maanantai 15. tammikuuta 2024

Miehet ja penkkiurheilu

Miksi juuri miehet katsovat televisiosta urheiluohjelmia?

Mäkihyppy,  mestaruusliiga, Tour de France. Kaikkea täytyy katsoa. Miehet istuvat sohvalla ja jännittävät lopputulosta. 

Miksi? Koska heidän aivonsa käskevät tekemään niin.

Täydellinen ilta. Television urheiluohjelmat ovat jo vuosikymmeniä olleet miesten mieluisin tapa viettää vapaa-aikaa.  © Harold M. Lambert/​Getty Images


Miksi juuri miehet katsovat urheilua, mitä urheilulajia tahansa – kunhan vain urheilua tulee?  

 

Teoria 1.
Parman yliopiston tutkijat löysivät apinoita tutkiessaan kummallisen ilmiön: kun yhteisön joku jäsen katseli jonkun muun tekevän jotain – esimerkiksi syövän maapähkinää – sen aivojen samat solut aktivoituivat aivan kuin sillä maapähkinän syöjällä, aivan kuin se olisi itse ollut syömässä. Tutkijat alkoivat kutsua näitä soluja ”peilihermosoluiksi”, ja samat toiminnat löytyivät myöhemmin myös ihmisillä.

Toisin sanoen: ihmisaivot peilaavat toimintoja, joita se näkee toisilla, aivan kuin se tekisi niitä itse. Myös silloin, kun ihminen näkee toiminnot televisiossa. Kun siis näen jonkun voittavan urheilussa, tunne sanoo minulle, että olen tuo voittaja itse. Kun joku hurraa televisiossa, hurraavat minun aivoni myös. Näkemisen ja tekemisen ero hämärtyy. New York Times kiteytti asian näin: ” "Miljoonat fanit, jotka katsovat suosikkiurheiluaan televisiosta, ovat riippuvaisia siitä, koska se aktivoi heidän peilineuroneitaan."
https://www.nytimes.com/2006/01/10/science/cells-that-read-minds.html

Sama asia tapahtuu muuten myös katsoessa pornoa…

Tämän lisäksi Rooman yliopiston tutkijat huomasivat, että vaikutus on sitä vahvempi, mitä paremmin katsoja itse tuntee kyseisen urheilulajin. Esimerkiksi: jos itse pelaa jalkapalloa, jalka ikään kuin valmistautuu potkuun.

Maailmanlaajuisesti miehet harrastavat paljon enemmän urheilua kuin naiset, josta syystä myös urheiluohjelmat ovat varsin miesvoittoisia. Ja totta kai sitten niitä juuri miehet katsovat.

Kun siis oikeasti makaa sohvassa ja katsoo televisiota, aivot ajattelevat, että onkin itse aktiiviurheilija. 

 

Teoria 2. Miehet katsovat mielellään yhdessä samaan suuntaan. Evoluution syytä!

Etnologit ovat tästä samaa mieltä: Urheilun juurisyy on leikillinen (mutta vakavasti otettava) valmistautuminen metsästykseen ja taisteluun. Miespuoliset esi-isämme harjoittelívat vapaa-aikanaan heittämistä, juoksua ja hyppäämistä saadakseen saaliin kiinni tai valmistautuakseen tarvittaessa sotatoimiin. Jo pojat otettiin mukaan harjoitteluun, sillä heidänhän oli tulevaisuus. Naisia harjoittelu luonnollisesti kiinnosti vähemmän.

Vahvat liittolaiset – siis hyvä tiimi – lisäsi mahdollisuutta löytää ruokaa, turvaa, maata tai lisääntymistä. Siksi juuri miehet liittyvät seuroihin tai seurojen ihailijoihin.

