Münsterin yliopiston analyysi: Tuuliturbiinien infraääni häiritsee maanjäristysmittauslaitteita

 

Münsterin yliopiston dbMISS-tutkimusprojektin loppuraportti dokumentoi sen, mitä kriittiset tarkkailijat ovat korostaneet jo vuosia: Nykyaikaiset tuuliturbiinit tuottavat infraääntä, joka leviää laajalti maan alla seismisinä aaltoina ja voi jopa häiritä maanjäristysten tai ydinräjähdysten mittausjärjestelmiä.

Raportti "Creating a Data Basis to Mitigate the Conflict Between Wind Turbines and Seismological Stations" on ollut julkisesti saatavilla syyskuusta 2026 lähtien, ja se tarjoaa luotettavan vahvistuksen fyysikaalisille yhteyksille.

https://oa.tib.eu/renate/items/33b35d1b-47d8-410e-a958-509365f1cf9c

Kirjoittajat, mukaan lukien Horst Rüter ja muut asiantuntijat, selventävät, että tuuliturbiinit aiheuttavat maanpinnan tärinää, joka vaikuttaa seismologisiin asemiin. Uusia asennuksia hyväksyttäessä nämä emissiot, päästöt, on ennustettava kahdessa vaiheessa: ensinnäkin suunnitellun turbiinin tärinäteho verrattuna vastaaviin tyyppeihin; toiseksi aaltojen vaimeneminen matkalla iskukohtaan ottaen huomioon geologiset olosuhteet. Profiilimittausten tulisi vahvistaa ennusteet. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta käyttää älykästä datan suodatusta konfliktin lieventämiseksi.

Maanpinnan aaltoja pelkän ilmassa olevan infraäänen sijaan

Raportti liittyy saumattomasti fysiikkaan. Artikkelissa "The Physics of Silent Terror: Infrasonance from Wind Turbines" kuvattiin yksityiskohtaisesti, että merkittävä osa energiasta siirtyy suoraan maahan massiivisen perustuksen kautta ja etenee seismisinä pinta-aaltoina (pääasiassa Rayleigh-aaltoina). Maassa olevat aallonpituudet, joiden taajuudet ovat 0,1–0,8 Hz (tyypillinen lapojen toistotaajuus), ulottuvat kilometrien päähän. Nykyaikaisten suurten turbiinien mitattavissa olevien värähtelyjen alue on usein 5–10 kilometriä tai enemmän.

https://tkp.at/2026/05/10/die-physik-des-lautlosen-schreckens-infraschall-bei-windkraftanlagen/

 

Kansainväliset tutkimukset tukevat tätä näkemystä. Numeeriset mallit osoittavat, että tuuliturbiinien mikroseismiset aallot voivat vaikuttaa jopa 15 kilometrin päässä sijaitseviin seismologisiin asemiin ja ovat erityisen voimakkaita 5–10 Hz:n taajuusalueella. Perustuksista lähtevät aallot aiheuttavat joskus korkeampia melutasoja rakennusten sisällä kuin suora ilmassa kantautuva ääni, kuten esimerkiksi ScienceDirect 2017 -lehdessä on raportoitu. Saksalaisissa laitoksissa tehdyt mittaukset vahvistavat Rayleigh- ja Love-aaltojen emission riippuen tuulen suunnasta ja tornin ominaistaajuuksista – katso Journal of Seismology 2021.

https://link.springer.com/article/10.1007/s10950-021-10003-6

 

Standardien puute ja valtavat laitteistot

Samaan aikaan sopivat standardit puuttuvat. Nykyiset melunarviointimääräykset eivät riittävästi käsittele infraäänen ja runkoääniaaltojen erityispiirteitä. Turbiinit itsessään ovat teollisuuden jättiläisiä: Nykyaikainen tuuliturbiini perustuksineen painaa noin 3 000 tonnia ja toimii siten valtavana tärinänlähteenä:

dbMISS-projekti edellyttää siksi systemaattisia tutkimussarjoja nykyisille tuuliturbiinityypeille, erityisesti yli 4 MW:n tuuliturbiineille, vaimennustietojen standardoitua arviointia ja suodatinmenetelmien jatkokehitystä. Teoriassa tulisi myös tutkia itse turbiineihin kohdistuvia teknisiä toimenpiteitä värähtelyn vähentämiseksi.

Vaikutukset terveydelle jätetään huomiotta

Vaikka raportti käsittelee ensisijaisesti seismologisten asemien kanssa syntynyttä konfliktia, kysymys paikallisiin asukkaisiin kohdistuvista vaikutuksista jätetään pitkälti huomiotta. Silti lukuisat eri lääketieteen alojen tutkimukset ovat nyt osoittaneet aivojen, sydämen ja verisuonten vaurioituneen.

Uudet tiedot tekevät selväksi: Infraäänen ja maanpinnan värähtelyjen virallinen vähättely "havaitsemattomiksi" tai "merkityksellisten kynnysarvojen alapuolelle jääviksi" ei kestä fyysistä todellisuutta. Tuuliturbiinit eivät ole hiljaisia maisemaelementtejä, vaan massiivisia teollisuusvärähtelygeneraattoreita, joiden vaikutukset ulottuvat paljon ilmassa kantautuvaa ääntä pidemmälle, maan alle ja asuinrakennuksiin.

Poliitikkojen ja sääntelyviranomaisten on lopulta kohdattava nämä tosiasiat – tai he jättävät asianosaiset kärsimään riittämättömästi säännellyn teknologian seurauksista.

Münsterin yliopiston tutkimus

Virallinen otsikko kuulostaa harmittomalta: "Tietokannan luominen tuuliturbiinien ja seismologisten asemien välisen konfliktin lieventämiseksi." Voisi luulla, että kyse on vain herkkien maanjäristysmittauslaitteiden häiriöistä. Mutta loppuraportti sisältää hyvin selkeitä havaintoja:

"Tuuliturbiinit voivat aiheuttaa maanpinnan tärinää, joka voi häiritä erittäin herkkiä maanjäristysmittausasemia."

Ja sitten ratkaiseva kohta KIT-mittauksista (KIT: Karlsruhen teknillinen instituutti):

"Tuuliturbiinien signaalit ovat tunnistettavissa jopa 5,5 km:n etäisyydeltä."

https://www.uni-muenster.de/imperia/md/content/geophysik/dbmiss/db_miss_meeting_260710_kit_messungen.pdf

Tämä on virallinen, valtion rahoittamien laitosten mittaama todiste siitä, että nykyaikaiset tuuliturbiinit aiheuttavat todistettavasti tärinää maassa yli viiden kilometrin säteellä.

Tuuliturbiinien infraäänen fysiikka

Asia on yksinkertainen. Nykyaikainen 7 MW:n luokan tuuliturbiini, kuten Enercon E-175 EP5 E2 tai Vestas V172-7.2 MW, painaa noin 3 000 tonnia – jopa 2 000 tonnia betonia painava perustus, jonka päällä on useista sadoista tonneista terästä tehty torni, jonka huipulla pyörii 250–350 tonnia painava konehuone, jonka roottori on halkaisijaltaan 175 metriä.

