Saksan sähköntuotantotiedot voidaan saada selville eri tavoin.
Ne voidaan joko lukea ynnäten yksittäisten siirtoverkonhaltijoiden antamat tiedot, tai ne voidaan lukea Euroopan siirtoverkonhaltijoiden yhdistyksen, ns. ENTSO-E:n (sähkön
siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkko) kautta. Saksasta
sinne on listattu kaikki Saksan neljä sähköverkkoa, ja siksi sieltä voi nähdä
kokonaisuuden.
Kuvasta 1 näkyy ruskealla koko Saksan elokuun 2018
sähkönkulutus. Tuulivoimatuotanto näkyy
sinisenä. Aurinkoenergian tuotanto on merkitty keltaisella
tuulivoiman yläpuolella. Tarve (MWh) on ruskea
alue tehon P (MW) x ajan perusteella (käyttäen elokuun 2018 esimerkkiä).
Kaikkien tuuli- ja aurinkovoimalaitosten asennettu kapasiteetti
on punainen viiva, noin 100 000 MW, vaaleansinisen kentän yläpuolella. Kaaviosta voidaan lukea tuulen ja aurinkoenergian todellinen tuotto ja
verrata sitä tuottoon, joka olisi mahdollista asennetun kapasiteetin
perusteella (vaaleansininen kenttä).
Johtopäätös: Varma sähköntuotanto ei ole mahdollista sattumasta riippuvalla
tuotantomenetelmällä. Pääasiallinen tuotanto tapahtuu sataprosenttisesti perinteisissä
voimalaitoksissa. Tuulen ja aurinkojen asennettu
kapasiteetti on jopa 130% enemmän kuin tarvittava kapasiteetti. Tuulen ja auringon tuottamaa sähköä ei saada usein lainkaan tai vain erittäin
vähän, täysin säästä riippuen. Merituulivoimaloiden tuottama tuulivoima ei lisää tähän mitään, kuten
seuraava heinäkuun 2018 kaavio osoittaa.
Seuraava
kuvio näyttää tuulen ja aurinkoenergian asennetun tehon marraskuussa eri
vuosina. Kuviosta näkee selvästi, että huolimatta voimakkaasta lisäyksestä (vaaleansininen
alue, punainen viiva), tosiasiallisesti saavutettu teho on pysynyt suhteellisen
alhaisena.
Kuvio
2 esittää satunnaisen ja sääolosuhteisiin perustuvan sähköntuotannon suuren
vaihtelun. Jatkuvan ja luotettavan energiansaannin
takaamiseksi on käytettävä jopa 17 000 MW: n säätövoimaa. Tätä
ei voida tehdä ilman tavanomaista sähköntuotantoa varastoitavissa olevasta
energiasta kuten hiili, öljy, kaasu ja ydinenergia. Kun tuulivoiman
asennettu kokonaisteho (nimellisteho) on lähes 57 500 MW, on myös tässä
selvästi ilmeistä, että siitä ei ole mitään hyötyä.
Johtopäätös: Tuulivoimajättiläiset ovat
energiakääpiöitä. Säästä riippuen ne voivat tuottaa vain murto-osan siitä, mihin
ne on suunniteltu. Kestävä kehitys on ihan jotain muuta.
Voidaan helposti nähdä, mitä hyötyä aurinko- ja tuulivoimantuotantolaitteiden
jatkuva lisäämisestä on meille ollut, kun katsotaan lisäysten määrää ja siitä
johtuvaa tuotantoa. Alla olevassa kuvassa luvut ovat vuosilta 2010–2018.
Pelottavinta
kuvassa 3 on se, että sattumanvaraisten tuotantolaitteiden lisääminen ei ole
juurikaan tuottanut tuotetun energiamäärän lisäystä. Ei edelleenkään ole
minkäänlaista perussähköä.
Käytännössä
tämä tarkoittaa siis huomattavasti lisääntynyttä sääntelytarvetta. Perussähkön säätely on kuitenkin kallista. Ja jokainen toimenpide
lisää sähköverkon varmuusriskiä. Koska sähkö on
välttämätön osa toimivaa infrastruktuuria, jokainen toimenpide uhkaa väestön
turvallisuutta.
Johtopäätös: Jokainen aurinkopaneeli ja jokainen tuulivoimala aiheuttaa meille vain kustannuksia, ei tuota voittoa, on riski sähköverkon toiminnalle ja siten lisää sähkökatkoksen riskiä.
Johtopäätös: Jokainen aurinkopaneeli ja jokainen tuulivoimala aiheuttaa meille vain kustannuksia, ei tuota voittoa, on riski sähköverkon toiminnalle ja siten lisää sähkökatkoksen riskiä.
Saksan
energiakäännettä koskevien lukujen arvioinnista voidaan päätellä seuraavaa:
1.
Tuulen ja aurinkoenergian tuotantoon
perustuva energiansiirto ei anna mitään toimitusvarmuutta.
2.
Se aiheuttaa kustannuksia, mutta ei tuota
hyötyä.
3.
Lisäksi se vaarantaa väestön
turvallisuuden.
Linkit Saksan kapasiteettiin ja tuotantoon
tämän sivun alalaidasta: http://www.mensch-natur-bw.de/index_27.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti