Faktantarkastus. Mitä asennettu tuulivoima oikeasti tuottaa? Saksan tuulivoimatuotannon tulos

Saksan sähköntuotantotiedot voidaan saada selville eri tavoin. Ne voidaan joko lukea ynnäten yksittäisten siirtoverkonhaltijoiden antamat tiedot, tai ne voidaan lukea Euroopan siirtoverkonhaltijoiden yhdistyksen, ns. ENTSO-E:n (sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkko) kautta. Saksasta sinne on listattu kaikki Saksan neljä sähköverkkoa, ja siksi sieltä voi nähdä kokonaisuuden. 

Kuvasta 1 näkyy ruskealla koko Saksan elokuun 2018 sähkönkulutus. Tuulivoimatuotanto näkyy sinisenä. Aurinkoenergian tuotanto on merkitty keltaisella tuulivoiman yläpuolella. Tarve (MWh) on ruskea alue tehon P (MW) x ajan perusteella (käyttäen elokuun 2018 esimerkkiä). Kaikkien tuuli- ja aurinkovoimalaitosten asennettu kapasiteetti on punainen viiva, noin 100 000 MW, vaaleansinisen kentän yläpuolella. Kaaviosta voidaan lukea tuulen ja aurinkoenergian todellinen tuotto ja verrata sitä tuottoon, joka olisi mahdollista asennetun kapasiteetin perusteella (vaaleansininen kenttä).

Johtopäätös: Varma sähköntuotanto ei ole mahdollista sattumasta riippuvalla tuotantomenetelmällä. Pääasiallinen tuotanto tapahtuu sataprosenttisesti perinteisissä voimalaitoksissa. Tuulen ja aurinkojen asennettu kapasiteetti on jopa 130% enemmän kuin tarvittava kapasiteetti. Tuulen ja auringon tuottamaa sähköä ei saada usein lainkaan tai vain erittäin vähän, täysin säästä riippuen.  Merituulivoimaloiden tuottama tuulivoima ei lisää tähän mitään, kuten seuraava heinäkuun 2018 kaavio osoittaa. 

Seuraava kuvio näyttää tuulen ja aurinkoenergian asennetun tehon marraskuussa eri vuosina. Kuviosta näkee selvästi, että huolimatta voimakkaasta lisäyksestä (vaaleansininen alue, punainen viiva), tosiasiallisesti saavutettu teho on pysynyt suhteellisen alhaisena.

Kuvio 2 esittää satunnaisen ja sääolosuhteisiin perustuvan sähköntuotannon suuren vaihtelun. Jatkuvan ja luotettavan energiansaannin takaamiseksi on käytettävä jopa 17 000 MW: n säätövoimaa. Tätä ei voida tehdä ilman tavanomaista sähköntuotantoa varastoitavissa olevasta energiasta kuten hiili, öljy, kaasu ja ydinenergia. Kun tuulivoiman asennettu kokonaisteho (nimellisteho) on lähes 57 500 MW, on myös tässä selvästi ilmeistä, että siitä ei ole mitään hyötyä.

 

Johtopäätös: Tuulivoimajättiläiset ovat energiakääpiöitä. Säästä riippuen ne voivat tuottaa vain murto-osan siitä, mihin ne on suunniteltu. Kestävä kehitys on ihan jotain muuta.

Voidaan helposti nähdä, mitä hyötyä aurinko- ja tuulivoimantuotantolaitteiden jatkuva lisäämisestä on meille ollut, kun katsotaan lisäysten määrää ja siitä johtuvaa tuotantoa. Alla olevassa kuvassa luvut ovat vuosilta 2010–2018.

Pelottavinta kuvassa 3 on se, että sattumanvaraisten tuotantolaitteiden lisääminen ei ole juurikaan tuottanut tuotetun energiamäärän lisäystä. Ei edelleenkään ole minkäänlaista perussähköä.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis huomattavasti lisääntynyttä sääntelytarvetta. Perussähkön säätely on kuitenkin kallista. Ja jokainen toimenpide lisää sähköverkon varmuusriskiä. Koska sähkö on välttämätön osa toimivaa infrastruktuuria, jokainen toimenpide uhkaa väestön turvallisuutta.

Johtopäätös: Jokainen aurinkopaneeli ja jokainen tuulivoimala aiheuttaa meille vain kustannuksia, ei tuota voittoa, on riski sähköverkon toiminnalle ja siten lisää sähkökatkoksen riskiä.

