Iltalehti ja Saksan ja Suomen palkkaerot

Saksan ja Suomen palkkaeroista

Postaan tänään julkaistun Iltalehden jutun tähän kokonaan, kommentteineen. Kommentit ovat nimellä, ne voi lukea alkuperäistekstistä. Noudatan ystäväni neuvoa: hän sanoi, että julkaise kokonaan, sillä usein linkit eivät johda mihinkään, koska ylläpitäjä onkin ehtinyt ne poistaa. 

Toimittaja on mielestäni verrannut omenoita ja päärynöitä keskenään. Yhteistä on vain sana ”palkka” – mutta lukijoiden kommentit puhuvat omaa kieltään ja olen niiden kanssa täysin samaa mieltä. Numerot sinänsä ovat numeroita, mutta jos vertaillaan, pitää vertailla kokonaisvaltaisesti. Täytyy myös tietää, mikä on tuo lähde ”Bild”. Se on Saksan Ilta-Sanomat, ei siis tilastokeskus. 

Kommentoinnin pitäisi mielestäni vähintäänkin säikäyttää kolmikantaa ja ryhtyä heti toimenpiteisiin Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. 

Saksassa ei ammattiyhdistysliikkeellä ole samanlaista asemaa kuin Suomessa. Ammattiyhdistyksiin kuuluu noin 20% työtätekevästä väestöstä, Suomessa 80%. Tätä tietoa en ole tarkistanut, mutta muistan sen ainakin suurin piirtein tätä luokkaa olevan. 

Ettei heti tulisi väärinkäsityksiä: en sanonut, etteikö Suomesta saisi olla ylpeä. Sanoin vain, että pitää toimia eikä elää pelkästään unelmissa.

…………………………………

Näin siis Iltalehti:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061721728457_uu.shtml

Suomessa tienataan monessa ammatissa enemmän kuin Saksassa

Sunnuntai 19.6.2016 

Arkkitehti tienaa Suomessa keskimäärin enemmän kuin Saksassa, tilastot osoittavat.

Suomalainen arkkitehti tienaa keskimäärin 4 065 euroa kuukaudessa, kun saksalainen jää 3 614 euroon.

Suomalaisen arkkitehdin palkka ilmenee Tilastokeskuksen kuntasektorin vuoden 2015 palkkatilastosta. Kyseessä on säännöllisen työajan ansion keskiarvo. Saksalainen palkka on Bildin saksalaisista lähteistä julkaisema keskipalkka.

Kattava vertailu on aina vaikeaa, ja esimerkiksi yksityisellä sektorilla arkkitehdin palkka voi olla huomattavasti suurempikin. Toisaalta myös Saksassa palkat vaihtelevat huomattavastikin esimerkiksi Saksan läntisten ja itäisten osien välillä. Jotain keskiarvot kuitenkin kertovat.

Monissa muissakin yleisissä ammateissa Suomessa ylletään suurempiin keskituloihin kuin Saksassa - vastoin usein esitettyjä arveluja.

Saksalaiset palkat ovat Bildin saksalaisista lähteistä kerättyjä keskipalkkoja. Suomalaiset palkat ovat Tilastokeskuksen keräämiä yksityisen sektorin, kuntien tai valtion palkkoja.

Bildin 90 ammatin listalta on kerätty sellaisia ammatteja, joista löytyi Suomesta vastaava nimike. Suomessakaan palkkatietoja ei löydy Tilastokeskukselta lähellekään kaikista ammateista.

Keskipalkka	Saksa	Suomi
Vanhustenhoitaja	2490	2481
Arkkitehti	3613	4064
Postinkantaja	2766	2702
Leipuri	2017	2437
Puhelinkeskuksen hoitaja	1771	2287
Sisäänostaja	4070	3795
Sähköasentaja	3082	3167
Tarjoilija	1549	2201
Kokki	1876	2174
Sairaanhoitaja	3118	2912
Opettaja, lukion	4715	4088
Maalari	2493	3838
Toimittaja	4321	3871
Matkatoimistovirkailija	2448	2885
Sihteeri	2920	2681
Sosiaalityöntekijä	3437	3264
Tekninen piirtäjä	3030	3666
Myyjä	2180	2467
Vakuutusmyyjä	4165	4647
Vartija	2200	2508
Työkaluntekijä	3467	2726

Kommenttit 19.6.2016

T.B.