Kysymykseksi tosin jää, miten television urheilukilpailun katsominen nykyisin lisäisi näitä valmiuksia… Evoluutiobiologi Michael P. Lombardo Michiganissa sijaitsevasta Grand Valley State Universitystä uskoo urheilulla olevan toinenkin tehtävä: Hän pitää jalkapallokenttää tai -stadionia parittelupaikkana, jossa urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta - kuten esimerkiksi pohjoisamerikkalainen preeriakana. Lombardo uskoo, että naaraiden ei ole ehdottoman välttämätöntä katsella: Uroksille kyse on myös siitä, että he oppivat vahvimmilta ja voitokkaimmilta eläimiltä tai eivät edes yritä taistella ylivoimaista urosta vastaan.
https://www.researchgate.net/publication/230571143_On_the_Evolution_of_Sport

"Aivan kuten aktiivinen urheilu antaa pojille tilaa tulla miehiksi", kirjoittaa yhdysvaltalainen sosiologi Douglas Hartmann, "urheilun katsominen auttaa miehiä vahvistamaan, parantamaan ja ylläpitämään miehisyyttään". Tämän vuoksi miehet - stadionilla tai television ääressä - ovat ensisijaisesti kiinnostuneita kilpailusta ja tuloksista, kun taas naisten kiinnostusta urheiluun ohjaavat enemmän sosiaaliset näkökohdat, kuten ajan viettäminen ystävien ja perheen kanssa. https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1525/ctx.2003.2.4.13

Miehiin vaikuttaisi siis paljon enemmän heidän suosikkijoukkueensa tai -urheilijansa voitto tai tappio - ja he nauttisivat enemmän urheilun seuraamisesta yksin.

Psychology Todayn mukaan on myös syy siihen, miksi miehet istuvat mielellään ryhmissä television ääressä. Naiset katsovat mieluummin toisiaan suoraan kasvoihin saadakseen enemmän tietoa toiselta ja rakentaakseen vahvemman sosiaalisen suhteen. Miehet taas katsovat mieluummin samaan suuntaan seistessään tai istuessaan vierekkäin; suora katsekontakti voidaan aina nähdä haasteena tai vastakkainasetteluna. Istuminen vierekkäin television ääressä on miehille riskitön tapa rakentaa läheisyyttä ja emotionaalista läheisyyttä. https://www.psychologytoday.com/intl/blog/he-speaks-she-speaks/201404/why-you-stand-side-by-side-or-face-to-face

 

Teoria 3.  Urheiluohjelmat tehdään miehille

Julkisilla televisiokanavilla oli aluksi hyvin vähän urheiluohjelmia. Se muuttui kaupallisten kanavien tulon myötä mainostajien paineesta: miehet haluttiin televisioiden ääreen, koska Amerikassa yleensä he olivat pääasiallisia perheen toimeentulon ansaitsijoita ja siis mainoksetkin oli parempi suunnata heille. Sen mukaan valittiin ohjelmat, joista urheilu oli mitä sopivin.

Jotta urheilutoimitukset vetoaisivat erityisesti miehiin, niitä räätälöitiin yhä enemmän heille suunnattujen analyysien ja tutkimusten avulla, esimerkiksi Formula 1:ssä. "Painopiste oli draamassa ja spektaakkelissa", Bertling sanoo. "On mitattu, että miehet pitävät siitä, kun leikkaustiheyttä lisätään, jotta televisiossa nähtävästä kilpailusta saadaan entistäkin dramaattisempi."

Sitä, mikä naisia kiinnostaa urheilussa, ei edes tutkittu.

Dramatiikan ensisijaisuus - ja siten urheilun niin sanotusti miesten katse - on muuttunut sittemmin hyvin vähän. Bertlingin mukaan olemme tottuneet siihen, miten urheilu esitetään: "Meillä on hyvin, hyvin selkeät kuviot päässämme siitä, miten jännitys luodaan. Kameran asennot, leikkausjaksot. Tutut tehosteet."

Suurtapahtumat kuten vaikkapa jalkapallon maailmanmestaruusottelut tuovat nykyisin myös paljon  naisia televion ääreen. Mutta muut urheilulajit kuten Formula 1 ovat miestoimittajien tekemiä ja siksi varmaankin myös miehille suunnattuja, joten ne eivät naisia juurikaan kiinnosta. 

 

Teoria 4. Testosteronia sohvalla - miehet tulevat onnellisiksi.

Toiminnot, jotka voivat lisätä dopamiinitasoja elimistössä: hyvä uni, runsas liikunta, proteiinipitoinen ruokavalio, sokerin ja kahvin välttäminen, auringonotto, seksi.

Neurologista välittäjäainetta dopamiinia kutsutaan usein onnellisuushormoniksi; se kohottaa mielialaa, innostaa ja motivoi meitä. Koska aivot tuntevat itsensä palkituiksi joukkueen voiton jälkeen, ne ovat motivoituneita toistamaan dopamiinin vapautumiseen johtaneita toimintoja.

