maailmansodan". Hän toisti natsien valheen, kun he perustelivat toisen maailmansodan aloittamista sillä, että he vastasivat Puolan hyökkäykseen. Sitten hän poisti twiitin. Se meni vähän liian pitkälle, hän sanoo tänään, mutta huomauttaa heti ylpeänä, että jopa Puolan televisio kysyi häneltä asiasta. Hänen twiiteistään on tehty valituksia. Hän on yrittänyt useita kertoja ehdokaaksi parlamenttivaaleihin, siinä onnistumatta.

Normann luopui käytännössä kaikesta puolueen ja poliittisen vakaumuksensa vuoksi. Hän menetti asiakkaansa, rahoituspohjansa, kuten hän kertoo. Hän oli aiemmin rahoitusneuvoja, kuten internet-arkistosta löytynyt verkkosivusto osoittaa. Poliittiset juonittelut pakottivat hänet pois alalta. Tätä ei voida todentaa, mutta se on tosiasia: Normann saa nyt sosiaaliavutusta ja asuu taas isänsä kanssa.

Haastattelun lopussa Johannes Normann jättää vaikutelman, että hän tietää tarkalleen, mitä tekee. Mömbriksessä hän on maltillinen AfD:n mies ja ammatillisesti epäonnistunut. Sosiaalisissa verkostoissa hän sen sijaan on tiedottaja, joka tekee tarkoituksella äärimmäisiä, joskus ääriaineksia sisältäviä lausuntoja - ja tuhannet seuraavat häntä. Normann on ymmärtänyt, että sosiaalinen media palkitsee niitä, jotka provosoivat.

Äänekkään oikeus

Tübingenin yliopiston mediatutkija Bernhard Pörksen on jo pitkään pohtinut tällaisia eskalaatiokierteitä ja vastannut niihin ajatuksellaan "toimituksellisesta yhteiskunnasta". Yksilön vapaus puhutella suurta yleisöä on Pörksenin mukaan suuri voimavara. Mutta jotta se muuttuisi kunnolliseksi poliittiseksi keskusteluksi, kaikkien on noudatettava muutamia sääntöjä: "Tarkista tietosi ja lähteet ennen kuin kirjoitat. Kuuntele toista osapuolta. Älä tee tapahtumasta suurempaa kuin se on. Ole puolueeton. Ole kriittinen valtaa kohtaan - mutta myös itsekriittinen." Pörksenin mielestä näitä sääntöjä ei kuitenkaan juuri kukaan noudata. Siksi "avoin yhteiskunta on tällä hetkellä niin kovin altis väärälle informaatiolle ja valtion propagandalle".

Juuri tämä on havaittavissa HateAidin aineistossa. Päällisin puolin on paljon palavereita. Ihmiset huutelevat toisilleen irtonaisia lauseita ja kiirehtivät eteenpäin. Kun he viipyvät hetken, he puhuvat yleensä kaksimielisesti ja karkeaa ironiaa käyttäen: vinkkaa, tiedät mitä tarkoitan.

Yksi heistä siteeraa Sveitsin yleisradiota: "Ukraina saa yli 100 Leopard 1 -panssarivaunua. 20-25 vuoden 2023 loppuun mennessä, 88 vuoden 2024 loppuun mennessä", ja jatkaa: "Mitä suunnitellaan?!". Joku vastaa: "Kolmannen maailmansodan siirtyminen neljänteen maailmansotaan". Vuorovaikutuksessa syntyy myrkytetty puolitotuuksia täynnä oleva keskustelu.

Joku levittää tilastoja siitä, kuinka monta ukrainalaista on otettu ulkomaille sodan alkamisen jälkeen. Venäjä on 2,8 miljoonalla ensimmäisellä sijalla. Twitter-äänenkannattaja kirjoittaa: "Ihmiskunnan historian ensimmäinen 'tuhoamissota' ja 'kansanmurha', jossa suurin osa potentiaalisista uhreista pakenee turvaan väitettyjen tekijöiden maahan." Luetellut luvut vastaavat YK:n pakolaisjärjestön laskelmia. Valtaosa ukrainalaisista ei kuitenkaan lainkaan paennut vapaaehtoisesti Venäjälle, vaan joutui rintaman jalkoihin tai siepatuksi. Kirjoittaja siis valehtelee.