Entäs elinkustannukset??

J.P.

Niin eli kokonaisveroaste. Turhahan sitä on tuijottaa! Puhutaan vaan suorista palkoista niin näyttää paremmalta ;-)

V.V.

Käytännössä kaikki mahdollinen on halvempaa Saksassa. Ja ero on suurempi kuin tuo palkkaero.

Maiden välisissä palkkavertailuissa pitäisi myös verrata mitä vakuutuksia ja etuisuuksia kuuluu sekä paljonko on työtunteja vuodessa. Kovempien irtisanomissäännösten vuoksi työttömäksi joutuminen on epätodennäköisempää Saksassa. Ei pitäisi verrata pelkkää palkkaa vaan ammattikunnan keskituloa työttöminä olevat mukaan lukien. Ja sitten huomioida elinkulut.

En osaa sanoa kumpi voittaisi kokonaisvaltaisen vertailun, mutta veikkaan Saksaa.

M.H.

Eikä tuokaan pidä paikkaansa ainakaan vanhustenhoitajan kohdalla..

J.S.

Tohon kun lasketaan että ruoka, asuminen ja autot on Saksassa huomattavasti edullisempia, niin tyhmempikin ymmärtää että Saksassa on huimasti korkeampi elintaso.

R.R. ·

Isommat palkat puuttuu koko tilastosta. Varsinkin virkamiehet.

I.H. ·

Virassa toimivan arkkitehdin palkka liikkuu Suomessa välillä 2800 - 5000 euroa kuussa, ja ylimmissä palkkaluokissa/esimiesasemassa on koko maassa ehkä 200 arkkitehtia, kun mukaan lasketaan sekä valtio että kunnat. Tavallisen tallaajan palkka ei nouse yli 4000 euron kuin poikkeustapauksissa. Ettäs tiedät.

J.D. ·

Meillä olisi siis varaa tarkastaa tilannetta. Saksa on kuitenkin taloudellinen suurvalta toisin kuin Suomi.

T.F.

Maalarilla onkin Suomessa hyvä palkka, melkein Saksan arkkitehdin tasoa. Vaadittavat työkalut, suti, sanko ja tikkaat... .ei mitään raketti-insinöörin duunia. Ja juovat vielä ohenteet...

J.P.

Saksassa koulutetut tienaavat saman, tai paljon enemmän. Suomessa vähän koulutetut tienaavat paljon enemmän kuin Saksassa. Tuloerot kannustavat Saksassa etenemään ja menestymään ja siksi Saksa menestyy. Suomessa pienet tuloerot kannustavat lyömään läskiksi.

B.S.

Entäpä verot. Vertailkaa joskus nettopalkkoja niin totuus paljastuu.

J.H. ·

No, nehän on Suomessa lähes olemattomat.

L.K. ·

Pelkkä palkkojen vertailu on turhaa. Pitää myös samassa yhteydessä vertailla elinkustannuksia.

J.P.

Vertailu tehty bruttoansioista. Entä nettotulot verojen jälkeen?

J.H. ·

entä verotus?

K.L. ·

Mitäs jos toimittaja vaivautuisi esittämään asiasta toisen puolen? Tiedoksi: Suomihan on Euroopan kalleimpia maita elää.

K.G. ·

Saksassa ruoka ja vuokrat n 30% halvempaa kuin Suomessa. Sen lisäksi verotus n 10% kevyempi kuin Suomessa.

T.P. ·

heh vartija suomessa perupalkka 9e tunti ja tossa listassa 2500 kuussa, perusmatikalla 9ex160 tuntia on 1440

T.L. ·

Postinkantaja 2700 €/kk.??? Mistähän hanurista nuo esimerkkipalkat on kaivettu? Omituisia mielipiteenmuokkaamisuutisia taas..

