Maahanmuuttotutkija: „Kymmenen vuoden kuluttua kansleri Merkelille ollaan kiitollisia"

Haastattelu / Standard, Itävalta: András Szigetvari 27. 10. 2015

Maat, jotka avaavat maahanmuuttajille ovensa, hyötyvät taloudellisesti, sanoo maahanmuuttotutkija Rainer Bauböck. 

 " Pitkällä tähtäimellä Euroopan hyvinvointivaltiot voivat vähentää väestön ikääntymisongelmaa suosimalla  maahanmuuttoa."

STANDARD: Eurooppaan tuleva pakolaistulva ei näytä loppuvan. Onko olemassa yläraja sille, miten paljon uusia tulijoita hyvinvointivaltiot kuten Itävalta kestävät?

Bauböck: Jos verrataan siihen, miten paljon pakolaisia Turkki, Libanon ja Jordania ovat ottaneet vastaan, täytyy todeta, että Eurooppaan on tullut hyvin vähän pakolaisia. Paradoksi on se, että kehittyneitä hyvinvointivaltioita uusien tulokkaiden shokki koskettaa paljon enemmän kuin Lähi-Idän maita. Se johtuu siitä, että vaatimukset sosiaalijärjestelmille ja työmarkkinoille ovat Euroopassa korkeammat. Pakolaisilla on täällä oikeus saada apua ja asunto valtiolta. Ja kun he lähtevät sosiaaliavun piiristä, heidän on päästävä työmarkkinoille.

STANDARD: On olemassa asiantuntijoita, jotka sanovat, että euroopantapainen markkinatalous voisi toimia vain mahdollisimman yhtenäisissä yhteiskunnissa.

Bauböck: On eroteltava kaksi asiaa. Jos yhteiskuntien kulttuuri on yhtenäinen, niin niiden on vaikea hyväksyä toisenlaisista kulttuureista tulevia. Tai yhteiskunnat eivät ole riittävästi valmistautuneita hyvinvoinnin jakamiseen. Tällä hetkellä etenkin ne valtiot eivät mielellään hyväksy pakolaisia, joissa on vallalla käsitys siitä, että ne ovat yhtenäisiä kansallisvaltioita ja haluavat myös pysyä sellaisina.

STANDARD: Antaisitteko esimerkin.

Bauböck: Näin on Unkarin ja Slovakian, mutta myös Tanskan laita. Samalla vastakkainen trendi nähdään Saksassa. Saksa oli pitkään yhtenäisen kulttuurin mallimaa, Ranskaan verrattuna, jossa jo 1800-luvulta alkaen on ollut paljon maahanmuuttajia. Vuosituhannen käänteestä alkaen Saksa on kuitenkin virallisesti ilmoittanut olevansa maahanmuuttomaa. Tämä on myös iskostunut ihmisten mieliin. Se ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi. Mutta yhteiskunnallinen yksimielisyys on poliittisessa keskustassa muuttunut.

STANDARD: Tarkoittaako se, että ylikuormituksen pelolla ei ole enää merkitystä?

Bauböck: Ei. Hyvinvointivaltion puolella ylikuormitus on kaikkialla Euroopassa suurta. Toisaalta on olemassa se perustelu, että hyvinvointivaltio aivan välttämättä tarvitsee maahanmuuttoa. Pitkällä tähtäimellä Euroopan hyvinvointivaltiot voivat vähentää ikääntymisongelmansa vain lisäämällä maahanmuuttoa. Näin sanovat lähes kaikki väestötieteilijät. Mutta maahanmuutosta on väestön ikääntymisen takia hyötyä vain, jos maahanmuutto tapahtuu kontrolloidusti ja jos vastaanottavat maat voivat itse päättää, ketä maahan tulee.

STANDARD: Nythän asia ei ole niin.

Bauböck: Siitä seuraa suuri ristiriita nykyisen kriisitilanteen ja pitkän tähtäimen hyödyn välillä, joka hyöty tulee olemaan vastaanottavilla mailla kuten Saksalla. Kymmenen vuoden kuluttua kansleri Merkelille ollaan todennäköisesti kiitollisia. Ei vain siksi, että hän on toiminut humanitäärisesti oikein, vaan myös siksi, että hän on tehnyt jotain, mikä oli Saksan taloudelle eduksi. Mutta lyhyellä tähtäimellä on ongelmia, koska sosiaalipalvelut on suunnattu pienemmille ihmismäärille.