Ja nämä ovat vielä niitä harmittomampia tapauksia. Löytyy lisää läpinäkyviä, kyynisiä propagandavalheita. Videolla Vladimir Putin puhuu lastensuojeluvaltuutetunsa Maria Lvova-Belovan kanssa lapsista, jotka Venäjän väitetään joutuneen pelastamaan sota-alueelta. Lvova-Belova on ottanut vastaan myös 15-vuotiaan Mariupolista, joten hän kertoo presidentilleen: "Se on vaikeaa, mutta me rakastamme toisiamme. Varmasti." Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin antoi hiljattain Putinista ja Lvova-Belovasta pidätysmääräyksen ukrainalaislasten sieppauksesta.

Elämänpelon ja poliittisen laskelmoinnin välillä

Venäjän propaganda tuottaa jatkuvasti tällaisia tarinoita. Ne ovat osa informaatiosotaa, jota Venäjä on käynyt jo vuosia ja jossa se on alun perin voinut käyttää valtiollisia tiedotusvälineitään Russia Todayta ja Sputnikia. Tällä välin EU-maat ovat kuitenkin rajoittaneet voimakkaasti niiden vaikutusmahdollisuuksia.

Saksalaiset ”yksinäiset sudet” ovat ottaneet niiden paikan. He ovat Pietarissa asuvan Thomas Röperin kaltaisia propagandisteja, jotka ylläpitävät Anti-Spiegel-sivustoa. Tai aktivisteja, kuten nuori Hampurissa syntynyt Alina Lipp. Yhdessä he tavoittavat satojentuhansien ihmisten yleisön.

Lipp nauhoittaa videoita YouTubeen, ylläpitää omaa verkkosivustoa ja esiintyy Venäjän televisiossa. Mutta hänen tärkein välineensä on hänen Telegram-kanavansa "News from Russia". Siellä hän levittää 185 000 tilaajalleen saksaksi ja venäjäksi valheellisia raportteja sodasta: haavoittuneista ukrainalaisista, joita oma väki on leikannut sisukset irti myydäkseen heidän elimensä länteen. Tai väitetyistä ukrainalaisten kidutuskammioista Mariupolissa.

Epäluottamusta

"Hallitsijat olettavat nyt, että te alistutte jokaiseen tulevaan perusoikeuksienne heikentämiseen yhtä tottelemattomasti. Tämäkin toimii ihanasti, vrt. #ilmastonmuutos #CO2 #Ukraina #asehuolto #kaasupula #talous"
Katharina Münz

Münz tulee nopeasti puhumaan päivästä, joka vei hänet raiteiltaan. Se oli 3. maaliskuuta 2020. Viikkoa myöhemmin Leipzigissa avattiin kirjamessut, ja Münzille se oli ratkaiseva askel hänen kirjailijanurallaan. Hän ja kolme kollegaansa olivat vuokranneet osaston ja painattaneet kirjoja ja esitteitä. Nyt 54-vuotias Münz on kirjoittanut vuodesta 2015 lähtien historiallisia romantiikkaromaaneja, jotka sijoittuvat enimmäkseen viikinkiaikaan. Nyt hän halusi lähteä liikkeelle. Mutta 3. maaliskuuta messut peruttiin pandemian vuoksi.

Ensin hän ompeli satoja naamioita. "Sitten aloin tutkia virusta tarkemmin", hän sanoo. Hän uskoi näkevänsä paljon ristiriitaisuuksia vakiintuneen median raporteissa ja hänestä tuli terävä "koronatoimenpiteiden kriitikko". Münz kirjoittaa blogissaan, että hänen kritiikkinsä kasvoi "monista pienistä tietopisaroista", joita hän löysi Twitteristä ja "vaihtoehtomedioista". Näin hän kehitti perustavanlaatuisen epäluottamuksen suuria tiedotusvälineitä ja hallituksen kriisipolitiikkaa kohtaan. Sota on hänelle vain uusi todiste.

Toisin kuin Johannes Normann, Münz osoittaa kuitenkin empatiaa. "Sodan ensimmäinen uhri ei ole totuus vaan ihmisyys", hän sanoo. Kun häneltä kysytään, eikö Ukrainalla ole oikeutta puolustaa itseään hyökkäystä vastaan, hän vastaa: "Millainen asenne se on, kun rajat ovat ihmiselämää tärkeämpiä?"

Münzille maailma on jakautunut ylä- ja alapäähän. Alhaalla olivat ihmiset, jotka halusivat vain elää. Ylhäällä on vaikutusvaltaisten ihmisten joukko, joka on tyytyväinen mihin tahansa valheeseen säilyttääkseen valtansa. Yli 5000 seuraajalleen lähettämässään twiitissä hän tiivistää asian: "Saksan hallitus edustaa hallituksen jäsenten etuja. Yksinomaan."

Näyttää siltä, että Münz on vuosien varrella siirtynyt toiseen todellisuuteen. Hänen kanssaan ei voi keskustella.

Mitä sanojen jälkeen seuraa

Entä nyt? Lehden toimitus tapasi kolme ihmistä 3500:sta, jotka ovat hyökkääjän puolella Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä sodassa. Heidän syynsä ovat hyvin erilaisia, hengenpelosta poliittiseen laskelmointiin.

Nimetön postilaatikko

Mitä yhteistä heillä on: Kaikki kolme olivat kokeneet henkilökohtaisia kriisejä, joiden syitä he eivät näe itsessään.

He myös syyttävät Saksan hallitusta maailman kriiseistä ja väittävät yhä uudelleen, että hallitus toimii ihmisten etujen vastaisesti alhaisista motiiveista käsin. Se, etteivät he itse vaikene tästä, tekee heistä heidän näkökulmastaan kapinallisia, taistelijoita valehtelukoneistoa vastaan.

Heistä kolmesta on tullut mielipidejohtajia, joilla on tuhansia seuraajia. Mutta he eivät kanna tätä vastuuta.

Tämä houkuttelee muita aineistoon kuuluvia menemään vielä pidemmälle: Sadat tähän ryhmään kuuluvat kansalaiset ovat viime kuukausina loukanneet tai uhkailleet massiivisesti Saksan parlamentin johtavia jäseniä:

"Mitä sinä ruma raato ajattelet siitä, että hankkisit univormun ja menisit rintamalle?" @vetjev

"Kannatan hysteeristen, sotaa lietsovien noitien polttotuomion palauttamista" @hetmann

Ulko- ja puolustuspolitiikan päättäjät joutuvat nyt päivittäin kohtaamaan tällaisen tunnelman.

CDU/CSU:n eduskuntaryhmän ulkopoliittinen asiantuntija Roderich Kiesewetter sai hiljattain seuraavan viestin: "Tiedättekö, mitä venäläinen ohjus voi tehdä?". Se voi osua suoraan persereikään. Sinunlaisesi syöpäläiset pitäisi ampua heti." Sodan alettua hän sanoo saaneensa kymmenen kertaa enemmän vihapostia kuin aiemmin.

Vihreiden johtavaa kansanedustajaa uhkailtiin: "Tiedämme joka tapauksessa, missä asutte." Hyökkääjä ei edes piiloutunut. Hän vastasi ilmoitettuun rikosilmoitukseen sanomalla: "Jos joku tulee, ammun teidät".

Myös Marie-Agnes Strack-Zimmermann, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja yksi Ukrainan tärkeistä tukijoista, on saanut jatkuvia uhkauksia sodan alusta lähtien. Lähettäjät kirjoittavat hänelle, että hän on "sätkynukke" tai: "Sinut pitäisi vangita maanpetoksesta."

Tiedetään, että ennen jokaista tekoa on sana. Eräs HateAidin aineistoon kuuluva kirjoittaja kirjoitti Marie-Agnes Strack-Zimmermannille: "Haluaisin lyödä sinua häpeälliseen suuhusi! Kurja sodanlietsoja!"