Saksan energiakäännettä koskevien lukujen arvioinnista voidaan päätellä seuraavaa:

1.       Tuulen ja aurinkoenergian tuotantoon perustuva energiansiirto ei anna mitään toimitusvarmuutta.

2.       Se aiheuttaa kustannuksia, mutta ei tuota hyötyä.

3.       Lisäksi se vaarantaa väestön turvallisuuden.

Linkit Saksan kapasiteettiin ja tuotantoon tämän sivun alalaidasta: http://www.mensch-natur-bw.de/index_27.htm

Mainzin tutkimus: tuulivoimaloiden infraääni voi merkittävästi vahingoittaa ihmisen sydämen toimintaa

Mainzin tutkimus: tuulivoimaloiden infraääni voi merkittävästi vahingoittaa ihmisen sydämen toimintaa

Teksti: Gisela Kirschstein (käännös)

-

11.5.2020

https://www.mainzund.de/mainzer-studie-infraschall-von-windraedern-kann-die-herzleistung-des-menschen-deutlich-schaedigen/?fbclid=IwAR1fYF_AC6Mjvk4QttWfjmxG5o35nA9DsFCaaWDsdDHofGah1GWWXw5g-Qc

Tuulivoimaa pidetään avainteknologiana energiakäänteen toteuttamisessa, mutta suuret tuulivoimalat ovat kiistanalaisia: Lähellä asuvat ovat jo kauan kertoneet, että matalat äänet aiheuttavat terveysongelmia. He valittavat päänsärkyä ja keskittymisongelmia. Mainzin yliopistossa tehdyssä tutkimuksesta on nyt saatu selville, että tuulivoimaloiden infraääni voi todella vahingoittaa ihmisen sydämen suorituskykyä huomattavasti. Jo vain tunnin altistumisen jälkeen 100 desibelin melulle infraääni johti sydämen toiminnan heikkenemiseen jopa 20 prosentilla, tutkimus sanoo. Se on julkaistu maineikkaassa tiedelehdessä Noise & Heath.

Tieteessä alle 20 hertsin ääntä kutsutaan infraääneksi; ihmiset eivät yleensä kuule sitä, vaan kokevat sen matalana huminana - jos ollenkaan. "Vain 30 prosenttia ihmisistä pystyy kuulemaan infraääntä ollenkaan", sanoo professori Christian-Friedrich Vahl, Mainzin yliopiston lääketieteellisen osaston sydämen, rintakehän ja verisuonikirurgian klinikan johtaja. Suurin osa ihmisistä tuntee matalat äänitaajuudet ”vatsassaan”, tunnetuimpia ovat äänentoistolaitteiden syvät bassoäänet suurissa rokkikonserteissa.

Infraääntä aiheuttavat kuitenkin myös suuret kaasuturbiinit, kompressorit tai pumput ja jopa lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät, luonnossa maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, ukkonen ja jopa merimelu voivat olla ovat infraäänilähteitä. "Infraääni on mitattava fyysinen voima, joka laukaisee jotain kehossa", Vahl selittää Mainz &:n haastattelussa: "Elefantit viestittävät infraäänen avulla pitkienkin etäisyyksien päähän, samoin delfiinit."

Ihmisillä ihon värähtelyanturit reagoivat mataliin ääniin ja laukaisevat alitajuisen hälytyssignaalin: "Se on ihmisellä oikeastaan hätävaroitussignaali", Vahl selittää, ”varoitus, joka aiemmin auttoi ihmisiä pakenemaan myrskyistä tai tulivuorenpurkauksista. Jos ihmiset joutuvat pitkään alttiiksi korkeatehoisille matalille äänille, sillä voi olla hyvin vakavia seurauksia: "Infraäänellä on selvästi hyvin suuri fyysinen vaikutus ihmisen sydämeen – ilman, että ihminen kuulee mitään ääntä”, Vahl korostaa.

Professori Christian Vahl yhdessä infraääni-työryhmänsä toisen jäsenen Lena Brendelin kanssa. - Kuva: Universitätsmedizin

3,5 vuotta sitten tämä sydänkirurgi perusti työryhmän Mainzin yliopiston lääketieteelliseen keskukseen, koska tuulivoimaloiden lähellä asuvat ihmiset raportoivat vakavista terveysongelmista.  Vahl kertoo, että asukkaat valittivat unettomuudesta, huonosta suoriutumisesta tehtävistään, keskittymisvaikeuksista ja väsymyksestä – niinpä professori Vahl halusi tietää enemmän. Hänen tutkimusryhmänsä otti kudosnäytteitä sydänleikkauspotilaittensa sydänleikkauksista ja eristi niistä kaksi lihaslevyä, molemmat samasta potilaasta.

Yksi näyte altistettiin sitten infraäänelle 100 desibelin voimakkuudella, toista taas ei. "Näytteissä, jotka altistettiin infraäänelle yhden tunnin ajakais, sydänlihaksen voima väheni merkittävästi", Vahl sanoo. Sydämen teho väheni yli 20 prosenttia, ja tämä jo yhden tunnin altistuksen jälkeen.

On hyvin tiedossa, että tuulitvoimalat tuottavat infraääntä, ja että lähistöllä asuvat valittavat usein matalasta huminasta. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimaloiden lavat painavat ilmaa tornia vasten, kun ne pyörivät, Vahl selittää. Tämä tuottaa todistettavasti jopa 100 desibelin äänenpaineen jopa yhdellä tuuliturbiinilla - mikä on häiritsevämpää kuin lentokoneiden 60-70 desibelin melu, jota tavallisesti pidetään vakavana häiriönä. Mutta toisin kuin lentokoneiden melua, ihmiset eivät kuitenkaan kuule infraääntä. Vahl halusi nyt tietää, voivatko 100 desibelin äänet aiheuttaa terveysongelmia.