T.B. ·

Palkat ja työehtosopimukset karanneet meillä käsistä.

P.S. ·

Tähän se Suomessakin menee jahka saadaan kaikki pakolaiset kiinnostumaan työnteosta. Pakolaisten myötä monet varsinkin ammattikoulupohjaiset , perustutkinnot tai ei ammattia vaativat työpaikkojen palkat tulee putoamaan.

J.T.

Euron ostovoima Saksassa onkin sitten jo eri asia, eikö niin Marko Simonen? Olisi ehkä uskottavuuden kannalta ollut viisasta tehdä sekin vertailu, vai mitä?

J.M. ·

Ja näillä tiedoilla ei taas tehdä yhtään mitään. Pitäisi vertailla nettotuloja. Elinkustannuksethan ovat Suomessa maailman kärkeä.

M.K.

Onpas hirveet erot Saksassa työskennelleet rak.alan kaverit on sanoneet et suomessa tienasi saman vastaavilla työtunneilla

I.H. ·

Saksassa on arkkitehteja todella paljon enemmän kuin Suomessa, suhteessa väkilukuun, ja hierarkisuus ammattikunnan sisällä on suurempi. Nuoret arkkitehdit ovat siellä käytännössä piirtäjän asemassa, eivätkä he tee itsenäistä suunnittelutyötä. Maassa on myös eräänlainen kiltajärjestelmä, joka asettaa osavaltiokohtaiseen Architektenkammeriin kuulumattomat ja kuuluvat koko lailla eri asemaan. Lisäksi ovat varsinaisen työstä vastaavan arkkitehdin vastuut huomattavan suuret, ja tämä lisää myös tuloeroja. Nuoret arkkitehdit tekevät työtä erittäin halvalla, kun taas vanhemmat tienaavat selvästi paremmin, kuin Suomessa. Tulojen vertailua vaikeuttaa myös se, että iso osa Saksan arkkitehdeista työskentelee muodollisesti työnantajansa alihankkijana (Freiberufler), jolloin työntekijä vastaa itse mm. vakuutuksistaan. Ammattikunnan vertaaminen eri maissa pelkän tulotason osalta on varsin harhaanjohtavaa.

K.O. ·

Ihan hatusta vedettyjä lukuja, maalari 3800, hyvä jos puolet tienaa. Suomi on paljon kalliimpi asua, ruoka, verotus kovempaa.

E.H. ·

Vuoden 2016 tilastoissa Saksa on ostovoimaindeksissä maailmassa sijalla 5.
Suomi sijalla 14. Suomalaisten pitäisi tienata noin 13% enemmän, niin voisimme hinnoillamme ostaa yhtä paljon kuin saksalaiset.

V.K.

Tässä ei ollut "uutista" nimeksikään. On ollut yleisessä tiedossa jo pitkään, että Suomessa ns. duunariammateissa palkkataso on suurin piirtein sama kuin Saksassa. Juuri siksihän kilpailukykysopimusta tarvitaan, kun pahimmassa kilpailijamaassamme työvoiman hinta sivukuluineen on sama tai alempi kuin Suomessa, vaikka Saksa on keskemmällä Eurooppaa ja voittaa näin myös kuljetuskustannuksissa.

Ylempää tutkintoa edellyttävissä ammateissa tilanne on toinen. Saksassa insinööri tai ekonomi tienaa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Eroa lisää myös se, että Saksan veroprogressio on Suomea lievempi.

Esimerkiksi otettu arkkitehti on ammattina poikkeus. Suomessa kyseessä on ylempi akateeminen loppututkinto, Saksassa ammattikorkeatasoinen, hieman rakennusinsinöörin tutkintoa muistuttava tutkinto. Vertailu näiden välillä ei ole viisasta.