Toinen vaati: "Ripusta itsesi köyteen!"

Turvallisuuspiirit suhtautuvat näihin aggressiivisiin Venäjä-ymmärrykseen hyvin vakavasti. Jos etsit parlamentaarista strategiaa kansanedustajien suojelemiseksi heiltä, et löydä juuri mitään. Saksan liittopäivät viittaa liittovaltion rikospoliisivirastoon (Bundeskriminalamt), joka analysoi säännöllisesti "suojeltavan henkilön yksilöllisen riskitilanteen" ja antaa neuvoja "tapauskohtaisesti". Parlamentin jäsenet voivat ilmoittaa tapauksista parlamentin poliisin ilmoituskeskukseen. Ne välittävät ne edelleen Berliinin syyttäjänvirastolle. Kukaan ei tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu.

 

Koronapandemia ja rokotteett

WHO:n mukaan rokotteet ovat estäneet miljoona kuolemantapausta Euroopassa.

WHO on yrittänyt arvioida, kuinka monta ihmishenkeä Euroopassa pelastettiin koronapandemian aikana. Sen mukaan vaikutus oli erityisen suuri yhden virusmuodon osalta.

Corona-rokotteet ovat tieteellisen arvion mukaan pelastaneet yli miljoona ihmishenkeä Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton maissa vuoden 2020 lopun jälkeen. Tämä käy ilmi Maailman terveysjärjestön (WHO) maanantaina julkaisemasta raportista.

Tämä luku laskettiin 26 maassa tapahtuneiden kuolemantapausten ja annettujen rokoteannosten perusteella. Raportin mukaan sen jälkeen, kun koronapandemia puhkesi noin kolme vuotta sitten, yli kahden miljoonan ihmisen on vahvistettu kuolleen Covid-19-tautiin WHO:n Euroopan alueella.

Rokotteiden tehoa painotettiin eri tavoin pandemian eri aalloissa riippuen vallitsevasta koronavariantista. Rokotteiden välillisiä vaikutuksia ei otettu huomioon. Raportin mukaan suurin osa (96 prosenttia) rokotteiden pelastamista henkilöistä oli yli 60-vuotiaita.

Omicron-aallon aikana vältettiin erityisen suuri määrä kuolemantapauksia. Rokotusten avulla pelastettujen ihmishenkien määräksi arvioitiin tässä vaiheessa hieman alle 570 000.

WHO:n Euroopan aluejohtaja Richard Pebody kehotti rokottamattomia ihmisiä suojautumaan. "Näemme tutkimuksemme perusteella, että Covid 19 -rokote on pelastanut pandemian aikana suuren määrän ihmishenkiä kaikkialla Euroopassa", Pebody sanoi tiedotteen mukaan.

Maailman terveysjärjestön Euroopan alueeseen kuuluu 53 maata, mukaan lukien Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltiot sekä Venäjä ja useat Kaukasuksen ja Keski-Aasian maat.

Lähde: dpa 17.4.2023

Asianajajien mukaan eri puolilla Saksaa on vireillä ainakin 185 siviilioikeudenkäyntiä Corona-rokotusten väitetyistä vahingoista. Düsseldorfin asianajotoimisto sanoo edustavansa 135 tapausta ja yksi Wiesbadenissa 50. Kanteet on nostettu kaikkia neljää suurta Corona-rokotteiden valmistajaa vastaan.

Lähde: dpa 11.4.2023

 

 

Ydinvoimasta luopuminen

Atomivoimaa, ei kiitos!

Ydinvoimaa, kyllä kiitos!

 Jotta asia ei kuulostaisi niin pahalta, vaihdetaan sanaa atomista ytimeen. Tai päinvastoin, jotta asia ei kuulostaisi niin pahalta, vaihdetaan sanaa ytimestä atomiin.

Suomessa saatiin lauantaina 15.4.2023 vihdoinkin käyttöön Olkiluodon 3. voimala. Se kattaa Suomen sähköntuotannosta noin kolmanneksen, kaikki viisi voimalaa yhteensä noin puolet.

Saksassa viimeiset kolme ydinvoimalaa poistettiin verkosta lauantaina 15.4.2023. Ne tuottivat koko Saksan sähköntuotannosta noin 4 prosenttia. 

Keskustelu ei kuitenkaan päätynyt. Baijerin pääministeri Söder vaatii, että osavaltiot vastaisivat toiminnan jatkumisesta. Saksalaisten enemmistö on sitä mieltä, että sähköntuotantoa ydinvoimalla tulisi jatkaa.

Jopa uusiutuvien energialähteiden kannattajat eivät ole voineet olla huomaamatta, että Saksa on melko yksin ydinvoimasta luopumisensa kanssa. Lähes kaikki sen naapurimaat kulkevat eri tietä. Kaikkialla rakennetaan tai suunnitellaan uusia reaktoreita, kaikkialla pidentävät käyttöaikoja.

Ranskan, Puolan ja Alankomaiden kaltaiset maat ovat ymmärtäneet, että ydinvoima ratkaisee kaksi ongelmaa kerralla: se tekee valtiosta itsenäisemmän, mikä on tullut entistä tärkeämmäksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja se tuottaa paljon ilmastoystävällistä sähköä.

Sitä tarvitaan pian paljon enemmän, koska sillä ajetaan autoja ja lämmitetään taloja.

Viime vuosikymmeninä saksalaiset eivät ole kiistelleet mistään muusta energiapolitiikan riidanaiheesta yhtä kiihkeästi kuin ydinvoimaloista. Viimeksi reaktoreista käyty keskustelu sai ulottuvuuden, joka ulottui paljon laajemmalle kuin niiden merkitys Saksan sähkönsaannille.

Kiista estää näkemästä tulevaisuuden ongelmia: kivihiilivoiman käytöstä luopuminen, joka on tavoitteena mieluiten vuoteen 2030 mennessä, on paljon suurempi haaste kuin ydinvoiman käytöstä luopuminen. Vuonna 2022 ruskohiilen ja kivihiilen osuus Saksan kokonaissähköntuotannosta oli noin kolmannes, viisi kertaa enemmän kuin ydinvoiman.

Ilmastopolitiikan kannalta ydinvoimasta luopuminen on askel taaksepäin. Tämä tekee selväksi, että Saksan "muutoksessa" ei koskaan ollut kyse vain energiapolitiikasta. Yhteiskunta- ja kapitalismikritiikillä on yhtä tärkeä rooli.

 

Kuvassa Saksan energialähteet, sähkön hinta, kaasun käyttö sekä kaasun tuonti ulkomailta 16.4.2023.
36% sähköstä tuotetaan siis kivihiilellä.

 

Käännöskone DeepL: Onko se todella parempi kuin Google?

Kuvakaappaus: localise.com
 

Saksalaisella start-up-yrityksellä DeepL oli oikeat tiedot oikeaan aikaan.

Kölnissä sijaitsee start-up-yritys DeepL. Sen arvo nousi hiljattain yli miljardiin dollariin. Samannimistä automaattista käännöspalvelua ylläpitävää yritystä on juhlittu jo vuosia, ja monien mediatietojen mukaan se päihittää jopa Google Translaten. DeepL on "maailman tarkin kääntäjä", tämä pörssiyhtiö väittää. Miten se voi olla mahdollista: pieni kölniläinen startup-yritys voittaa maailman teknologiajätit? Tarina kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Kysymys kuuluukin, pystyykö tekoälykääntäjä pitkällä aikavälillä pärjäämään alan suuria toimijoita vastaan.