Siipien kärjet saavuttavat jopa 528 km/h nopeuden. Joka kerta, kun lapa ohittaa tornin, lavan ja tornin välinen ilmamassa puristuu äkillisesti kokoon. Siipien toistotaajuus määräytyy pyörimisnopeuden ja siipien lukumäärän mukaan: tavoitenopeudella 9 rpm ja kolmella siivellä se on noin 0,45 Hz – eli alle 1 Hz, selvästi kuulokynnyksen alapuolella.

Ilmassa aallonpituus vaihtelee useista sadoista metreistä yli kilometriin. Kiinteässä maassa, jossa ääni etenee 1 500–4 000 m/s nopeudella geologiasta riippuen, aallonpituudet ovat yli 2,6 kilometriä – alimmilla taajuuksilla jopa 15 kilometriä.

Ja juuri näitä seismisiä aaltoja dbMISS-projekti on havainnut 5,5 kilometrin etäisyydeltä. Tuhansista tonneista betonia tehty perustus toimii kuin jättimäinen subwoofer, alibassokaiutin, joka saa maan värähtelemään matalataajuisesti.

Mitä dbMISS-todeksi osoittaa

dbMISS-projekti itse luettelee työpaketeissaan (https://www.uni-muenster.de/imperia/md/content/geophysik/MISS/abschlussbericht_dbmiss.pdf), mitä tarvittaisiin värähtelypäästöjen luotettavaan ennustamiseen:

• Sarja tutkimuksia nykyisten tuuliturbiinityyppien, erityisesti yli 4 MW:n tuuliturbiinien, värähtelytehosta,

• Yhdenmukainen arviointi pinta-aaltojen vaimenemisesta,

• Profiilimittaukset alkaen tuuliturbiinista ja ulottuen useiden kilometrien päähän,

• KIT-ennustustyökalun päivittäminen 4 MW:n ja sitä suuremmille turbiineille.

Yli 4 MW:n laitteistoille ennustetyökalua on päivitettävä. Nykyiset uudet vakioasennukset – 7 MW:n ja sitä suuremmat – eivät siksi edes ole edustettuina olemassa olevissa ennustemalleissa. Lupaviranomaisten käyttämät viralliset laskentamenetelmät asukkaisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi ovat ajalta, jolloin tällaisia jättiläisiä ei edes ollut olemassa.

Voimassa oleva standardi DIN 45680 on vuodelta 1997. Vaikka uusi tekninen eritelmä DIN/TS 45610-1 (tammikuu 2026) mittaakin 1 Hz:iin asti, siitä puuttuu edelleen täsmälleen 0,1–0,8 Hz:n alue, jolla uudet suurlaitokset tuottavat pääasialliset päästönsä.

Akustinen ääni leviää ympäristöön: Ei sitä voi sulkea pois.

Infraäänen salakavala luonne ei piile ainoastaan sen kantamassa, vaan myös sen kyvyssä tunkeutua rakennuksiin. Kuten Baeza Moyanon ja Gonzalez Lezcanon (2023) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2210670722006126

tutkimus vahvistaa, kevyet rakennusrakenteet toimivat kalvoina, jotka siirtävät paineen rakennuksen sisätiloihin. Jos infraäänen taajuus vastaa lattioiden, seinien tai huonekalujen luonnollista taajuutta, tapahtuu resonanssiheijastuksia – jotka ovat havaittavissa värähtelyinä, vaikka mitään ei kuuluisi.

Näin infraääni pääsee taloihin ja asuintiloihin:

1. Aalto kulkee syvällä maanpinnan läpi – minimaalisesti vaimennettuna, kuten dbMISS ja National Wind Watchin (2015) mittaukset osoittavat: alle 6 Hz:n taajuuksilla energiahäviö on vain noin 3 dB matkan kaksinkertaistumista kohden.

2. Se kohtaa talon perustuksen ja saa sen värähtelemään.

3. Rakennus säteilee energian toissijaisena ilmaäänenä asuintiloihin.

Tuloksena on "akustinen syleily": ikkunoiden tiivistäminen on tehotonta, eivätkä ovet tarjoa suojaa. Ääni tulee maan läpi, perustusten kautta ja seinien läpi – suoraan makuuhuoneeseen. Arturo Sorianon (2015) (https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821) tutkimus osoittaa myös, että yöaikaisissa inversiosääolosuhteissa muodostuu troposfäärin aaltojohteita, jotka kuljettavat infraääntä 10–20 kilometrin etäisyyksille käytännössä ilman vaimennusta – ja tasot 5 km:n etäisyydellä voivat olla jopa 15 dB korkeammat yöllä kuin päivällä.

Tuulivoimalobbyn selitykset

Kaiken tämän mittausdatan edessä tuulivoimalobbyn on pakko vähätellä asiaa. Esimerkiksi Baden-Württembergin osavaltion ympäristöinstituutti (LUBW) väittää, että mekaaniset värähtelyt ovat "jo muutaman sadan metrin etäisyydellä yleisen taustamelun tasolla" ja että resonanssivaikutukset ovat "täysin poissuljettuja".

Tuulivoimateollisuuden rahoittama TremAc-tutkimushanke (https://www.fachagentur-wind-solar.de/fileadmin/Wind/Schall/Zusammenfassender_Schlussbericht_TremAc.pdf) joutui kuitenkin myöntämään, että korkean resoluution mittauslaitteet pystyvät rekisteröimään seismisiä ja akustisia päästöjä vähintään 2,5 km:n etäisyydelle, jopa rakennusten sisällä, ja hallitsevat komponentit ovat alle 20 Hz:n taajuisia.

Ja Seidelin artikkeli Stahlbau-lehdessä (2019) (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/stab.201900039) paljastaa fysikaalisen totuuden: Dynaamisesti viritetty tornirakenne välittää värähtelynsä maahan perustusten kautta – mitattavissa laajakaistaisilla seismometreillä ”ei vain laitoksen välittömässä läheisyydessä, vaan myös suuremmilla geometrisilla etäisyyksillä”.

Lobbaajien argumentti on aina sama: ”Ei havaittavissa, siksi ei haitallinen.” Yhä useammat tutkimukset – Mainzin sydäntutkimuksesta sydämen, aivojen ja muiden biologisten vaurioiden katsausartikkeliin – dokumentoivat, että infraääni ei vaikuta korvaan, vaan koko kehoon.

Varsinainen ongelma: Mitataan, mitä halutaan mitata

Skandaalin ydin on yksinkertainen. Viranomaiset suorittavat mittauksia käyttämällä dB(A)-painotusta – suodatinkäyrää, joka on suunniteltu jäljittelemään ihmisen kuulokynnystä ja vaimentamaan voimakkaasti matalataajuisia komponentteja. 20 Hz:n taajuudella vaimennus on yli 50 dB. Järjestelmä, joka tuottaa 95 dB:n tason 1 Hz:n taajuudella, näkyy dB(A)-kaaviossa vaarattomana pisteenä, käytännössä olemattomana.

Samaan aikaan valmistajien datalehdistä puuttuu yksinkertaisesti ratkaisevia tietoja: ei lapojen painoja, ei tornien painoja, ei öljyn ja jäähdytysnesteen määriä, ei huoltovälejä. Pyörimisnopeuksia – infraäänitaajuuksien fyysistä perustaa – ei löydy mistään yrityksen asiakirjoista. Vasta kun viranomainen julkaisee tietoja hyväksyntäprosessista, kuten Augsburgin piirikunta teki, yritysten salailut tulevat ilmi.

