15.07.2019
Energiakäänne: faktoja,
väärinkäsityksiä, ratkaisuja - - kommentti fysiikan kannalta
Energiakäänteen on määrä pysähdyttää
ripeästi kasvava ilmastonmuutos. Tätä varten Saksa on sitoutunut Euroopan
Unionin ilmastosopimuksessa vähentämään ilmastoa haittaavat kaasut vuoteen 2050
mennessä 80-90-prosenttisesti. Väliaikatavoitteena Saksan ympäristöministeriön
pitää vähentää 40% päästöistään vuoteen 2030 mennessä, siis noin kymmenessä
vuodessa.
Huomaa: kaikkien näiden tietojen
lähde löytyy excel-taululosta osoitteesta https://www.physi.uni-heidelberg.de/energiewende/Quellenangaben_Web_2019.xls
Faktat
Jotta voitaisiin arvioida, miten realistinen tämä 40% välitavoite on,
täytyy ensin katsoa taaksepäin: mitä
ilmastoasioissa saatiin aikaan samassa ajassa, siis viimeisen kymmenen vuoden
aikana, kun tuuli- ja aurinkovoimaan investoitiin suuressa mittakaavassa? Vastaus
on suorastaan järkyttävä – ilmastolle haitallisia kaasuja pääsee ilmaan yhtä
paljon kuin ennenkin – pieniä satunnaisia vaihteluja lukuunottamatta.
Kuvassa 1 nähdään valtiovarain- ja energiaministeriön CO2-tilastot. (Hiilidioksidi muodostaa suurimman osan
eli 88% ilmaston kannalta haitallisista kaasuista.)
Kuva 1. CO2-päästöt viimeisen 10 vuoden aikana. Vuoden 2009 arvo astettiin lukuun 100%. Lähde: Saksan valtiovarainministeriö.
CO2-päästöt ovat kylläkin Saksojen
yhdistymisen jälkeen hieman laskeneet
(n. 25%), mistä syystä vuosi 1990 otetaan usein viitevuodeksi. Vähennys
kuitenkin johtuu etupäässä uusien osavaltioiden teollisuuden vähentymisestä.
Kuvassa näkyvä vuoden 2018 heikko lasku johtuu edellisestä leudosta talvesta,
mutta silti sitä hehkutettiin mediassa suuresti.
Jotta voitaisiin ymmärtää, miksi hiilidioksidipäästöt
eivät vähene suurista ponnisteluista huolimatta, on tärkeää ottaa huomioon koko
energiantuotannon kehitys. Se antaa täysin väärän kuvan, jos – kuten
tavallisesti tehdään – otetaan huomioon vain sähkö, koska se on vain 18%
kokonaisenergiasta. Lisäksi sektorien välillä on suuria muutoksia, ja jos
halutaan arvioida, onko tällainen muutos mahdollinen (esimerkiksi kun
siirrytään käyttämään sähköautoja bensiiniautojen sijaan), on tarkasteltava
koko järjestelmää.
Kuvassa 2 on esitetty eri energialähteiden osuus
energiantoimituksesta samoin kymmenen viime vuoden aikana. Kuvion neljä
ensimmäistä laajaa raitaa näyttävät kivihiilen, öljyn ja maakaasun eli fossiilisten
polttoaineiden osuuden. Niistä tulee suurin osa energiasta ja ne ovat tärkein
hiilidioksidipäästöjen lähde.
Kuva 2. Eri energiallähteden osuus
energiahuollosta. Vuoden 2009 arvo astettiin lukuun 100%. Lähde: Saksan valtiovarainministeriö.
Kuvion 2 alareunassa
olevat viisi kapeaa raitaa esittävät ei-fossiilisia energialähteitä
ydinvoimasta aurinkoenergiaan, jotka eivät rasita hiilidioksiditasapainoa.
Sittemmin näiden ei-fossiilisten energialähteiden osuus kyseisen vuoden
kokonaisenergiasta (20%) ei ole käytännössä muuttunut, vaikka Saksa sitoutui
nostamaan osuuden vähintään 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (edellä
mainitun 40 hiilidioksidi laskuprosentin lisäksi). Absoluuttisesti tämän
CO2-vapaa energian määrä on jopa vähentynyt hieman vuodesta 2009 (1%).