Varmaa on, että DeepL teki monia asioita oikein - erityisesti oikeaan aikaan. Lisäksi yritys on erikoistunut. Toimitusjohtaja Jaroslaw Kutylowski korostaa tätä yhä uudelleen. Menestyksen syynä on "selkeästi keskittymisemme", hän sanoi haastattelussa. "Monilla start-up-yrityksillä, jotka keskittyvät yhteen ideaan, on etulyöntiasema suuryrityksiin nähden." Esimerkiksi Googlelle Translate-toiminto on vain yksi pieni hanke monien muiden joukossa, kun taas DeepL on erikoistunut kokonaan siihen. Mutta juuri tämä - keskittyminen yhteen asiaan - voi olla myös DeepL:n tuho - pitkällä aikavälillä.

DeepL perustettiin Linguee GmbH:na vuonna 2009 tietotekniikan tutkijan ja entisen Googlen työntekijän toimesta. Tiedotusvälineiden kerrotaan haastaneen DeepL oikeuteen tämän perustajan nimen mainitsemisesta. Yleisesti ottaen yritys on salamyhkäinen. Lukuisat haastattelupyynnöt ovat jääneet ilman vastausta.

Vuonna 2017 Lingueesta tuli nykyään paljon tunnetumpi DeepL. Linguee on eräänlainen käännöshakukone. Sieltä voi katsoa esimerkiksi, missä yhteydessä englanninkielinen sana on käännetty millä saksankielisellä sanalla. Polkupyöriä käsittelevässä lauseessa sana lock on englanniksi todennäköisesti lock, mutta kuninkaallisia taloja käsittelevässä tekstissä se on todennäköisemmin castle.

Tätä varten Linguee on kerännyt ja arvioinut lukuisia tekstejä, jotka ovat saatavilla useilla kielillä. Tietokanta sisältää esimerkiksi monia EU:n parlamentin asiakirjoja, sillä ne ovat julkisesti saatavilla ja ne on aina käännettävä useille kielille. Asiantuntijat kutsuvat tällaisia tekstejä rinnakkaistiedoiksi.  

Oikeat tiedot oikeaan aikaan

Nämä DeepL -äidin tiedot ovat syy jälkeläisten menestykseen. Yrityksen itseoppivat algoritmit - niin sanottu tekoäly - pystyivät harjoittelemaan rinnakkaisen datan avulla ja oppivat näin kääntämään minkä tahansa tekstin kielestä toiseen. "DeepL pystyi rakentamaan ainutlaatuisen tietokannan varaan", sanoo Oliver Czulo, Leipzigin yliopiston käännöstieteilijä.

Lingueen kaltaiset tietokannat ovat olleet hyvien käännösten perusta jo vuosikymmeniä, Czulo sanoo: EU on työskennellyt käännöstyötä helpottavien ohjelmistojen parissa 1970-luvulta lähtien. Lisäksi on olemassa tietokantoja, jotka ovat erikoistuneet eri terminologioihin aiheen tai asiakkaan mukaan. "Kääntäjän työpaikka on ollut teknologisoitunut jo pitkään", Czulo sanoo. Tieto siitä, että hyvät tiedot ovat hyvän käännöstyön perusta, ei ole uusi.

Teknologia on kuitenkin suhteellisen uusi. Vielä muutama vuosi sitten useimmat laskennallisen kielitieteen asiantuntijat olivat vakuuttuneita siitä, että kone ei koskaan pystyisi tuottamaan tai kääntämään kieltä ilman ihmisen suoraa apua. Noin vuoteen 2017 asti konekielen käsittelyn tutkijat ohjelmoivat automaattisiin järjestelmiin monia sääntöjä, rikastuttivat niitä kielioppisäännöillä ja loivat valtavia tietokantoja niin sanotulla maailmantuntemuksella: Konteksteja, joita ihmiset pitävät itsestäänselvyyksinä, kuten sitä, että kivet eivät puhu.

Ja sitten tuli Deep Learning (suomeksi syväoppiminen).

Syväoppiminen palautti kaikki takaisin alkuun

Syväoppiminen kuvaa erilaisia keinotekoisia neuroverkkoja, joissa on erityisen monta kerrosta, joten ne ovat tavallaan syviä. Tekoälyn pioneerit ovat pitkään pitäneet tätä tekniikkaa lupaavana, mutta monet laskennallisen kielitieteen tutkijat olivat kuitenkin varmoja siitä, että syvätkään neuroverkot eivät pystyisi "ymmärtämään" kielellisten vivahteiden monimutkaisuutta, vaan ne tarvitsisivat aina ihmisen apua ohjelmoitujen sääntöjen muodossa.