STANDARD: Tärkeä kysymys on, tuleeko työmarkkinoille armoton kilpailu.

Bauböck: Työmarkkinaekonomistit päättelevät, että ei maahanmuutto välttämättä johda kilpailuun, ja paine pienempiin palkkoihin on loppupelissä harvinaista. Mitä sen sijaan tapahtuu, on että matalapalkka-aloilla tapahtuu kilpailua.  Se on kuitenkin ilmiö, joka ei niinkään johdu maahanmuutosta, vaan myös teknologian kehityksestä ja maailmantalouden globalisaation aiheuttamasta työvoiman liikkeestä. Huonosti koulutetuilla kanta-asukkailla ja aiemmin maahan muuttaneilla on ongelmia  – näin myös Itävallassa.

STANDARD: Miten viisaan politiikan tulisi tässä tilanteessa toimia?

Bauböck: Vastaus voi olla vain: investoikaa koulutukseen. Panostaminen tieteelliseen tutkimukseen on tärkeää. Mutta suurimmat investoinnit tarvitaan peruskoulutukseen, erityisesti ala-asteella ja päiväkodeissa. Se ei auta pelkästään pakolaisia. Sellaisissa maissa kuin vaikkapa Britanniassa voi nähdä, että alimmalle sosiaalitasolle putoavatkin valkoiset kanta-asukkaat. Sitten on niitä maahanmuuttajia, aiemmin syrjittyjä, esimerkiksi Bangladeshista, jotka nousevat paikallisen työläisväen yläpuolelle, koska he ovat yrittäjähenkisempiä tai valmiimpia riskinottoon.

STANDARD: Miksi maat kuten Slovakia, Unkari tai Baltian maat ovat niin kovin pakolaisvastaisia?

Bauböck: Se johtuu suureksi osaksi siitä, miten siirtyminen kommunismista jälkikommunistiseen aikaan näissä valtioissa tapahtui. Lähes kaikissa valtioissa hehkutettiin 90-luvun alussa vahvasti kansallista ideologiaa, ja se levittäytyi myös yhteiskunnan keskustaan. Näiden valtioiden oli osin löydettävä itsensä kokonaan uudelleen, ja myös johtoporras ammensi vanhoista nationalistisista ideologioista. Kun sitten tulee kriisitilanne, on helppoa lämmittää tämä vanha kansallispopulistinen keitto uudelleen. Se sitten näkyy itsenäisyysteeskentelynä Euroopan solidaarisuuden vaateita vastaan. Se näkyy siinä, miten sellainen onnistuu Unkarissa, ja myös Slovakiassa. Etenkin, kun monista tuntuu, että he eivät hyödykään järjestelmän muutoksesta, kuten heille EU:hun liittymisen myötä  luvattiin.

STANDARD: Entä Puola?

Bauböck: Puola on osin vastaesimerkki: liittyminen Eurooppaan onnistui pääasiassa hyvin, ja siksi siellä on vahva eurooppamyönteinen perusvire. On samalla  kuitenkin yhtä vahva äärioikeistoliike, jonka mielestä Puola on etupäässä vain kristitty valtio. Se tosiasia, että myös Puola on maahanmuuttomaa, ei ole vielä yltänyt poliittiseen keskustaan. Kun muistetaan, miten kauan Saksassa on kestänyt ymmärtää, että Euroopan valtiot ovat pitkällä tähtäimellä maahanmuuttomaita, ja miten vaikeaa yhä on selittää asia itävaltalaisille, voi käsittää, miten vaikeaa se sitten on niille valtioille, joista on tullut demokraattisia maita vasta 25 vuotta sitten.

STANDARD: Miksi Saksassa suhtaudutaan maahanmuuttoon sitten positiivisesti? Onko kantava voima yhteiskunta vaiko onko moottorina kansleri Angela Merkel?