Muut kuin fossiiliset energialähteet: Ydinenergia,
jota oli 6,5 prosenttia vuonna 2018, on määrä lopettaa kokonaan vuoteen 2022
mennessä, mikä lisää hiilidioksidin määrää. Vesivoimaa, joka on tuskin lainkaan
näkyvä kaaviossa, on pysynyt muuttumattomana 0,5 prosentissa vuosikymmenien
ajan, ja sitä on tuskin mahdollista laajentaa tässä maassa. Biomassan osuus
(puu, jätekaasu, biodiesel jne.) on viime aikoina hieman vähentynyt, sen osuus
on 9%. Tuulivoiman osuus on 3%, aurinkosähkö ja luonnollisten lämpölähteiden 2%
(1,3% plus 0,7%). Luonnollisia lämpölähteitä ovat lämpöpumput sekä aurinko- ja
geogerminen energia.
Kuvassa 2 esitettyä
energiaa käytetään lämmityksen / jäähdytyksen ja kuuman veden lämmitykseen (32%
vuonna 2018) ja prosessilämpönä teollisuudessa (24%). Suuri osa siitä menee
mekaaniseksi energiaksi tieliikenteelle (38%). Loput 5% menevät suunnilleen
yhtä suurin osuuksin valaistukseen ja liikenteeseen.
Väärinkäsityksiä
Kuvassa 2 näkyvät 2%
tuulivoimaa hämmästyttävät meitä hieman. Eikö jo yksi ainoa voimala tuota
sähköä yli tuhannelle taloudelle, kuten aina sanotaan? Jos kaikki 30.000
tuulivoimalaa tuottavat sähköä jokainen yli tuhannelle taloudelle, niin
energiakäänne on saavuttanut yli 30 miljoonaa olemassaolevasta 41 miljoonasta
taloudesta.
Eikö energiakäänne ole silloin jo saavutettu, eikö
tämä ole ristiriidassa kuvan 2 tuloksesta?
Ei ole. Tässä näkyy ensimmäinen väärinkäsitys. Jos
kaikki taloudet Saksassa saisivat sähkönsä uusiutuvista lähteistä, se olisi
vasta 6% tavoitteesta, joka siis on 80% vuoteen 2050 mennessä. Tuulivoiman
osuus näyttää vain suurelta, koska se ilmoitetaan “pienissä yksiköissä” eli
talouksien sähköntarpeessa. (Sivumennen sanoen: yksityistalouksien sähköntarve
on 25% kokonaissähkön tarpeesta, ja se puolestaan on 18% kokonaisenergiasta, ja
25% näistä 18% suhteutettuna 80% tavoitteeseen tekee 6%.)
Seuraava väärinkäsitys, yleensä mediassa, on että kun
aurinko- ja tuulivoimaa verrataan perinteisiin energiantuotantolähteisiin,
ilmoitetaan vain asennettu teho eikä todellisuudessa tuotettua tehoa. Kun
voimala toimii ympäri vuoden, tuulivoimalan oikeasti tuottama energia on vain
neljännes ja aurinkovoimalan vain kahdeksasosa asennetusta tehosta.
(Aurinkokennojen asennettu teho saadaan, kun lasketaan aurinkon paistavan
kirkkaalta taivaalta suoraan kennoon, ja tuulivoimalat pysäytetään, kun tuulen
voimakkuus on 10, siis myrsky, jotta siivet eivät vahingoittuisi. Asennettu
teho kiinnostanee turvallisuudesta vastaavaa insinööriä, mutta tuotannon
kannalta sillä ei juurikaan ole merkitystä.)
Siis kuten nähdään, tuuli- ja aurinkovoimasta voidaan ilmoittaa
monenlaisia hienoja menestyslukuja. Jos kaikkien tuulivoimaloiden asennettu
teho esimerkiksi suhteutetaan kaikkien talouksien sähköntarpeeseen, saadaan
luku, joka on 4/6% = 70 kertaa suurempi kuin se mikä oikeasti
kokonaisenergiassa kiinnostaa eli tuotettu teho. Näistä esimerkeistä
näkee, miksi tähänastisen energiakäänteen tulos on niin surkea.
