Näytetään tekstit, joissa on tunniste musiikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste musiikki. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. lokakuuta 2026

Suomenkieliset iskelmät ja kalevalainen alkusointu

Tätä et osannut ajatella. 

Se, että alkusointu elää edelleen vahvana iskelmissä ja tutuissa yhteislauluissa, ei ole sattumaa. Suomen kieli suorastaan vaatii alkusointua, koska sanojemme paino on aina ensimmäisellä tavulla. Kun kaksi sanaa alkaa samalla äänteellä, se tarttuu suomalaisen korvaan ja sydämeen kuin liima.  Se on sitä omaa perinnettämme. Tuttua Kalevalasta. (Kuka tykkäsi kouluaikana Kalevalasta? Ei ainakaan iskelmämusiikin kuuntelija...) 

Suomalaisessa iskelmämusiikissa alkusointua eli allitteraatiota käytetään paljon. Se tekee lauluista tarttuvia, rytmikkäitä ja helposti muistettavia. Alkusointu voi näkyä suoraan kappaleen nimessä tai toistua vahvana teemana laulun säkeistöissä.

https://i.discogs.com/8oCWsycT3eDnGfcYiXhIW9jFiijX1LZ3o2keSehkRu0/rs:fit/g:sm/q:90/h:513/w:600/czM6Ly9kaXNjb2dz/LWRhdGFiYXNlLWlt/YWdlcy9SLTEzNzUy/ODk5LTE1NjA1MzEz/ODktNzA1MS5wbmc.jpeg 


Tässä on tunnettuja suomalaisia iskelmiä ja kevyen musiikin klassikoita, joiden sanoissa alkusointu on keskeisessä roolissa:

1. Kappaleet, joiden nimessä ja kertosäkeessä on alkusointu

  • "Katson autiota hiekkarantaa" (Katri Helena)
    • Alkusointu: Katson autiota hiekkarantaa / sen sileään hiekkaan suukon suljen...
    • Kertosäkeen jälkimmäinen säe on oppikirjaesimerkki s-kirjaimen allitteraatiosta.
  • "Ranskalaiset korot" (Helena Siltala / Eino Grön ym.)
    • Alkusointu: Ranskalaiset korot katukiveykseen kopisevat kuuluvasti.
    • Koko laulun tunnistettavin aloitusrivi perustuu k-äänteen rytmikkääseen toistoon.
  • "Sata kesää, tuhat yötä" (Paula Koivuniemi)
    • Alkusointu: Sata kesää, tuhat yötä / suoraan sydämeen...
    • Nimen ja kertosäkeen alkusoinnut luovat kappaleeseen sen iskevän poljennon.
  • "Paratiisi" (Rauli Badding Somerjoki)
    • Alkusointu: Kun kerran kohdataan... / voisi vuodet vierimään vain välillämme viedä...
    • Baddingin klassikon säkeet rullaavat eteenpäin peräkkäisten samalla kirjaimella alkavien sanojen ansiosta.

2. Iskelmälliset pop- ja rock-kappaleet

Monet suomipopin ja modernimman iskelmän tekijät (kuten Juice Leskinen, Gösta Sundqvist ja Hector) ovat käyttäneet alkusointua tietoisena tyylikeinona:

  • "Rappiolla" (Hassisen Kone)
    • Alkusointu: Rappiolla on hyvä olla / ei ole huolta huomisesta...
    • Vokaalien ja h-äänteiden vuorottelu tekee kertosäkeestä erittäin tarttuvan.
  • "Pohjois-Karjala" (Leevi and the Leavings)
    • Alkusointu: Ja minä mielessäni matkaan mainioon Pohjois-Karjalaan...
    • M-kirjaimen vahva toisto kuljettaa laulun ikonista kertosäettä.
  • "Kaksoiselämää" (Juice Leskinen)
    • Alkusointu: Päivä pakenee, yö ylentyy / kuu kulkee kirkkaana kulmillaan...
    • Juice Leskinen oli tunnettu kielellisistä leikeistään, ja tässä kappaleessa allitteraatio luo runollisen, jopa kalevalaisen tunnelman.
    •  
    •  
    •  Onhan muuten tosi hyvää materiaalia suomen opiskelijalle! 
    •  
    •  