Ja itse dbMISS-projekti vahvistaa puutteen: Ennustetyökaluja on edelleen päivitettävä yli 4 MW:n laitteistoille – vaikka juuri tällaisia laitteistoja nyt hyväksytään ja rakennetaan massatuotantona. Lupaviranomaiset työskentelevät siksi mallien kanssa, joita ei yksinkertaisesti ole validoitu laitteistojen todelliselle tuotannolle.

 

Käännös alkuperäisestä artikkelista 
https://tkp.at/2026/11/03/analyse-der-uni-muenster-infraschall-von-windraedern-stoert-erdbebenmessgeraete/

***

Olivatpa kyseessä sitten maanjäristysten anturit, herkät teollisuudenalat (puolijohteet) tai tutkimushankkeet, kuten niin kutsuttu Einstein-teleskooppi, ne eivät toimi alueilla, joilla on tuulivoimaa.

Einstein-teleskoopin (Einstein Telescope, ET) ja tuulivoiman suhde perustuu siihen, että tuulivoimaloiden aiheuttamat maaperän värähtelyt (seisminen melu) häiritsevät teleskoopin äärimmäisen herkkiä mittauksia. Eurooppaan suunniteltu kolmannen sukupolven painovoima-aaltoilmaisin vaatii toimiakseen poikkeuksellisen hiljaisen seismisen ympäristön.

https://www.einsteintelescope-emr.eu/en/2025/03/24/initial-results-of-research-into-the-effect-of-wind-turbines-this-year/

Tämän vuoksi tuulivoiman ja teleskoopin välillä vallitsee merkittävä teknologinen ja aluepoliittinen ristiriita, jota ratkotaan parhaillaan useilla tavoilla:

Ongelman ydin: Matalataajuinen värähtely

• Herkkyys: Einstein-teleskooppi sijoitetaan 250–300 metriä maan alle, jotta ihmisen toiminnasta aiheutuva pintamelu minimoituisu.
• Tuuliturbiinit häiriölähteenä: Kun tuulivoimalan lavat pyörivät ja tuuli osuu sen rakenteisiin, voimalan torni ja perustus synnyttävät matalataajuista (noin 1–10 Hz) seismistä värähtelyä maaperään.
• Taajuuksien päällekkäisyys: Tämä värähtely osuu suoraan sille taajuusalueelle, jolla Einstein-teleskooppi pyrkii havaitsemaan maailmankaikkeuden kaukaisia mustien aukkojen ja neutronitähtien törmäyksiä.

Ratkaisuja ja rajoituksia

Teleskoopin mahdollisiin sijoituspaikkoihin (kuten Alankomaiden, Belgian ja Saksan rajaseudulle tai Italian Sardiniaan) on asetettu väliaikaisia rakennuskieltoja uusille tuulivoimaloille teleskoopin suojavyöhykkeillä. Ongelmaa pyritään ratkaisemaan seuraavasti:

• Suojavyöhykkeet: Alustavien arvioiden mukaan tuulivoimaloiden tulisi sijaita vähintään 5–10 kilometrin etäisyydellä maanalaisista tunneleista.
• Puiset tuulivoimalatornit: Tutkijat (kuten saksalainen RWTH Aachen -yliopisto) selvittävät parhaillaan, voisiko betonisten ja teräksisten tornien korvaaminen puisilla rakenteilla vaimentaa maaperään johtuvaa värähtelyä riittävästi.
• Uusiutuvien energiamuotojen painotus: Vaikka teleskooppi itsessään pyrkii hiilineutraaliuteen, sen lähialueille suunnitellaan tuulivoiman sijaan aurinkovoimaa, koska aurinkopaneelit ovat modulaarisia eivätkä aiheuta mekaanista värähtelyä maaperään. Teleskoopin tarvitsema tuulisähkö tullaankin todennäköisesti hankkimaan muualta sähköverkon kautta PPA-sopimuksilla (Power Purchase Agreement) sen sijaan, että turbiineja pystytettäisiin laitoksen viereen.

***

Tuulivoimaloiden aiheuttamat mekaaniset värähtelyt voivat häiritä ydinasekokeiden valvontaan käytettäviä seismisiä mittausasemia.

Tästä syystä tuulivoiman rakentamista on jouduttu rajoittamaan tiettyjen herkkien mittausasemien läheisyydessä ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Miten tuulivoimalat vaikuttavat maaperään?

Vaikka ihminen ei sitä tunne, tuulivoimalan valtavat pyörivät lavat ja generaattori synnyttävät jatkuvaa mekaanista tärinää. Tämä matalataajuinen värähtely (infraääni ja seismiset aallot) siirtyy voimalan betonisen perustuksen kautta syvälle kallioperään. Yksittäisen voimalan tärinä on pientä, mutta suuret tuulivoimapuistot luovat maaperään jatkuvan, kilometrien päähän kantautuvan "seismisen taustakohinan".

Ydinasevalvonta ja seismiset mittarit

Kansainvälistä ydinkoekieltosopimusta (CTBT) valvotaan maailmanlaajuisella mittausverkostolla. Koska maanalaiset ydinräjäytykset synnyttävät voimakkaita ja tunnistettavia seismisiä aaltoja, erittäin herkät seismometrit pystyvät havaitsemaan salaiset ydinkokeet maapallon toiselta puolelta.

• Ongelma: Jos herkkien mittausasemien lähelle rakennetaan tuulivoimaa, voimaloiden synnyttämä jatkuva tärinä peittää alleen heikoimmat seismiset signaalit.
• Seuraus: Mittarien kyky erottaa pienet maanalaiset ydinräjäytykset tavallisesta maaperän kohinasta ja maanjäristyksistä heikkenee.

Tilanne Suomessa

Suomessa Helsingin yliopiston Seismologian instituutti ylläpitää mittausasemia, jotka osallistuvat kansainväliseen ydinkokeiden valvontaan. Esimerkiksi Sysmässä sijaitseva FINES-asema on erittäin suorituskykyinen ja herkkä mittausryhmä.

Tämän aseman suorituskyvyn takaamiseksi sen ympärille on määritelty suoja-alueita, joille ei saa rakentaa tuulivoimaloita, jotta ydinasevalvontaan käytettävä data pysyy häiriöttömänä. Vastaavia rajoituksia on käytössä muun muassa Isossa-Britanniassa (Eskdalemuirin asema) ja Yhdysvalloissa.

*** 

Tuulivoimalat aiheuttavat Suomessa rajoituksia rakentamiseen myös siksi, että niiden pyörivät lavat häiritsevät Puolustusvoimien ilmavalvonta- ja säätutkia.

 

Ajatuksia nähtyäni elokuvan ”Lapin sota” (2026)

 

Kävin katsomassa Eku Louhimiehen elokuvan ”Lapin sota”.  Sota on aina traaginen, tavalliset ihmiset kärsivät voimatta tehdä suurvaltojen politiikalle yhtään mitään. 