Kuvassa 2 ei ole otettu huomioon, että tuuli- ja
aurinkovoimaa ei nyt eikä ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa voida
käyttää täysimittaisesti. Tämä johtuu erityisesti
tuulen ja auringon voimakkaista kausivaihteluista ja päivittäisistä vaihteluista.
Koska emme voi mitään sille, että
aurinko ei paista tai ei tuule, on joka tapauksessa ylläpidettävä vastaavaa
määrää fossiilisia voimaloita korvaamaan tuuli- ja aurinkovoimalat. Tämä pätee,
kunnes keksitään riittävä energian varastointi, mutta siitä ei ole vielä
tietoakaan.
Ratkaisuja
Lisää samaa ei tule
muuttamaan CO2-päästöjen määrää. Seuraavassa esitämme muutamaa vaihtoehtoa
nykystrategialle.
Alustavia
huomioita
- - Jotta demokraattisessa prosessissa voidaan tehdä oikeat
päätökset, on tärkeää esittää suurelle yleisölle oikeat luvut. Väärin tietoihin
ja valikoituihin lukuihin perustuva optimismi johtaa virheellisiin
investointeihin ja pettymyksiin.
- järkevän lähestymistavan on oltava avointa etsimään ratkaisuja,
eikä seurata etukäteen määriteltyjä tuloksia. Erityisesti ei pidä vain seurata
teollisuuden toiveita: teollisuus haluaa kalliita ratkaisuja niin kauan kuin
suuri yleisö ne maksaa.
- Jätetään CO2-hinnoittelun tärkeät kysymykset
talousasiantuntijoille.
Energiansäästö
- Energiansäästö säästää
rahaa, eikä energiaa pidä käyttää turhaan. Jos esimerkiksi liikenteessä
käytettäisiin 12% vähemmän polttoainetta, säästyisi enemmän enegiaa kuin mitä
kaikki tuulivoimalat yhteensä tuottavat. Vertailun vuoksi: rekisteröityjen uusien
autojen määrä on lisääntynyt viimeisten 10 vuoden aikana 11%, niiden teho
keskimäärin 18%, ja autokanta on
kasvanut kuuden vuoden aikana 8%.
- Säästettyä rahaa voisi käyttää esimerkiksi energiatehokkaiden asuntojen rakentamiseen
tai ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen.
Tulevaisuuden energiahuolto
-
Saksassa
on voimakkaita vaihteluja vaihtoehtoisissa ja ennen kaikkea aurinkoenergian
toimituksissa, vaikka niitä voidaan tasapainottaa kansainvälisen verkostoitumisen
avulla. Mutta aurinkoenergiaa maailmanlaajuisesti on paljon ja sitä
tulisi hyödyntää paremmin. Maapallon päiväntasaajan alueilla aurinkovoimaloihin
voisi käyttää suuria alueita, ja myös tuulienergialle on olemassa huomattavasti
parempia sijainteja kuin suhteellisen vähätuulinen Saksan sisämaa.
- Ydinvoiman vaaroja
(ydinfissio tai ydinfuusio) olisi arvioitava verrattuna ilmastonmuutoksen
vaaroihin. Lisäksi on hyvä muistaa, että eri teollisuusmaissa kehitetyt
hyötöreaktorit tuottavat paitsi hiilidioksiditonta, myös uusiutuvaa sähköä.
Loppuhuomautuksia
Eri viranomaisten ja virastojen tutkimuksissa todetaan,
että vuoteen 2050 mennessä tuuli- ja aurinkoenergia yhdessä sähköautojen käytön
kanssa voi vähentää ilmastolle haitallisia hiilidioksidipäästöjä 95 prosentilla,
jopa silloin, kun liikenne ei vähene. Ovatko nämä suunnitelmat realistisia, on
jokaisen päätettävä itse: tuulivoimaloita olisi asennettava kaupunkeihin ja
maaseudulle aina 2,5 kilometrin etäisyydelle toisistaan ja lisäksi
aurinkokennoja yli tuhannen neliökilometrin alueelle.