Bauböck: Olin Angela Merkelin asenteesta yllättynyt. Nyt jälkeenpäin se on helppo ymmärtää: hänellä on sisäpoliittisesti vahva asema, eikä hänen tarvitse taistella suurta oikeistopopulistista oppositiota vastaan.  Euroopassa Britannian perääntymisliikkeen ja sekä taloudellisesti että sisäpoliittisesti heikon Ranskan takia Saksa on pakotettu johtajan rooliin, ja Merkel on ensimmäinen kansleri, joka yrittää olla tämän roolin mittainen.

Kaikki poliittiset vallanpitäjät koko Euroopan pääkaupungeissa tietävät, että pakolaisongelmaa ei voida ratkaista kansallisella tasolla. Siitä huolimatta EU:n tasolla on vastarintaa pakolaisten jakamisesta maiden kesken. Merkel ei olisi voinut saada valtaa tässä tilanteessa Euroopassa, jos Saksa olisi jättäytynyt ulkopuolelle –  se olisi aiheuttanut muissa maissa samanlaisen vastarintareaktion. Siksi hän uskalsi tehdä jotain sellaista, mikä on valtionjohdossa merkittävää, eli toistaiseksi käytännössä kumonnut Dublinin sopimuksen, joka olisi tehnyt sen, että ongelmaa ei voitaisi ratkaista. Nyt Saksa voi käyttää tätä asennetta ja moraalisesti painostaa muita valtioita sekä vahvistaa komissiota. Aikaa on kuitenkin hyvin vähän, ja aika näyttää melkein kuluneen loppuun.

RAINER BAUBÖCK on professori Euroopan Korkeakoululaitoksessa Firenzessä. Hän tutkii kansallisuus- ja maahanmuuttoasioita.

Mitä pelkäät? Hans-Peter Zimmermann kirjoittaa

Olen tilannut sveitsiläisen yritysvalmentajan ja hyponoositerapeutin Hans-Peter Zimmermannin uutiskirjeen. Itse asiassa ainakin viisitoista vuotta sitten, mutta aina se täynnä uutta ja mielenkiintoista asiaa. Zimmermann kirjoittaa käytännönläheisesti ja humoristisesti normaaleille ihmisille, antaa vinkkejä ja linkkejä monelta elämän alalta. Hän ei lentele missään sfääreissä eikä ole mikään positiivisen ajattelun guru eikä edes yritä sitä olla, ja on sitä kuitenkin.  

Uusimmassa uutiskirjeessään (25.10.2015) hän kirjoittaa seuraavaa (josta Saksojen yhdistymisen olen korvannut suomalaisemmalla historialla):

Hyvät ystävät…

Eikö olekin mielenkiintoista, miten me annamme median vaikuttaa itseemme?

Kaikki lehdet ja televisio-ohjelmat ovat nyt täynnä niin kutsuttua „pakolaisongelmaa”, jota myös ”pakolaisdraamaksi” tai ”pakolaiskatastrofiksi ” kutsutaan. Ja tietenkin kerrotaan myös, miten ”huolestuneita” kansalaiset ovat.

 

Minulla on tähän muutama kerettiläinen kysymys:

 

Millä tavalla tämä pakolaisongelma vaikuttaa konkreettisesti sinun elämääsi?

• Jos kuulut „huolestuneisiin kansalaisiin“: oletko tarkastanut, miten paljon huolestuneisuudellasi on oikeasti tekemistä pakolaisvirran kanssa, vai onko kyse vain siitä, että olet huolestunut omasta kuolemastasi ja että huomasit, että oma elämä jäi elämättä?

• Miten paljon kyse on oikeasti huolestumisesta eikä pelkästään pelosta, että jollakin voisi asiat olla paremmin kuin sinulla?

• Jos kerran huolestut, niin eikö meidän paremminkin pitäisi olla huolestuneita siitä, että modernin lääketieteen ansiosta ihmisten elinikä on pidentynyt eivätkä meidän eläkkeemme olekaan enää varmoja? Paitsi olisivat, jos meille tulisi nuoria ulkomaalaisia…

• Uskotko oikeasti, että äärioikeisto, joka saa yhä enemmän valtaa, ratkaisee sinun ongelmasi?