Kun laskentateho kasvoi, kävi selväksi, että he olivat olleet väärässä: syväoppimisen myötä tekoälyjärjestelmät tunnistivat yhtäkkiä korrelaatiot itsestään. "Vuonna 2017 kuvantunnistuksen tutkijat tulivat yhtäkkiä mukaan ja tuottivat malleissaan yhtä hyviä tuloksia kielidatan avulla kuin me joissakin tapauksissa vuosien työn jälkeen", sanoo Alexander Fraser, Münchenin Ludwig Maximilian -yliopiston tiedon- ja kielenkäsittelyn professori.

Algoritmit löysivät datasta kuvioita, jotka eivät aina ole intuitiivisesti meidän ihmisten ulottuvilla - mutta jotka auttoivat niitä tuottamaan ihmisen kieltä mielekkäällä tavalla ja "ymmärtämään", mitä käännöksillä tarkoitettiin. Yhtäkkiä ei enää tarvinnut ohjelmoida kieliopillista tietoa kielestä käsin. Tärkeintä oli nyt hyvä harjoitusaineisto.

Tuolloin Linguee oli jo kymmenen vuoden ajan kerännyt massoittain käännöksiä verkosta ja istuutuikin siten aarreaittaan, jota muilla yrityksillä ei tuolloin ollut. "He ymmärsivät: Fraser sanoo: "Meillä on harjoitusdataa, jota nämä uudet mallit tarvitsevat".

Vuonna 2017 Harvardin tutkijaryhmä julkaisi ratkaisevan toisen ainesosan, jota DeepL tarvitsi datan lisäksi menestykseen: OpenNMT (Open-Source Toolkit for Neural Machine Translation) - vapaasti saatavilla oleva konekäännösohjelma, sanoo Fraser: "Se sopi hyvin alalle, ja DeepL latasi sen." Aluksi DeepL oli itse asiassa paljon parempi kuin Google, Fraser sanoo. Uusi syväoppimisteknologia käytännössä palautti kaikki takaisin lähtöruutuun, ja harjoitusaineisto ratkaisi eron.

DeepL osaa vain 29 kieltä, toiset yli 100 kieltä

Sillä välin suuret teknologiayritykset ovat saaneet DeepL-kääntäjän kiinni: Amazon, Facebook, Microsoft, Google - lähes jokainen yritys tarjoaa nyt hyviä automaattisia käännöksiä. On vaikea päätellä, kuka kääntää parhaiten, koska vertailut tehdään esimerkkiteksteihin, joiden käännökset ihmiset arvioivat - tulos riippuu siis esimerkkien valinnasta.

Palveluntarjoaja Intenton tekemä 31 palveluntarjoajan - Alibabasta Baiduun, IBM:stä ja Microsoftista Yandexiin - välinen markkinavertailu osoittaa, että vaikka DeepL on parhaiden konekäännösjärjestelmien joukossa käännettäessä englantia neljälle eurooppalaiselle kielelle (saksa, ranska, italia ja hollanti) sekä japanin kielelle, se on kielten kattavuuden osalta vain keskikastissa. DeepL pystyy 29 kieleen, monet muut yli sataan. Lisäksi uusien kieliyhdistelmien määrä kasvaa voimakkaasti muun muassa Microsoftin ja Amazonin tarjoamien uusien kieliyhdistelmien osalta, raportissa todetaan.

Kilpailu etenee

DeepL voi olla järkevää yksityishenkilöille, mutta ammatillisessa kääntämisessä tällaiset yhden koon ratkaisut eivät toimi hyvin. DeepL kääntää saman sanan joskus toisella, joskus toisella tavalla, jotka toki ovat asiayhteydestä riippuen oikein, mutta monet yritykset pitävät tärkeänä, että jotkin asiat käännetään johdonmukaisesti eli aina samalla sanalla.