"Lapin sota oli tosiaan Neuvostoliiton Suomelle määräämä inhottava erillisrangaistus/kiristysmenetelmä aseveljeydestä Saksan kanssa."  -lukijakommentti sivulta https://yle.fi/a/74-20132391 

Filmissä käsitellään ihmisten kohtaloita ja kohtelua sodan aikana. Pitkään Rovaniemellä asunut edesmennyt mieheni oli myös sitä mieltä, että suomalaiset naiset olivat kevytkenkäisiä, kun rakastuivat saksalaisiin sotilaisiin. Hän oli tosin myös sitä mieltä, että minäkin olin maanpetturi, kun muutin ulkomaille...

Oliko näin?

Ehkä kannattaisi tutustua historiaan hieman lähemmin.

Ensinnäkin naisten oli viime vuosisadan alussa Suomessa vaikea löytää töitä ja työtähän saksalaiset tarjosivat. Naiset toimivat monenlaisissa tärkeissä tehtävissä. Totta kai silloin syntyy ihmissuhteita. Ja kun nuoret aikuiset kohtaavat, syntyy myös lapsia.

Ensin tapeltiin ylivoimaista Neuvostoliittoa vastaan. Rauhansopimuksessa Neuvostoliitto vaati alueluovutusten ja sotakorvausten lisäksi Suomea poistamaan entisen ystävän ja auttajan ja nyt siis vihollisen, Saksan,  pois Suomesta, ja näin syntyi Lapin sota. Taustalla vaikutti sitä paitsi myös edellinen sota, kansalaissota, jossa puolet suomalaisista eli punaiset halusivat kommunismia ja toinen puoli eli valkoisot ei, ja Saksahan auttoi valkoisia, jotka sitten voittivat verisen sisällissodan.

Ja lapset ja äidit saavat sitten kärsiä.

Saksalaiset eivät lainkaan ymmärtäneet, miksi ystävä Suomi olikin yhtäkkiä verivihollinen. Saksalaiset polttivat Lapin vetäytyessään Pohjois-Suomesta syksyllä 1944. Keskeiset syyt tähän olivat

-Poltetun maan taktiikka: Saksalaiset halusivat estää eteneviä suomalais- ja neuvostojoukkoja saamasta haltuunsa majoitustiloja, teitä, siltoja, huoltoyhteyksiä ja infrastruktuuria.

-Katkera kosto: Kun Suomi teki erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa ja suomalaisjoukot aloittivat sotatoimet saksalaisia vastaan (kuten Tornion maihinnousun), saksalaisten komentaja kenraalieversti Lothar Rendulic määräsi laajat tuhot kostona entiselle aseveljelle.

-Selustan turvaaminen: Saksalaisten oli pakko vetäytyä kohti pohjoista ja Norjaa, ja he halusivat pitää omat vetäytymisreittinsä turvattuina tuhoamalla kaiken jälkeensä jäävän.

Kauhea katastrofi köyhälle kansalle.
Pian tuon kaiken jälkeen Saksa antautui, ja sodan seurauksista se kärsii edelleen. Se ei poista Saksan hirmutekoja, mutta asettaa Euroopan nykypolitiikan oikeisiin mittasuhteisiin. 

Teemu Keskisarja kertoo Lapin sodasta näin: https://www.mtvuutiset.fi/videot/video/prog21162352 

***

Vanha saksalainen naapurini Saksassa kertoi minulle sota-ajoista. Hän oli ollut Suomessa sodan aikana, rakasti Suomea ja piti suomalaisia hienoina ihmisinä.

Oma appeni kertoi toisenlaista tarinaa sodasta. Hän oli ollut Leningradia valloittamassa. Oli kireä pakkanen, eikä saksalaisilla ollut talvivarusteita eikä kunnon ruokaa. Siksi hän ei myöhemmin suostunut tulemaan Suomeen muuten kuin häihimme. Kun hän sodassa haavoittui ja palasi Saksaan ja kuuli, että rautateillä tarvitaan henkilökuntaa, hän kouluttautui rautateiden palvelukseen ja toimi sitten siellä koko ikänsä.

Oma isäni oli myös kutsuttu rintamalle heti armeijakoulutuksen suoritettuaan. Hän oli kolme vuotta Syvärillä asemasodan aikana ja pakeni sitten suurhyökkäyksen aikaan muiden mukana Suomeen. Mutta enoni ei selvinnyt, hän kaatui sodassa.

Tunsin hyvän ystäväni edesmenneen miesystävän, joka oli suomalaisen äidin ja saksalaisen sotilaan lapsi. Tämä mies kertoi minulle lapsuudestaan. Hänen isänsä haki hänet, hänen äitinsä ja sisarensa sodan jälkeen Suomesta.

Tunnen myös toisen hyvän Venäjän Karjalasta Suomeen muuttaneen ystäväni velipuolen tarinan. Veli oli venäjänkarjalaisen naisen ja suomalaisen sotilaan avioton lapsi, siltä ajalta, jolloin Suomi miehitti Petroskoita. Nainen oli raskaana, mutta häntä ei laskettu Suomeen. Myöhemmin sisar lähti etsimään Suomesta veljensä sukulaisia. Kävi ilmi, että miehellä oli ollut Suomessa jo sodan aikana perhe ja neljä lasta. Perhe Suomessa otti sisaren lämpimästi vastaan.

Ja samoin tunnen saksaisen vuokranantajani tarinan. Asuin Sveitsin rajalla mutta Saksassa. Saksahan miehitti sodassa Ranskan. Niistä ajoista anoppini myöhempi partneri on kirjoittanut muistelmateoksen. Tämä vuokranantajani on saksalaisen äidin ja ranskalaisen sotilaan avioton lapsi. Mies ei koskaan oppinut isäänsä tuntemaan eikä koskaan halunnut hänestä puhua, hänen vaimonsa kertoi minulle hänen tarinansa.

Kaikki nämä miehet ja naiset ja kaikki nämä sodan aikana syntyneet lapset ovat kärsineet sodasta ja sen seurauksista, itse täysin syyttöminä.

Ja sitten me haukumme sotaa paenneet maahanmuuttajamme.

 

 

Tuulimyllyjen tuottama infraääni vahingoittaa ihmisen sydäntä- tutkimus väetön keskuudessa Saksassa.

Kritiikki oli ennustettavissa: "Vain juliste", "ei vertaisarvioitu", "harmaata kirjallisuutta". Jokaisen, joka halusi kumota sydänkirurgi professori Christian-Friedrich Vahlin johtaman Mainzin tutkimusryhmän väitteet, oli turvauduttava muodollisuuksiin – koska tiedot itsessään olivat yksiselitteisiä. Tämä tekosyy ei ole enää mahdollinen.

 Tuuliturbiinien infraäänen aiheuttamat sydänvauriot: Mainzin tutkimus julkaistu nyt virallisesti Springer-lehdessä

---

Toukokuussa raportoitu tutkimus on nyt julkaistu Saksan sisätautien yhdistyksen (DGIM) 132. kongressin virallisissa julkaisuissa – kustantaja Springer Medizin Verlag:

Vahl, C.; Dietz, O. Significantly Increased Incidence of Heart Failure and Cardiac Arrhythmias in Municipalities with Substantial Wind Energy Expansion. In: Proceedings of the INNERE MEDIZIN, Springer Medizin Verlag 2026, Vol. 67, S. S169–S169.

