Chansons

Ranskan kieli tuo mieleeni aina, aina paljon muistoja, ja rakastan musiikkia. Olen sekä frankofiili että frankofoni, kuten saksalainen sanoisi. Siis sekä Ranskasta tykkäävä että ranskaa puhuva. 😊  Alla muutama – meilläkin tunnettu – ranskankielinen laulu, joista minä rakastan. Frankofiili ja frankofoni oli myös ex-mieheni, Ranskan naapurissa Saarlandissa kasvanut, ensimmäisenä vieraana kielenään ranskaa lukenut ja minun kanssani ensimmäiset kolme vuotta ranskaa puhunut, ja kummitätinsä antamien tietojen mukaan myös itse hugenottien jälkeläinen. Niinpä kiertelimme Ranskassa aina kun se oli mahdollista. Vuosina 1999-2006 kävin Ranskan puolella työasioissa viikottain.

**********

 

Joe Dassin – Les Champs-Elysées

https://www.youtube.com/watch?v=_r4sBv4m0aI
Karaoke: https://www.youtube.com/watch?v=jbDwPSBcySo

Karaoke: https://www.youtube.com/watch?v=d9V-zUlrhEE

**********

Michel Sardou -  J'habite en France

https://www.youtube.com/watch?v=UrZg88lJ_bQ
Karaoke: https://www.youtube.com/watch?v=IhKs2RGKNf8

**********

  

Charles Aznavour - La bohème

Karaoke: https://www.youtube.com/watch?v=fVfnEyLOkrM

- Montmartren kukkulalla vietetyn kepeän nuoruuden kuvaus.

**********

Lukion ranskan opettajani ilmeisesti rakasti chansoneita hänkin. Huipputyyppi. Minut hän opetti rakastamaan Georges Branssensiä, esimerkiksi hänen hullua lauluaan ”Une jolie fleur”. Brassensin useimmat laulut ovat pikkutuhmia, hyi sentään. 

https://www.youtube.com/watch?v=X7Cz-rdaJ3k

Kesällä 1970 juhlittiin Nicole, Gérard ja minä Ranskan kansallispäivää (14.7.) Ranskan Rivieralla, Toulonin torilla. Oi aikoja! Joe Dassin lauloi tuolloin edellisen kesän suuren hittinsä ”Le petit pain au chocolat”

.  

 

 

Olisikohan suomeksi suklaatäytteinen croissant?

 

 Karaoke: https://www.youtube.com/watch?v=IB7cEkHusPQ

 

 

 Ja lopuksi iki-ihana muistorikas ”Kuolleet lehdet”.

 Alkuperäinen käsikirjoitus.

Les Feuilles Mortes

Oh ! je voudrais tant que tu te souviennes
Des jours heureux où nous étions amis.
En ce temps-là la vie était plus belle,
Et le soleil plus brûlant qu'aujourd'hui.
Les feuilles mortes se ramassent à la pelle.
Tu vois, je n'ai pas oublié...
Les feuilles mortes se ramassent à la pelle,
Les souvenirs et les regrets aussi
Et le vent du nord les emporte
Dans la nuit froide de l'oubli.
Tu vois, je n'ai pas oublié
La chanson que tu me chantais.

C'est une chanson qui nous ressemble.
Toi, tu m'aimais et je t'aimais
Et nous vivions tous deux ensemble,
Toi qui m'aimais, moi qui t'aimais.
Mais la vie sépare ceux qui s'aiment.

Tout doucement, sans faire de bruit
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.
Mais la vie sépare ceux qui s'aiment.
Tout doucement, sans faire de bruit
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.

C'est une chanson qui nous ressemble
Toi, tu m'aimais et je t'aimais
Et nous vivions tous deux ensemble,
Toi qui m'aimais, moi qui t'aimais.
Mais la vie sépare ceux qui s'aiment,
Tout doucement, sans faire de bruit
Et la mer efface sur le sable
Les pas des amants désunis.

Lähde: LyricFind

Melodia: Jacques Prevert / Joseph Kosma

Teksti: Bernard Lavilliers

Laulu: Yves Montand

Karaoke, jossa sekä englannin- että ranskankielinen tekstitys

https://www.youtube.com/watch?v=Mvi7mFpSO1M

Tuttuja joululauluja Suomessa

Taas kerran voi vain sanoa, että Suomi on hyvin saksalainen, ja että suomalaiset eivät sitä tiedä.