Joka tapauksessa on vaikea kuvitella, että nykyiset
energiantarpeet voidaan täysin kattaa uusiutuvilla energialähteillä.
Energiansäästön kaikilla alueilla on siksi oltava etusijalla. Tässä asiassa
Saksan on korkean teknologian maana näytettävä esimerkkiä.
Huomaa: Tarvittava energia on laskettu kulutuksen ja
väestön mukaan henkeä kohti. Vaikka on selvää, että Saksassa kulutuksen
asukasta kohden on laskettava huomattavasti, väestön vähenemistä tässä maassa
pidetään katastrofina. Koko maailman väestön kasvukysymyksestä tulisi
keskustella puolueettomasti - muuten luonto kyllä tietää, miten itseään
puolustaa. Energiankulutustamme ei kuitenkaan mitenkään voida laajentaa vain
kymmeneen tai viiteen miljardiin ihmiseen.
Prof. Dr. Dr. h.c. Dirk Dubbers, Prof. Dr. Johanna Stachel,
Prof. Dr. Ulrich Uwer, Physikalisches Institut der Universität Heidelberg.
(Heidelbergin yliopiston fyysiikan laitos)
Liite
Kiinnostuneelle maallikolle vielä muutama luku
energiakäänteestä.
Bioenergia:
Biomassaa on käytetty energiantuotantoon aina muinaisista ajoista asti, ja se tuottaa
Saksassa keskimäärin 1,5 wattia viljeltyä neliömetriä kohti.
Aurinkoenergia:
Aurinkopaneeli voi tuottaa 120–140 wattia neliömetriltä keskipäivällä
keskipäivän voimakkaassa auringonpaisteessa, mutta Saksassa keskimäärin
vuodessa se tuottaa vain 15–20 wattia / m2.
Suuruusluokista:
Hiustenkuivaajan tai sähkölämmittimen
virrankulutus on tyypillisesti 2000 wattia (2 kW). Heidelbergin
"aurinko"-laiva Neckarsonne tarvitsee 54 kW täydellä nopeudella
kulkemiseen, mutta sillä on vain noin 20 neliömetriä aurinkokennoja, joihin
valo ei osu suoraan, mikä tuottaa parhaimmillaan 1 kW, mikä tuskin riittää
keittiön tarpeisiin. Siksi aurinkolaiva saa käytännössä kaiken energian
julkisesta sähköverkosta.
Tuulivoima:
Keskimäärin tuulivoimalan vuotuinen asennettu kapasiteetti on 1900 kW,
todellinen teho on 440 kW. Siitä 350 kW saadaan kuluttajalle.
Näin saat käsityksen numeroiden suuruudesta:
Uuden rekisteröidyn auton suorituskyky on nykyisin Saksan ajoneuvokeskuksen
mukaan keskimäärin 111 kW. Tyypillisellä 30%: n hyötysuhteella täydessä
kuormituksessa auto tarvitsee siis tehoa 111 kW / 30% = 370 kW. Tietenkään
kaikki autot eivät aja jatkuvasti huippunopeudella, mutta keskimäärin
kolmellesadalle sähköautolle tarvitaan yksi tuulivoimala (mukaan laskien autot,
jotka ovat talleissa). Nykyisille 46 miljoonalle autolle tämä vaatisi yli
100.000 tuulivoimalaa lisää. Vihreää sähköä voidaan kuitenkin käyttää vain
kerran, ja se on jo käytettävä korvaamaan ydinvoima. Siksi sähköautot tulevat
myös pitkällä tähtäimellä saamaan sähkön lähinnä vain tavanomaisista
fossiilisista voimalaitoksista. (Usein mainittu sähkömoottorin hyötysuhteen noin
kolminkertainen lisä verrattuna bensiinimoottoriin häviää fossiilisen
energiantuotannon alhaisen 30%: n hyötysuhteen vuoksi.) Vaikkakin sähköauto
houkuttelisi, ei sillä siis ole käytännössä energiakäänteen onnistumiseen
mitään vaikutusta.