torstai 2. tammikuuta 2020

Chansons


Ranskan kieli tuo mieleeni aina, aina paljon muistoja, ja rakastan musiikkia. Olen sekä frankofiili että frankofoni, kuten saksalainen sanoisi. Siis sekä Ranskasta tykkäävä että ranskaa puhuva. 😊  Alla muutama – meilläkin tunnettu – ranskankielinen laulu, joista minä rakastan. Frankofiili ja frankofoni oli myös ex-mieheni, Ranskan naapurissa Saarlandissa kasvanut, ensimmäisenä vieraana kielenään ranskaa lukenut ja minun kanssani ensimmäiset kolme vuotta ranskaa puhunut, ja kummitätinsä antamien tietojen mukaan myös itse hugenottien jälkeläinen. Niinpä kiertelimme Ranskassa aina kun se oli mahdollista. Vuosina 1999-2006 kävin Ranskan puolella työasioissa viikottain.

**********


 

Joe Dassin – Les Champs-Elysées

**********

Michel Sardou -  J'habite en France


**********

  
Charles Aznavour - La bohème

- Montmartren kukkulalla vietetyn kepeän nuoruuden kuvaus.

**********

Lukion ranskan opettajani ilmeisesti rakasti chansoneita hänkin. Huipputyyppi. Minut hän opetti rakastamaan Georges Branssensiä, esimerkiksi hänen hullua lauluaan ”Une jolie fleur”. Brassensin useimmat laulut ovat pikkutuhmia, hyi sentään. 




Kesällä 1970 juhlittiin Nicole, Gérard ja minä Ranskan kansallispäivää (14.7.) Ranskan Rivieralla, Toulonin torilla. Oi aikoja! Joe Dassin lauloi tuolloin edellisen kesän suuren hittinsä ”Le petit pain au chocolat”

.  

 

 

Olisikohan suomeksi suklaatäytteinen croissant?


 

 Karaoke: https://www.youtube.com/watch?v=IB7cEkHusPQ


 

 

 Ja lopuksi iki-ihana muistorikas ”Kuolleet lehdet”.

 Alkuperäinen käsikirjoitus.

Les Feuilles Mortes

Oh ! je voudrais tant que tu te souviennes
Des jours heureux où nous étions amis.
En ce temps-là la vie était plus belle,
Et le soleil plus brûlant qu'aujourd'hui.
Les feuilles mortes se ramassent à la pelle.
Tu vois, je n'ai pas oublié...
Les feuilles mortes se ramassent à la pelle,
Les souvenirs et les regrets aussi
Et le vent du nord les emporte
Dans la nuit froide de l'oubli.
Tu vois, je n'ai pas oublié
La chanson que tu me chantais.

C'est une chanson qui nous ressemble.
Toi, tu m'aimais et je t'aimais
Et nous vivions tous deux ensemble,
Toi qui m'aimais, moi qui t'aimais.
Mais la vie sépare ceux qui s'aiment.

Tout doucement, sans faire de bruit
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.
Mais la vie sépare ceux qui s'aiment.
Tout doucement, sans faire de bruit
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.

C'est une chanson qui nous ressemble
Toi, tu m'aimais et je t'aimais
Et nous vivions tous deux ensemble,
Toi qui m'aimais, moi qui t'aimais.
Mais la vie sépare ceux qui s'aiment,
Tout doucement, sans faire de bruit
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.

Lähde: LyricFind

Melodia: Jacques Prevert / Joseph Kosma

Teksti: Bernard Lavilliers

Laulu: Yves Montand

Karaoke, jossa sekä englannin- että ranskankielinen tekstitys