Vuonna 2010 tutkijat analysoivat espanjalaisten jalkapallofanien - miesten ja naisten - testosteronitasoja Espanjan ja Alankomaiden välisen MM-finaalin aikana (1:0 jatkoajan jälkeen). Kaikkien fanien testosteronitasot nousivat ottelun aikana. Miesfanit ovat todennäköisesti ammentaneet tästä ylivoiman ja hallitsevuuden tunteen. Testosteronilla ei ole vastaavaa vaikutusta naisiin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3329546/

Tämä voisi myös selittää, miksi voittajafanit mellakoivat väkivaltaisesti tärkeiden urheilumenestysten jälkeen: myös testosteroni tekee ihmisestä aggressiivisen, eikä sen vuoksi tarvitse edes olla stadionilla.

Sosiaalinen vahvistus ei ole vain hormoneja, vaan myös vuorovaikutusta. Voit soittaa isällesi aamulla ja kysyä: "Näitkö eilen pelin?" (retorinen kysymys, hän näki sen aina). Voit keskustella jonkun pelaajan taktiikasta työkaverien kanssa (hyvin harvoin naispuolisten kanssa) lounastauolla. Eräs tuttavani kertoi minulle hiljattain, että eräs ystäväni oli muuttanut Kanadaan ja joutui nyt katsomaan jääkiekko-otteluita säännöllisesti, koska muuten hän ei saisi sananvaltaa toimistossa.

Amerikkalainen psykologi Richard Jackson Harris kirjoittaa: "Urheilun harrastamisen lisäksi myös urheilun katselusta televisiosta on tullut osa miesten sosialisaatiota." Tuskin millään muulla alalla miehet kokisivat voivansa antaa tunteilleen vapaat kädet, koskettaa tai halata toisiaan.

 

Teoria 5.  Täydellisen tietämätön. Ihana olotila.

Miehet katsovat urheilua, koska he haluavat tietää, kuka voittaa.

 

Lähde:

https://www.zeit.de/sport/2024-01/maenner-tv-sport-wettkampf-evolution/komplettansicht

 

sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Äärioikeistolaisten salainen kokous Saksassa marraskuussa 2023

 

Kuva: Correctiv

 

Äärioikeistolaisten kokous: "Se voisi olla vaikka Netflix-sarja. Mutta se on totta"

Huvila Potsdamissa, julmia karkotusfantasioita: äärioikeistolaisten salainen kokous muistuttaa natsiaikaa, sanoo historioitsija Markus Roth. Vain sattumaa?
Markus Roth on Fritz Bauer -instituutin tutkijatohtori ja tutkii kansallissosialismin ja holokaustin historiaa.

Potsdamissa, lähellä Wannseen konferenssin huvilaa, jossa kansallissosialistit suunnittelivat juutalaisten kansanmurhaa 80 vuotta sitten, AfD:n poliitikot, uusnatsit ja varakkaat yrittäjät tapasivat marraskuussa. He keskustelivat salassa miljoonien ihmisten karkottamisesta Saksasta. Muistutus Saksan historian synkimmästä luvusta, sanovat useat poliitikot.

AfD - Alternativ für Deutschland - on Saksan populistipuolue, kuten meillä Perussuomalaiset.  

Miksi näitä kahta tapahtumaa voi verrata keskenään? Ensinnäkin, molemmissa pieni ryhmä ihmisiä kokoontuu salaiseen kokoukseen päättääkseen miljoonien ihmisten kohtalosta, ihan kuin sellainen olisi jokapäiväinen asia. Siten oli myös tammikuussa 1942, kun parikymmentä ihmistä tapasivat päättääkseen noin yhdentoista miljoonan juutalaisen kohtalosta. Ja toisaalta samanlaista on rasistinen käsitys kansalaisuudesta ja täydellinen ihmisvihamielisyys, joka oli tuolloin vallalla ja joka on tämän uuden kokouksen perusajatus.

Eroa kuitenkin on se, että tuolloin kyseessä oli valtion ja puolueen päättäjät. Heillä oli valta toteuttaa suunnitelmansa saman tien. Nyt paikalla oli puolue, jolla on lähes kaikissa osavaltioiden parlamenteissa ja joilla on paljon kannattajia, mutta ennen muuta mukana on myös äärioikeistolaisia, uusnatseja ja hulluja, jotka elättelevät ihmisvastaisia fantasioitaan. Ja he vetoavat etupäässä natsiajan etniseen kansalaisuuskäsitteeseen. Formularbeginn

Martin Sellner, Saksassa äärioikeistolaisena tunnetun identiteetti-liikkkeen johtaja, oli kuuleman mukaan puhunut kokouksessa ”pääasiallisesta suunnitelmasta” kolmen ihmisryhmän suhteen, jotta ”ulkomaalaisten maahan asuttaminen saataisiin peruutettua”: turvapaikanhakijat, ulkomaalaiset, joilla on pysyvä oleskelulupa ja Saksan kansalaiset, jotka hänen mielestään eivät kuulu Saksaan.  Näin kertovat Correctiv-ryhmän tutkijajournalistit, jotka löysivät tiedon kokouksesta.

Tämä tarkoittaa, että kansalaisia voivat olla vain ne, jotka ovat ”puhtaita” saksalaisia, joilla siis on saksalaiset esivanhemmat. Vuodesta 1935 natsit Nürnbergin rotulait kielsivät kansalaisuuden juutalaisilta ja romaneilta. Tämä sama erottelu oli tosin voimassa pitkään myös Länsi-Saksassa, tosin ilman juutalais- ja romanivastaista suunnittelua. Tämän uuden kokouksen osanottajat ovat siis samassa linjassa aiemman kokouksen kanssa siinä, mikä koskee maahanmuuttajien massiivista siirtämistä pois maasta. He puhuvat myös Saksan kansalaisista, jotka heidän mielestään ” eivät kuulu Saksaan” ja jotka myös pitäisi saada pois maasta. Eli ottaa heiltä Saksan kansalaisuus pois. Natsiaikana se tarkoitti päättämistä miljoonien ihmisten tappamisesta.

Correctivin mukaan Sellner puhui myös Pohjois-Afrikkaan perustettavan "mallivaltion" puolesta, johon voitaisiin sijoittaa jopa kaksi miljoonaa karkotettua. Myös tällainen asia oli esillä natsikokouksen aikaan. Puhuttiin nk. ”Madagaskar”-suunnitelmasta: ajateltiin, että kaikki juutalaiset voitaisiin karkottaa Saksan vallan alaisuudesta Euroopassa Afrikan kaakkoisrannikolla sijaitsevalle Madagaskarin saarelle ja jättää selviytymään omillaan. Tämä oli erheellinen harhaluulo, joka levisi hetken aikaa vuonna 1940 sen jälkeen, kun Ranska oli lyöty.

Potsdamin pyöreän pöydän keskustelussa puhuttiin myös "räätälöidyistä laeista" ja "paluumuutosta", joka olisi joukkokarkotuksen uusi nimi.

Tällaiset sanat ovat kiertoilmaisuja - naamiointitermejä, joita äärioikeistolaiset uusnatsit käyttävät vetoamalla laajoihin yhteiskuntaryhmiin. He yrittävät rakentaa kielellistä siltaa. Tämä on myös vanha menetelmä, jota natsit käyttivät ennen valtaantuloaan ja myös Kolmannessa valtakunnassa, Wannseen konferenssissa ja muissa yhteyksissä. Silloin "erityiskohtelu" tarkoitti yksinkertaisesti murhaa. Ja "lopullinen ratkaisu" tarkoitti holokaustia.

Nykyinen maahanmuuttokeskustelu osoittaa saman. Jotkut puhuvat jo "kotiuttamisesta" karkottamisen sijaan. On suuri vaara, että tällainen terminologia muuttaa myös ihmisten arvostelukykyä. Tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa tällaiset sanat otetaan joskus käyttöön ilman harkintaa, imeytyvät keskusteluun ja normalisoituvat.

Peruslain vastaisen Saksan kansalaisten karkotussuunnitelman lisäksi AfD:n Sachsen-Anhaltin osavaltion parlamenttiryhmän johtajan Ulrich Siegmundin kerrotaan puhuneen Potsdamissa myös tarpeesta muuttaa katukuvaa ja painostaa ulkomaisia ravintoloita, toisin sanoen ”savustaa” ulkomaalaiset pois maasta.

 

Lähde: https://www.zeit.de/wissen/geschichte/2024-01/rechtsextremes-treffen-afd-historische-vorbilder/komplettansicht