H.S. ·

Kaverit käyneet Saksassa "tutustumisreissulla". Palkka ainakin metallialalla parempi, ruoka halvempaa ja meillä KIKY-sopimus ja naurettavat "massiiviset" veronalennukset, jotka muka lisäävät ostovoimaa. Kun käyt tankkaamassa auton, litrahinta noussut noin 10 senttiä ja kun käytät kunnan palveluja ne Torniossa nousseet 27.5 prosenttia. Ja kun nämä huijarit vielä häärää 3 vuotta, niin missähän se ostovoima sitten on ?

R.R. ·

esim. Berliinissä kaksion vuokra on 500 euroa, näin saksalaiselle jää kulutukseen roimasti enemmän rahaa kuin Suomessa, itse asiassa hoitoalalla Saksassa tienaa enemmän ja kun otetaan elinkustanneindeksit huomioon, niin roimasti paremmin, Näin esim. saksalainen kykenee ostamaan uuden auton useammin kuin suomalainen. Lisäksi Saksassa verotus on huomattavasti huokeampaa kuin Suomessa. Jotta päästäisiin kulutuksellisesti samaan, Suomessa tulisi hoitajan tienata 600 euroa enemmän kuin nyt. Lisäksi Saksassa on ruoka halvempaa ja polttoaineet, esim. diesel 1,07, Suomi 1,22, Ilmeisesti meillä on byrokratiaa ja virastoja liikaa koska raha valuu sinne. Valtio vetää polttoaineissa välistä ja maan hinnan keinottelulla muut grynderit niin että vuokataso pidetään ylhäällä keinotekoisesti.
P.S. Tulin just Saksasta. Väitän, että Suomessa liian pieni porukka vetää poskettomasti välistä. Irtisanomissuoja Saksassa huomattavasti parempi kuin Suomessa, lisäksi Saksassa maksetaan eroraha irtisanotuille ja ohjataan uuteen koulutukseen tai etsitään uusi ammatti. Millä on jo ehdollisesti huomattavasti huonommat työehtosopimukset kuin Saksassa. Tutustukaa faktoihin.

V.K.

Pidimme firman kesäjuhlat Berliinissä. Tuli lentoineen halvemmaksi kuin samat ruoat, juomat ja 2 hotelliyötä Suomessa. Suomessa ei tosin olisi ollut vastaavaa konserttitarjontaa, joten siltä osin vertailu on turhaa, se kun kuitenkin vaikutti valintaamme eniten.

Mitä saisi olla? Seisova pöytä / pöytiin tarjoilu

Mielenkiintoinen, minulle uusi pointti oli fb-keskustelussa esiin tullut se, että saksalaiset säästävät tuomalla ateriat valmiina pöytään... kun ei saakaan rohmuta noutopöydästä, kuten saa tehdä Suomessa. Saksassahan on vaikeaa löytää ravintolaa, jossa ei tarjoiltaisi pöytiin.   ...Sitkeässä istuu joidenkin mielissä Saksa-viha.

 

Itsepalveluun syynä on länsimaissa kustannusten nouseminen, joten näin säästyy henkilökunnan palkka. Saattaa myös säästyä aikaa, jos on kyse rutiinitoiminnasta, mutta kun rautakaupassa pitää itse palvella itseään, saattaakin mennä enemmän aikaa… 

Itsepalvelun seuraus on se, että asiakkaat tekevät – eivät aina vapaaehtoisesti ja yleensä palkatta – sen työn, mitä palveluyritykset aiemmin tekivät heidän puolestaan. Me pidämme siis nykyisin itsestään selvänä, että meidän oletetaan tekevän ne työt, mitä emme oikein hyvin osaa. Asiakkaista tulee ihan huomaamatta palkattomia työntekijöitä. Jos suosii itsepalvelua, ei ehkä huomaa ryhtyneensä ilmaiseksi pankkivirkailijaksi, lipunmyyjäksi, huoltoaseman työntekijäksi ym. eikä sitä, että on tullut samalla vähentäneeksi näiden alojen työpaikkoja.