Huhtikuussa kongressissa esitetty juliste: 

Julkaisu tunnetussa alan lehdessä tekee työstä osan tieteellistä keskustelua, viitattavaa ja löydettävää. Se, joka jatkaa sen sivuuttamista, ei enää sivuuta "tuulivoiman vastustajien" julistetta – hän jättää huomiotta yhden Saksan tunnetuimmista sydänkirurgeista julkaiseman löydöksen.

Mitä tarkalleen ottaen tutkittiin?

Johannes Gutenbergin yliopiston Mainzin infraäänitutkimusryhmän keskeinen kysymys: Vahingoittaako tuuliturbiinien tuottama kuulumaton, matalataajuinen infraääni ihmisen sydäntä todellisissa olosuhteissa – ei vain laboratoriossa?

Aiemmat eristetyllä ihmisen sydänlihaskudoksella tehdyt tutkimukset olivat jo osoittaneet, että infraääni johtaa supistuvuuden heikkenemiseen ja solunsisäisen kalsiumaineenvaihdunnan häiriöihin – juuri niihin mekanismeihin, jotka edistävät sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin nyt, voidaanko näitä vaikutuksia löytää myös normaaliväestössä.

Metodologinen lähestymistapa on huomattavan selkeä: 

Kaksi vertailuryhmää Paderbornin alueella, jotka valittiin systemaattisen sosio-maantieteellisen analyysin avulla:

- Altistunut testiryhmä (Borchen + Lichtenau): 25 550 asukasta, massiivinen tuulivoiman lisärakentaminen – vuodesta 2024 alkaen:
533 MW, 224 turbiinia 
- Kontrolliryhmä (Delbrück + Hövelhof): 49 700 asukasta,
vain 14 MW, 8 turbiinia
- Vertailukelpoiset ilmasto-olosuhteet, tuulensuunnat, ikä- ja sukupuolirakenne sekä sosioekonomiset parametrit 
- Ei kilpailevia sydän- ja verisuonitautiriskejä: ei ydinvoimaa, ei kemikaaleja, ei lentokonemelua
- Diagnostisesti neutraali tiedonkeruu: Uusien tapausten tapausnumerot toimitti sähköisesti Westfalen-Lippen lakisääteisten sairausvakuutusten lääkärien yhdistys – Nordrhein-Westfalenin tiedonvapauslain nojalla – Nordrhein-Westfalenin tiedonvapauslain 5 §:n 1 momentin 5 virkkeen mukaisesti.

Yksi yksityiskohta, jota ei pidä unohtaa: Kirjoittajat kiittävät erityisesti professori Philipp Wildia, tunnetun Gutenberg Health Study Mainzin kliinisen epidemiologian professoria, hänen käsitteellisestä neuvostaan.

Tulokset: erittäin merkittäviä ja hälyttäviä

Tiedot kattavat vuodet 2015–2024 – juuri ne vuodet, jolloin tuulivoimaa rakennettiin massiivisesti lisää.
Kirjattiin ICD-koodit I50 (sydämen vajaatoiminta) ja I49 (hengenvaaralliset rytmihäiriöt).

Lukuja ei voi kaunistella:

Kunta	Kunta	Sydämen vajaatoiminnan lisääntyminen (Vuotuinen keskiarvo 2021–2024)	Merkittävys
Borchen	altistuminen	+21 % bis +51 %	p < 0,0001
Lichtenau	altistuminen	+20 % bis +68 %	p < 0,0001
Delbrück/Hövelhof	Kontrollikunnat	100 %-viitearvo	–

Myös hengenvaarallisten rytmihäiriöiden (I49) ilmaantuvuus oli merkittävästi kohonnut altistuneilla yhteisöillä, saavuttaen merkitsevyystason p < 0,0001 – ero näkyy selvästi julisteen kuvituksissa. Koska väestön ikärakenne oli käytännössä identtinen vuonna 2024, voidaan väestörakenteen vinouma sulkea pois. Tämä tarkoittaa, että yhteisöissä, joissa teollisuus pystyttää "puhtaita" tuuliturbiinejaan, oli yhdestä viidestä kahteen kolmasosaan enemmän uusia sydämen vajaatoimintatapauksia.

Kirjoittajien johtopäätös – poliittinen pommi.

"Paderbornin aluetta esimerkkinä käyttäen saadut tiedot osoittavat merkittävästi lisääntyneen uusien sydän- ja verisuonitautien riskin kunnissa, joissa tuulivoiman käyttö lisääntyy merkittävästi. Siksi on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta altistuneille kansalaisille voidaan tiedottaa järjestelmällisesti rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan riskistä, jotta asianmukaiset hoitotoimenpiteet voidaan toteuttaa nopeasti. Tutkimusrahoitusta olisi osoitettava yksityiskohtaisiin tutkimuksiin, joilla määritellään tarkasti infraäänialtistuksen kynnysarvot, jotka edellyttävät yleisön tietoisuutta."

Huomioi kardiologien vaatimukset: "Välittömät asianmukaiset toimenpiteet", "systemaattinen koulutus", "infraäänialtistuksen raja-arvot, jotka vaativat julkistamista". Tämä on lääkärin kieltä, joka näkee potilaansa vaarassa – ei aktivistin kieltä. Vahl, joka itse aiemmin suositteli 2 000 metrin vähimmäisetäisyyksiä, selventää: Nykyiset 1 000 metrin etäisyydet ja pelkkä "varjojen välkehdintää" ja "melua" koskevat määräykset, jotka yksinkertaisesti jättävät infraäänen huomiotta, ovat riittämättömiä.

Miksi tästä vaietaan?

Se ei sovi narratiiviin. Energiamurroksesta on tullut ideologinen uskonkysymys – ja tuuliturbiineja pidetään sen pyhänä symbolina. Se, että ne tuottavat matalataajuista infraääntä, joka tunkeutuu seinien läpi, kulkee kilometrien päähän ja vahingoittaa suoraan sydänlihaskudosta, murskaa "ilmastonpelastajan" maineen.

Tuulivoimala-alueilla asuvat ihmiset ovat vuosien ajan raportoineet unihäiriöistä, sydämentykytyksistä, huimauksesta ja uupumuksesta – ja heidät on leimattu hysteerisiksi, "nocebo-ilmiön" uhreiksi. Nyt saatavilla on pitäviä tietoja, jotka perustuvat todellisiin sairausvakuutuslukuihin. Ja ne ovat peräisin samalta tutkimusryhmältä, joka on jo osoittanut molekyylivauriot laboratoriossa.

Myös tutkimustieto vahvistuu: stressiin liittyvien kortisolitason nousujen ja "haamuaistimusten" vahvistuksista infraäänen erittäin laajaan leviämiseen ja tuulipuistojen aiheuttamaan uhkaan kansanterveydelle EU:ssa. "Merkittävät biologiset vaikutukset" on nyt todistettu itsenäisesti useita kertoja. Kukaan todisteisiin perehtynyt ei voi enää sivuuttaa Mainzin lukuja yksittäistapauksena.

Mitä tämä tarkoittaa politiikalle?

Enää ei riitä, että puhutaan "melusaasteesta". Enää ei riitä, että tarkennetaan etäisyysmääräyksiä, jotka yksinkertaisesti jättävät infraäänen huomiotta. Seuraukset ovat selvät:

• Tuuliturbiinien lähellä asuvalle väestölle on tiedotettava rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan riskistä.
• Raja-arvot on määriteltävä uudelleen – ja tutkimusrahoitusta on vihdoin saatava riippumattomaan infraäänitutkimukseen.
• Lisärakentaminen pysäytettävä – ja olemassa olevat turbiinit on tarvittaessa purettava.