Kokeiden tulos: infraäänellä oli biofyysisesti mitattavissa oleva vaikutus sydänlihakseen, Vahl sanoo: "infraääni ei ole esoteerinen ilmiö, vaan biofysikaalisesti mitattava asia, joka on otettava vakavasti." Työryhmän kokeet ovat muuten toistettavissa ja sydänkirurgi painotti, että sama tulos saavutetaan joka kerta, ja he vahvistivat myös aikaisempien tutkimusten tulokset: Jo 1980-luvulla tehtiin ensimmäisiä tutkimuksia infraäänen vaikutuksista nuoriin, jotka toimivat sukellusveneissä. "He olivat nuoria miehiä, huippukunnossa. Heidät sijoitettiin pitkään saliin", Vahl kertoo. Sitten laitettiin eräänlainen kalvo lähettämään infraääntä 100 desibelin voimakkuudella.  

Tulos oli hyvin samanlainen kuin Mainzin tutkimuksessa: USA: ssa tapahtui myös merkittäviä muutoksia ihon sähkönjohtavuudessa, koehenkilöt alkoivat hikoilla - ja heidän sykkeensä laski, Vahl raportoi. Hänen ryhmänsä ryhtyi tutkimaan tätä ja tulokset olivat selvät: "Infraääni on fyysinen voima, ja se laukaisee ihmisessä jotain", korostaa Vahl - mutta infraäänestä tulee haitallinen vasta tietyn voimakkuuden jälkeen.

Kuinka kaukana on tarpeeksi kaukana? Tuulivoimaloiden ja asuinalueiden välinen etäisyys on ollut kiistanalaisen keskustelun kohteena jo pitkään. - Kuva: gik

Mainzin tutkijoiden johtopäätös on siis: ota etäisyyttä. "Tutkimuksemme tulokset ovat erittäin tärkeitä, ja ne tulisi ottaa huomioon keskusteltaessa tuulivoimaloiden etäisyyssäännöistä", Vahl sanoo. Hän arveli, että äänenpainetaso alenee eksponentiaalisesti etäisyyden kasvaessa, joten kahden kilometrin etäisyys tuulivoimalasta olisi turvallinen etäisyys. Lausunto on kiistanalainen, koska se osuu keskelle vilkasta keskustelua tuulivoimaloiden etäisyyssäännöistä.

Rheinland-Pfalzin osavaltion uusi hallitus päätti vähimmäisetäisyydeksi tuulivoimaloiden ja asuinalueiden välille yhden kilometrin vuonna 2017, ja myös liittovaltion hallitus haluaisi ottaa käyttöön saman etäisyyden, mutta tuulivoimatoimijat esittävät kovaa vastarintaa. Silloin suurta osaa tuulivoimaloista ei voida enää rakentaa. Tuuliteollisuuden edunvalvojat varoittavat, että tällä on merkittävä kielteinen vaikutus energiakäänteeseen.

Vahl sen sijaan varoittaa, että pitkäaikainen oleskelu tuulipuiston lähellä voi olla vaaraksi terveydelle, etenkin sydämen vajaatoiminnasta kärsiville. "Työmme osoittaa, että ilmiö on otettava vakavasti ja myös asukkaiden huolet", Vahl korostaa: "Täytyy olla varovainen, ettei Saksasta tule unettomen valtakuntaa." Tuulivoimalat tulisi rakentaa moottoriteiden varsille, missä ne häiritsisivät vähemmän, on hänen suosituksensa. Tuulivoimaloiden keskelle jäävä kylä ei ole asukkaille hyväksi. ”Vastustan ydinvoimaa ja puollan tuulivoimaa,” sydänkirurgi korostaa, ”mutta haluan, että voimalat rakennetaan siten, etteivät ne tapa sydänsairaita eivätkä aiheuta vahinkoa. ”

Mainz&:n tietoisku: Mainzin tutkimus "Korkeatehoisen infraäänen negatiiviset vaikutukset ihmisen sydänlihaksen supistuvuuteen" julkaistiin tunnetussa Noise & Health -lehdessä ja painettuna se ilmestyy kesäkuun numerossa. "Ahead of Print" julkaistut tutkimukset ovat jo käyneet läpi koko tieteellisen varmennusprosessin, voit ladata tutkimuksen englanniksi internetistä täältä: https://www.unimedizin-mainz.de/htg/startseite/arbeitsgruppe-infraschall-working-group-infrasound/publikationen.html

 ____________________

Olin itse paikalla Berliinissä 23.4.2019 kuuntelemassa, kun  prof. Vahl kertoi Berliinissä tutkimuksensa tuloksista. 
https://dsgs.info/VIDEOS/DSGS-e-V-Themen-Videos/

Tilaisuudessa puhuivat myös tri Stiller ja tri Kaula.