Maailman ensimmäisen itsepalvelumyymälän avasi Charles Saunders Yhdysvalloissa vuonna 1916. Suomessa itsepalvelukulttuurin kehitys lähti liikkeelle vuonna 1948, jolloin Ouluun avattiin ensimmäinen itsepalvelumyymälä. Sitä kuvaavaksi sanaksi vakiintui valintamyymälä, koska itsepalvelu istui huonosti suomalaisten suuhun. Ranskassa 70-luvulla pisti silmääni uusi sana ”libre service” – eli vapaa palvelu, joka oli siellä maalla tuolloin uusi asia. 

Itsepalvelukulttuureissa on eroja. Pohjoismaiden ulkopuolella kahvilaherkut ja ruoka-annokset saa yhä edelleen todennäköisemmin pöytiin tarjoiltuna. Sen verran ulkomaalainen olen, että en pidä suomalaisista lounasravintoloista. Kätevää – ehkä. Itse haet, itse maksat, itse viet astiat pois ja vieläpä lajittelet ne. Vaan jos kerran tarjoilija kuitenkin hakee astiat sitten sivupöydältä tai telineestä – miksei hae suoraan pöydästä? Odotan sitä päivää, jolloin pitää myös itse tiskata…

Absurdia on myös se, kuinka itsepalveluun siirtymistä perustellaan säästöillä, mutta samaan aikaan tietotekniikkakulut vain kasvavat. 

Buffettiateriat ovat Suomessa yleisiä myös juhlissa. Minusta sellainen on epäkohteliasta. Mutta säästäähän se juhlan järjestäjän rahoja… vai? Sillä tarjoilijat siitä huolimatta hyörivät ihan kuin ennenkin! Ja tuleehan liikuntaa, ei vain syömistä.

Ruoka ravintolassa on Saksassa halvempaa kuin Suomessa huolimatta siitä, että ravintolassa ei tarvitse itse palvella itseään. Se siitä säästämisestä.

”Kehityksessä on kyse siitä, että ihmiset sekä haluavat yhä enemmän hoitaa päivittäiset asiansa itse että siitä, että vastuuta palvelun onnistumisesta on jatkuvasti sysätty enemmän kuluttajille”, aihetta tutkineet Kai Eriksson ja Helena Tuorila kertovat.

”Kyse on kuitenkin myös yhteiskunnallisten arvojen kovenemisesta. Itsepalvelu näyttääkin vauhdittuvan, mitä huonommaksi maailmantalouden tilanne muuttuu. Palveluiden automatisoituminen ja ennen kaikkea niiden verkkoistuminen asettavat kuluttajia myös eriarvoiseen asemaan. Huonoimmassa asemassa ovat ne, joilla ei ole mahdollisuutta pitää tietoteknisiä laitteitaan ajan tasalla.”

”Itsepalvelun muuttuessa palvelujen tuotannon standardiksi henkilökohtaisesta palvelusta tulee luksusta ja erioikeus sitä haluaville henkilöille: itsepalvelusta tulee massojen käytäntö, kun taas varakkaat voivat käyttää henkilökohtaista palvelua”, Eriksson ja Tuorila huomauttavat.

 

Itsepalvelu sopii hyvin suomalaiseen kulttuuriin. Suomalaisten ihanne on olla mahdollisimman kaukana toisista ihmisistä, eikä toisia saa vaivata. Se näkyy muun muassa siinä, että etäisyys toiseen ihmiseen keskusteltaessa on muun Keski- ja Etelä-Euroopan mielestä epämiellyttävän pitkä ja että suomalainen ihanne on antaa toisen puhua asiansa loppuun, ennen kuin kommentoi. Eikä missään tapauksessa saa mennä häiritsemään toista ihmistä esimerkiksi tervehtimällä häntä, jos ei tunne ennestään. Muissa maissa tämä kaikki koetaan epäkohteliaisuutena – siis selkosuomeksi sanottuna metsäläisyytenä ;-)