Sen sijaan Saksa jatkaa suunnitelmiaan: lisää tuuliturbiineja, aivan metsien keskelle, asuinalueiden lähelle – terveyden, maiseman ja sähkön hinnan kustannuksella. Ideologia voittaa tieteen. Se, että ne, jotka väittävät noudattavansa tiedettä, jättävät huomiotta Springer-lääketieteellisessä lehdessä julkaistun tutkimuksen, kertoo paljon poliittisen keskustelumme tilasta.

*** 

 

Tämä on käännös alkuperäisestä tekstistä: https://tkp.at/2026/10/24/herzschaeden-durch-infraschall-von-windraedern-mainzer-studie-jetzt-offiziell-im-springer-fachorgan/

 

Elämän koko kirjo. Kokemuksia majoittajana

 

Uskaltaako tämän julkaista?!

Taksinkuljettaja, yötyössä. Sähköasentaja, yötyössä. Myyntiedustaja tai tulkki, jonka asia ei päivässä valmistunut. Lomalaisia matkalla Virosta Norjaan tai Rovaniemeltä Helsinkiin. Tai Vaasasta Siilinjärvelle. Urheilutapahtumiin osallistuvia urheilijoita tai innokkaita kannattajia. Hammaslääkäri, lisäopinnoissa. Messujen näytteilleasettaja monipuolisine tuotteineen. Ulkomaalaisia turisteja Suomeen tutustumassa, onhan Jyväskyläkin yksi Aalto-kaupunki. Autolla, junalla, moottoripyörällä.

On kesän mittaan puhuttu suomea, englantia ja saksaa. Saksa on ollut muutamalle yllättävä kieli, sillä saksan taitajia ei Suomessa juuri enää ole. Puhun joka päivä näitä kolmea kieltä, joten se ei ole minulle yllättävää. Järjestelmä tosin kääntää kaiken tekstin mille kielelle hyvänsä, ja pari kertaa majoittujan kieli onkin ollut yllätys. Kerran puhuttiin saksaa, kunnes asiakas kysyi, puhunko myös suomea... minulla kun ei kuulemma ole suomalaista aksenttia ei saksassa eikä englannissa. 

Yllättävää on ollut teemojen moninaisuus. Jotkut ihmiset haluavat nimenomaan jutella, ja juuri siksi he eivät mene hotelliin. Kyse ei ole niinkään rahasta vaan kodinomaisesta ilmapiiristä. Monella on ollut tarve keskustella täysin vieraan ihmisen kanssa omista ongelmista. En kerro ihmisten ongelmista tässä – meillä kaikilla on elämässä kaikenlaisia tilanteita, emmekä aina halua niistä puhua. Kenenkään ei ole täällä pakko puhua yhtään mitään, mutta totean, että puhuvat ovat kiitollisia kuuntelijasta. Enhän minä voikaan kenenkään ongelmille mitään tehdä enkä ryhdy ketään neuvomaan, paitsi jos sitä nimenomaan kysytään.  

Olen saanut monenlaista tietoa eri aloilta ja eri maista. Omasta puolestasi olen kertonut omasta elämästäni, Saksan vuosista ja nykyisestä työstäni maahanmuuttajien parissa. Monelle maahanmuuttajien tilanne onkin ollut melkoinen yllätys. Nk. tavallinen suomalainen valitettavasti elää pitkälti luulojensa varassa. Siihen syynä ovat poliitikkojemme toilaukset ja bulevardimedia.

Muutaman kerran majoittuja on nimenomaan kertonut haluavansa levätä ja olla yksin. Siihen hänellä on oikeus.

Täällä paikallisten mielestä ”kamalassa” paikassa oleminen näkyy miellyttävän matkalaisia. Erityisesti on pidetty siitä, että joka puolella on vihreää ja luontoa. Metsä, laavu ja uimapaikka ovat saaneet paljon kiitosta. 

 

Aamiainen on ollut monelle myös yllätys. Siihen olen naurahtanut, että käsittääkseni ”aamiaismajoitus” sisältää kaksi asiaa: aamiaisen ja majoituksen. Eikö olekin mukavaa, että joku muu kuin sinä itse tarjoaa sinulle aamukahvin ja aamupalan? Voi, siitä minäkin tykkäisin. Ruokaakin on tehty muutaman kerran, ja jopa sitä yhdessä syöty.

Muutaman kerran olen saanut ihan henkilökohtaisen lahjan. Kerran ihan oman konsertinkin. Olen siitä itse asiassa tosi ylpeä ja kiitollinen. Kolmesti on majoittuja tullut toisenkin kerran.  Olen myös saanut kutsun tutustua Romaniaan ja Puolaan ja tapahtumakutsuja eri puolille Suomea. Jotain olen tehnyt oikein. 

Pari kertaa minulta on kysytty, enkö minä pelkää. Airbnb-järjestelmä on varsin luotettava, henkilön täytyy ensin vahvistaa henkilöllisyytensä, ja toisekseen kokemus on ollut todella erinomainen. Kaikki vieraat tähän asti ovat olleet siistejä ja korrekteja.

Aloitin vasta tänä keväänä. Idea syntyi saksalaisen tuttavani kokemuksista ja kollegani suosituksesta ja totean, että olen tyytyväinen. Suurta tuottoa tämä toiminta ei tuota, onhan joka tapauksessa valmistettava aamiainen ja pestävä lakanat ja pyyhkeet. Mutta minulla on ollut hauskaa ja olen oppinut paljon uusia asioita. Saksassahan tällainen toiminta on varsin tavallista, minäkin etsin perhemajoituksen tai pienemmän kotoisamman paikan, jos mahdollista. Saksassa myös Gasthausit ovat mainio vaihtoehto – ei siellä kukaan iltaa yksin istu.

Myönnän olevani karjalainen ja varsin seurallinen, ulospäin suuntautunut ihminen. Suomalaiset ovat kuulemma jäykkiä, mutta täällä yöpyneet osoittavat kyllä ihan jotain muuta! 

 

Uskonpuhdistuksen päivä, halloween vai kekri?

 

© Fundus, C. Sommer

 

Uskonpuhdistuksen päivä ja halloween: Usko kohtaa kauhun

Sanon heti, että vierastan sanaa Halloween – Suomessa ja suomen kielessä -  ja itse asiassa koko tapahtumaa, en kuitenkaan juhlan itsensä takia. Meillähän on jo oma juhlamme kekri, mihin se on hävinnyt? Amerikan jalkoihin.

Mutta oikeastaan tänään on moninkertainen juhlapäivä: tänään on  paitsi halloween, myös pyhäinpäivä eli vainajien muistopäivä, ja uskonpuhdistuksen päivä.

Se oli lokakuun 31. päivä vuonna 1515, kun Markin Luther julkaisi 95 teesiään. Naulasiko hän Wittenbergin kirkon oveen yhtään mitään – emme tiedä. Mutta tiedämme, mitä seurasi.

Emme tiedä, mitä Luther Halloweenista ajattelisi. Voimme kuitenkin miettiä omaa uskoamme ja halloweenin vaikutusta siihen.