Yleensä Suomessa ajatellaan, että luterilaisuus – ja tietenkin sen mukana tuleva muu protestanttisuus – on maailmassa vallitseva uskonto. Väärin.

Mutta Martin Luther oli kyllä maailmassa varsinainen iso vaikuttaja. Saksalainen. Sattui elämään historian taitekohdassa ja samoihin aikoihin, kun Gutenberg laitteli kirjaimia painokoneeseen laattojen sijaan ja niin kirjapaino levisi Keski-Eurooppaan. Ja sattui niin, että Ruotsin kuningas ryyppäsi yhdessä Lutherin kanssa ja määräsi maansa luterilaiseksi ja että Mikko maalainen käänsi nimensä latinaksi muotoon Mikael Agricola ja opiskeli Lutherin oppilaana.

Niinpä sitten tunnetuin joululaulumme ”Enkeli taivaan” on Lutherin käsialaa. Se tuli suomalaiseen virsikirjaan jo vuonna 1605. Samoin Lutherin ovat lukemattomat muut virret, kuten vaikkapa ”Jumala ompi linnamme”.

 Strassburgin laulukirja vuodelta 1541.

Suomeen on tullut joululauluja monista eri maista, mutta myös omaa tuotantoa sentään on runsaasti.

Tässä muutama saksankielinen.

”Oi kuusipuu” on kokonaan suora käännös saksalaisesta kansanlaulusta. Joulukuusi kuten joulupukkikin tulivat meille Saksasta. Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä, jonka ikää tai alkuperää ei varmuudella tiedetä. Se on mahdollisesti peräisin 1500- tai 1600-luvun Westfalenista, Saksasta. Alkuperäinen sana „Tannenbaum” tarkoittaa pihtakuusta, ei joulukuusta. 

  Pihtakuusi

Sleesialainen kansanlaulu ”Maa on niin kaunis” pyysi rauhaa Preussin sodassa. Sen julkaisi ensimmäisenä sleesialaisessa kansanlaulukokoelmassaan saksalainen August Heinrich Hoffmann von Fallersleben vuonna 1842. Muutama vuosi myöhemmin tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger pyysi ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. Sleesia on nykyisin Puolassa, ennen sotia Saksassa eli rajamailla. 

Rauhan toivomus ”Jouluyö, juhlayö” syntyi Itävallassa. Ranskan sotajoukot, miehitys ja väkivaltarikokset olivat arkea Itävallassa 1800-luvun alkupuolella. Ihmiset olivat avuttomia ja taloudellisten ja poliittisten olosuhteiden armoilla. Ihmiset kaipasivat rauhaa. Ei tiedetä, ovatko ne monet myytit ja kertomukset tämän laulun alkuperästä totta. 

Oberndodrf on tullut kuuluisaksi tämän laulun myötä. Joseph Mohr oli apupappina 1817-1819 yhteisössä, joka pari vuotta aiemmin oli erotettu Baijerista. Opettaja Franz Xaver Gruber puolestaan sai lisäansioita toimiessaan urkurina Oberndorfissa. Miehet ystävystyivät. Mohr esitteli vuonna 1816 kirjoittamansa runon ystävälleen jouluaattona 1818 ja pyysi tätä säveltämään siihen melodian. Miehet esittivät kappaleen sitten toisena joulupäivänä kaksiäänisesti ja kitaralla säestäen.

Oberndorf sijaitsee 20 kilometriä Salzburgista pohjoiseen.

”Koska meillä on joulu” on saksalainen lastenlaulu, alun perin kansan- tai rakkauslaulu Itävallasta. Nykyisessä saksankielisessä laulussa lintu tuo viestiä äidiltä, joka on kaukana. Sopii siis paremmin äitienpäivään. 

Ennen sotia vaikuttaneen saksalaisen kevyen musiikin taiturin Kurt Noackin käsialaa on ”Tonttuparaati”. Ensimmäisessä kuvitetussa versiossa tontuilla on vihreät takit ja lakit, ja jokaisella kädessään ase – ei siis ollut kovinkaan jouluinen kappale. 

Me olemme kansainvälisiä, halusimme tai emme. Perinteet ja kulttuuri eivät tunne rajoja. Ruotsalaisesta joululaulusta ”Soihdut sammuu” saksalainen lastenmusiikin monitaituri Rolf Zuckowksi teki siitä oman ei-jouluisen versionsa, joka minuun suomalaisena pahasti korvaan karahti. ”Väärin käännetty”, huusi kääntäjä-minäni… 

Rolf Zuckowski