Yhdenmukaisuuden vuoksi suuret yritykset ylläpitävät erityisiä sanastoja. Esimerkiksi autonvalmistajilla on usein eri nimet samoille osille. Sanastojen olisi oltava integroitavissa automaattiseen käännösjärjestelmään. Parhaat järjestelmät ovat sellaisia, joihin on syötetty omia tietoja.

DeepL:n maksullinen pro-versio tukee nyt sanastoja, mutta se on rajoitettu 5 000 merkintään sanastoa kohden. Sen vuoksi sitä ei voi käyttää kovin monissa ammattikäyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa.

Ilmeisesti on vielä tarpeeksi asiakkaita, jotka maksavat DeepL:stä. Pro-tarjouksessa yritysasiakkaat voivat valita eri paketeista, joiden hinnat vaihtelevat 7,49 eurosta 49 euroon käännösten määrästä riippuen. Ohjelmistokehittäjille on tarjolla käyttöliittymä, joka muuttuu maksulliseksi 500 000 käännetystä merkistä alkaen. Meneekö se hyvin? Hän ei puhu konkreettisista luvuista, mutta yritys on "aina ollut kannattava", toimitusjohtaja Kutylowski sanoi Handelsblattille.

Se, pysyykö se sellaisena, riippuu todennäköisesti myös siitä, miten konekääntämisen markkinat kehittyvät. Kilpailu on joka tapauksessa etenemässä kovaa vauhtia. Esimerkiksi Google ratkaisi hiljattain ongelman, jonka kanssa kaikki tekoälykääntäjät kamppailevat: automaattisten käännösten määrän kasvaessa harjoitusaineisto heikkenee.

Internetissä olevat rinnakkaistekstit ovat yhä useammin automaattisesti käännettyjä tekstejä. Niistä ei kuitenkaan ole apua - loppujen lopuksi harjoitusaineistoksi halutaan mahdollisimman ammattimaisia ihmiskäännöksiä. Google julkaisi hiljattain aiheesta tutkimuspaperin, kertoo Alexander Fraser: "He tunnistavat omat käännöksensä verkossa käyttämällä menetelmää, jota kutsutaan vesileimaksi." Yhtiö siis havaitsee omien käännöstensä mallit ja suodattaa ne pois tulevasta harjoitusaineistosta.

DeepL ei juurikaan julkaise tutkimustuloksia

Ei ole julkisesti tiedossa, käyttääkö DeepL samanlaisia mekanismeja. DeepL mukaan uudet sijoittajien rahat on tarkoitus käyttää muun muassa tutkimukseen, mutta ei ole täsmennetty, mihin nimenomaan. DeepL on pitkälti tuntematon akateemisessa laskennallisessa kielitieteessä, yritys ei julkaise käytännössä lainkaan tutkimusjulkaisuja: "He eivät tule konferensseihimme, en tunne ketään, joka työskentelee DeepL:ssa", Fraser sanoo.

Lisäksi herää kysymys, kuinka paljon rahaa voidaan ansaita automaattisilla käännöksillä tulevaisuudessa. Intenton mukaan on totta, että markkinat kasvavat nopeasti. Monet konekäännösten tarjoajat ansaitsevat kuitenkin rahansa jollakin muulla ja voivat tarjota käännöksiä ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Suurilla teknologiayrityksillä ne putoavat pois niin sanotusti sivutuotteena, esimerkiksi Amazonilla, joka käyttää konekielen prosessointia Alexassa, tai Googlella, joka tarvitsee käännöksiä myös hakujaan varten. "Käännöksistä tulee kauppatavaraa", sanoo myös kääntäjä Esser, tavanomaista kauppatavaraa. "Käännettyä sanaa myydään hyvin vähän. Suurilla toimijoilla on tähän varaa, koska ne tekevät rahaa muilla asioilla - kuten käyttäjätiedoilla - mutta DeepL:n erikoistuminen, jota toimitusjohtaja pitää vahvuutenaan, voi myös muodostua ongelmaksi. 

Lähde: zeit.de