Mitäkö tänään vietetään? Tulen juuri pyhäinpäivän sanajumalanpalveluksesta, enkä ollut siellä yksin. Kirkkosali täynnä vanhempia ihmisiä, mutta myös nuoria. Hyvin monet eivät kuitenkaan lainkaan mieti, mitä vietetään.

Uskonpuhdistuksen päivänä protestanttiset kristityt suhtautuvat Halloween-juhliin rennosti. He uskovat, että synkät, joskus pelottavatkin voimat voidaan voittaa toisen voiman – uskon Jumalaan – avulla. Tällä tavoin uskonpuhdistuksen päivä ja Halloween voivat rikastuttaa toisiaan. Siksi monet protestantit, jos he ovat epävarmoja, valitsevat molemmat – käyvät kirkon jumalanpalveluksissa uskonpuhdistuksen päivänä ja valmistavat herkkuja.

Halloweeniin liittyy myös kristillisiä motiiveja. Alun perin irlantilaiset viettivät Halloweenia pyhäinpäivää edeltävänä iltana – mistä juontuu nimitys "All Hallows' Eve" (pyhiinvaellus). Pyhäinpäivänä, 1. marraskuuta, katolinen kirkko muistaa juhlallisesti tunnettuja ja tuntemattomia pyhimyksiä. Viidessä Saksan osavaltiossa pyhäinpäivä on yleinen vapaapäivä. Saksassa pyhäpäivät ovat osavaltion asia ja siis saattavat poiketa toisistaan. 

Lähteet eivät ulotu Irlannin aikaa pidemmälle, johon myös kristillis-katolinen Kurpitsalyhty-legenda liittyy. Mutta teorioita on olemassa. Yksi teoria on, että pyhäinpäivä osuu samalle päivälle kuin kelttiläinen Samhain – eli 1. marraskuuta. Mielipiteet siitä, mitä Samhain tarkalleen ottaen tarkoittaa, vaihtelevat suuresti. Samhain tarkoittaa "kesän loppua". Tämä viittaa sadonkorjuukauden loppuun ja talven alkuun, synkän ja pimeän vuodenajan alkuun. Yksi teoria on, että Samhain oli kelttiläinen kuolleiden juhla. Tänä yönä raja tämän maailman ja tuonpuoleisen välillä on läpäisevä. Elävät ovat yhteydessä kuolleisiin. Tästä on useita käsityksiä. Elävät toivottavat kuolleet tervetulleiksi ja valmistavat heille ruokaa. Monissa perinteissä kuolleita ei kuitenkaan pidetä erityisen tervetulleina. Heitä pidetään uhkaavina henkinä. Sanotaan, että kuolleet livahtavat elävien ruumiisiin.

Miksi ihmiset naamioituivat? Ihmiset naamioituivat mahdollisimman pelottavilla tavoilla, jotta kuolleet ja henget eivät tunnistaisi heitä eläviksi. Naamiot toimivat pelotteena. Tai ehkä kuolleiden oli tarkoitus ajatella, että elävät olivat jo kuolleita. Kristityt sitten muuttivat kelttiläistä Samhain-juhlaa, mikä tarkoitti, että he antoivat pakanalliselle kultille kristillisen uudelleentulkinnan ja perustivat pyhäinpäivän.

Myös kristinuskossa kuolleiden muistaminen osuu vuoden pimeimpiin kuukausiin. Vaikka katolinen kirkko juhlistaa ensisijaisesti pyhimyksiä pyhäinpäivänä, hautausmailla käyminen on myös osa perinnettä. Seuraavana päivänä, kaikkien sielujen päivänä, keskitytään vainajien muistamiseen. Nykyään jotkut katoliset seurakunnat yhdistävät usein pyhäinpäivän ja kaikkien sielujen päivän yhteen muistotilaisuuteen, jossa muistetaan kaikkia vainajia. Kaikkien sielujen päivä 2. marraskuuta ei ole yleinen pyhäpäivä missään Saksan osavaltiossa. Protestanttisessa kirkossa kuolleiden sunnuntai (ikuisuussunnuntai) marraskuun jälkipuoliskolla on omistettu vainajien muistolle.

Entä ontot kurpitsat? Kansanperinteessä on säilynyt perinne kuolleista, jotka vaeltavat maan päällä syntisen kurpitsalyhtyn muodossa, joka aiheuttaa tuhoa pyhäinpäivän aattona. Legendan mukaan paholainen antoi hänelle hehkuvan hiilenpalan, jolla Jaakko muutti onttoon kaiverretun nauriin lyhdyksi. Hehkuvat, onttoon kaiverretut kurpitsat, joiden valon sanotaan torjuvan paholaista ja pahoja henkiä, muistuttavat tästä perinteestä edelleen.

                                                               Moderni maailma. 
 

Miksi Yhdysvalloista on alettu omaksua Halloween-tapoja? Irlantilaiset siirtolaiset toivat festivaalin Yhdysvaltoihin ensimmäisen kerran 1800-luvulla. Siellä koululaiset alkoivat 1920-luvulla pukeutua hienosti ja kulkea iltaisin naapurustojensa läpi soittaen ovikelloja huutaen "Trick or treat!" ("Karkki vai kepponen!", Saksassa "Süßes oder Saures!")  He pyysivät karkkia ja uhkasivat kepposilla, jos eivät saisi sitä. Lopulta Halloween palasi Eurooppaan Yhdysvalloista uudelleentuontina.

 

 

No entä Luther sitten? Mikä reformaatio?

Martti Luther halusi uudistaa aikansa kirkon. Mitkä hänen ajatuksensa vaikuttavat edelleen protestanttiseen uskoon?

Uskonpuhdistus muutti syvällisesti sekä kirkkoa että yhteiskuntaa. Lutherin vakaumus: anteeksiantoa, armoa ja Jumalan rakkautta ei voi ostaa. Mutta ennen kuin hänen sanomansa saattoi saada aikaan muutoksen, Lutherin täytyi kohdata voimakkaita vastustajia ja pelätä henkensä edestä. Julkaisemalla 95 teesiään hän kritisoi rohkeasti kirkon sisäisiä väärinkäytöksiä ja käynnisti suuren liikkeen. Uskonpuhdistus muokkaa edelleen protestanttista uskoa, elämää protestanttisissa kirkoissa sekä lukuisia arvoja ja ajatuksia, jotka vaikuttavat edelleen yhteiskuntaamme.

Aikamatka takaisin uskonpuhdistuksen aikaan. Tuo aika oli kiirastulen ja helvetin pelkoa. Ei keskiajallakaan elämä ollut vapaata rikkomuksista, kuten valehtelusta, pahoista ajatuksista tai pahemmasta. Ne, jotka olivat tehneet paljon syntejä, pelkäsivät ikuista rangaistusta helvetissä kuoleman jälkeen. Pienistä rikkomuksista päätyi tuolloin vallitsevien uskomusten mukaan kiirastuleen, jossa oli mahdollisuus parantua ja lopulta päästä taivaaseen.
Aneet olivat näennäinen tapa ostaa tiensä pois synneistä. Ehkä tämän päivä sanan olisi lahjonta eli korruptio. Kansa pelkäsi. Roomalaiskatolinen kirkko julisti, että rukousten, hyvien tekojen ja rahalahjoitusten avulla kuolleiden sukulaisten kiirastulessa viettämää aikaa voitiin lyhentää. Näitä armon tekoja, joilla syntien rangaistukset anteeksi annettiin, siis kutsutaan aneiksi. Aneiden myynnistä kehittyi yhä enemmän kaupallinen yritys: ihmiset ostivat aneita ostaakseen tiensä pois synneistä. Anesaarnaajan Johann Tetzelin sanat ovat paljastavia: "Kun kolikko lippaassa soi, sielu nousee kiirastulesta." („Sobald das Geld im Kasten klingt, die Seele in den Himmel springt!“) Augustinalaismunkki, professori, tohtori Martti Luther, paheksui tätä käytäntöä. 95 teesissään hän kritisoi jyrkästi aneiden myyntiä. 27. teesissä todetaan: "Ne, jotka sanovat, että sielu nousee kiirastulesta heti, kun kolikko kilahtaa lippaaseen, saarnaavat valheita ja petosta." "Jokainen todella katuva kristitty saa täydellisen anteeksiannon rangaistuksesta ja syyllisyydestä, joka hänelle kuuluu myös ilman aneita."

Martin Luther (Teesit 36) oli vakuuttunut siitä, että anteeksianto ja armo eivät ole myytäviä, vaan ne annetaan yksin Jumalan toimesta. Tämä tehdään selväksi 36. teesissä: "Jokainen todella katuva kristitty saa täydellisen anteeksiannon rangaistuksesta ja syyllisyydestä; mikä kuuluu hänelle myös ilman aneita." Martin Luther väitti myös, että aneiden myyntiä ei voitu perustella Raamatulla. Hän esitti vastalauseensa aneiden käytäntöä kohtaan teeseissään, joilla hän pyrki herättämään akateemista keskustelua katolisen kirkon uudistamiseksi.

Erityisesti silloin, kun raha ja valta saavat liikaa vaikutusvaltaa, Lutherin paheksunta aneiden käytäntöä kohtaan osoittaa, että välttämätön ei ole ostettavissa. Martti Lutherin kritiikki aneiden myyntiä kohtaan sai entistä enemmän painoarvoa poliittisten tapahtumien vuoksi. Brandenburgin Albrecht halusi tulla valituksi Mainzin arkkipiispaksi ja Saksan kansakunnan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan arkkikansleriksi ja tarvitsi tähän paavin vahvistuksen. Saadakseen sen Albrechtin oli maksettava suuri summa rahaa, jota hänellä ei ollut. Velan maksamiseksi hän otti käyttöön "Pietarin aneen". Osa tuotoista oli tarkoitettu myös Pietarinkirkon jälleenrakennuksen rahoittamiseen Roomassa. Luther piti tätä rahan, politiikan ja uskon sekoittumista skandaalimaisena, ja hänen 95 teesiään saivat laajaa kannatusta väestön keskuudessa.

Mitä tapahtui 95 teesin julkaisemisen jälkeen? Hänen vastustajansa halusivat tuomita Martti Lutherin harhaoppiseksi paaville, minkä jälkeen Lutheria kuulusteltiin Augsburgissa. Paavin annettua paavin bullan, jossa hän uhkasi erottaa hänet kirkosta, Luther poltti bullan julkisesti. Vuonna 1521 paavi todellakin erotti Lutherin kirkosta, ja keisari kutsui hänet Wormsiin. Luther kieltäytyi peruuttamasta teesejään keisarin edessä. Välivallan takia hänet vietiin turvaan Wartburgin linnaan. Huoli Lutherin selviytymisestä oli ymmärrettävää, sillä reforaattorit, kuten Jan Hus, oli poltettu roviolla Konstanzissa vuosisataa aiemmin. Luther vietti aikansa Wartburgin linnassa kääntäen Raamatun Uutta testamenttia saksaksi. Protestanttiset kirkot syntyivät lopulta uskonpuhdistuksen seurauksena. Augsburgin rauha 25. syyskuuta 1555 antoi lopulta ruhtinaille tai alueellisille hallitsijoille oikeuden määrittää katolisen tai protestanttisen kirkkokunnan alueillaan. Lutherin periaatteet vaikuttavat edelleen protestanttisten kirkkojen elämään tänäkin päivänä. 

Aneet nykyään? Aneiden myynti on ollut pitkään kiellettyä katolisessa kirkossa; katolinen kristitty ei enää maksa aneesta. Aneiden – synnistä johtuvan ajallisen rangaistuksen anteeksiannon – myöntäminen on kuitenkin edelleen olemassa katolisessa kirkossa. Tämä ane liittyy rippiin, pyhään ehtoolliseen, rukoukseen ja muihin uskonnollisiin käytäntöihin.

Myös Lutherin kirjoituksia kritisoidaan yksiselitteisesti. Muissa kirjoituksissaan Martti Luther ei esittänyt pelkästään rakentavaa kritiikkiä. Esimerkiksi Lutherin lausuntoja juutalaisten kohtelusta pidetään ihmisvihamielisinä. Siksi protestanttiset kirkot ovat etääntyneet Martti Lutherin juutalaisvastaisista kirjoituksista. Saksan evankelisen kirkon (EKD) vuonna 2015 antamassa lausunnossa todetaan, että teologisten virheiden kauhu ja tietoisuus juutalaisten kärsimyksestä herättävät erityisen vastuun vastustaa kaikkia antisemitismin muotoja. Erityisesti marraskuun 9. päivänä ja holokaustin muistopäivänä protestanttiset kristityt muistavat myös juutalaisten antisemitismin, erityisesti natsivallan aikana, vuoksi kokemaa käsittämätöntä kärsimystä.

 

Entä kekri, mikä se on?

Kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta sekä maatalojen syystöiden loppumista ja hengähdettiin pimeyden suomassa levossa.

Kekri oli yhdistelmä iloa ja pyhyyttä. Iltaisin tupiin katettiin runsas juhla-ateria, josta sai luvan kanssa nauttia yötä myöten. Talonväki lämmitti saunan, mutta ensimmäinen vuoro varattiin aina tuonpuoleisesta vierailemaan tulleille edesmenneille läheisille. Pimeitä syysiltoja valaisemaan koverrettiin lyhtyjä lantuista ja nauriista.

Sittemmin kekri katosi pikkuhiljaa kalentereistamme, kun kirkko alkoi 1600-luvulta alkaen kitkeä pakanallisina pidettyjä tapoja ja taikoja. Perinne ei silti täysin kuollut, sillä palasia siitä ripottautui muihin juhliimme:

Kekrinä kylän nuorisolla oli tapana pukeutua hullunkurisesti ja kiertää talosta taloon vaatimassa kepposen uhalla kestitystä, ihan kuten nykyään halloweenina tai pääsiäisenä! Sarvipäinen ja hieman pelottava kekripukki muuttui aikojen saatossa joulupukiksi, ja tuvan lattioiden olkipeitteet siirtyivät joulun olkikoristeiksi. Tulevan vuoden ennustaminen ja tinan valaminen olivat alun perin juuri kekrin taikoja.

 

Lähteitä:
https://www.ekhn.de/
Suomen Luonnonsuojeluliitto, https://suomenluonto.fi/tag/kekri/