• Haluaisitko ylipäänsä, että ongelmasi ratkaistaan? Vai auttaako pelkkä valittaminen, ja sillä aikaa annat tärkeimpien mahdollisuuksiesi kulua hukkaan?

• Oletko ehkä unohtanut, miten vanhempasi tai isovanhempasi aikanaan olivat onnellisia, että pääsivät turvaan toiseen maahan? Ehkä jopa Amerikkaan, jota monet nykyisin pitävät kaiken pahan alkulähteenä? Oletko ehkä kasvanut kommunismissa ja unohtanut, miten talouskasvu on sinun hyvinvointiisi vaikuttanut?

• Mitä luulet tapahtuvan maailman rauhalle, jos kansallissosialismi voittaa ja jokainen saa asua vain tarkasti rajoitetulla ja valvotulla alueella?

Minä joka tapauksessa olen päättänyt siivota oman etupihani. Siihen kuuIuu myös se, että minä itse otan vastuun omasta hyvinvoinnistani.  

Mistä tässä kuvassa on kyse? Pakolaiset vastaavat.

Die Zeit -lehdessä kerrotaan, että pakolaisille näytettiin kuvia Saksasta ja kysyttiin, mistä on kyse. Alla heidän vastauksiaan kahdesta kuvasta. Lisää kuvia ja vastauksia löytyy Die Zeit-lehden 1.10. numerosta.

 

 Pyöräilijöitä Berliinin muurin muistopaikalla Bernauer Straßella. © dpa

"Kaksi ihmistä ajaa tässä polkupyörällä. Kadulla. Muuta en tässä näe. "
John C., 20, Eritreasta, ollut kaksi viikkoa Saksassa

"Mitä pitäisi nähdä? Tässä on katu, niin… hyvä katu, ei yhtään kuoppaa. Pitäisikö olla jotain erikoista?
Abdul R., 23, Syyriasta, ollut kymmenen päivää Saksassa

"Korkea muuri. Afganistanissa on kaikkialla tuollaista. Joko talon tai tehtaan suojana. "
Fariba A., 37, Afganistanista, ollut kaksi vuotta Saksassa

"Se oli Berliinin muuri. Isä-Saksan ja Länsi-Saksan välissä. "
Hussein H., 35, Syyriasta, ollut viisi kuukautta Saksassa

Lähde:  http://www.zeit.de/2015/40/typisch-deutsch-bilder-experiment-fluechtlinge-wahrnehmung-traditionen

 

 „Die Rechte“ (oikeat) –puolueen mielenosoitus Dortmundissa pakolaisten kotimaahan palauttamisen puolesta  © Friedrich Stark

"Siinä on ihmisiä, jotka osoittavat mieltään kadulla. Mitä siitä?"
Edris O., 18, Afganistanista, ollut 15 päivää Saksassa

"Onko tuo mielenosoitus vapauden puolesta? Eritreassa on vaarallista osoittaa mieltään. "
John C., 20, Eritreasta, ollut kaksi viikkoa Saksassa

"He ajattelevat, että haluamme ottaa heiltä jotain pois, he pelkäävät. He eivät tiedä mitään siitä miksi olemme täällä. "
Rita Al H., 47, Syyriasta, ollut kaksi kuukautta Saksassa

"Heillä on ennakkoluuloja. Meidän pitää keskustella heidän kanssaan ja auttaa heitä muuttamaan mielipiteensä. "
Asmaa A., 46, Syyriasta, ollut puolitoista kuukautta Saksassa

"Minua suututtaa tuollaiset ihmiset, jotka luulevat olevansa parempia kuin muut ihmiset. Tällä hetkellä Euroopan maat ovat jättiläisiä – mutta mitä tapahtuu, jos joku päivä kriisi kohtaakin Eurooppaa? Ehkä tuollaisten ihmisten pitää silloin tulla Afrikkaan. "
Ola A., 32, Nigeriasta, ollut kymmenen päivää Saksassa

"Natseja. Olen kuullut, että he hyökkäävät kimppuun. Pitää juosta karkuun, jos tapaa tuollaisia ihmisiä"
Mohammed J., 36, Ghanasta, ollut kuusi kuukautta Saksassa

Lähde: http://www.zeit.de/2015/40/typisch-deutsch-bilder-experiment-fluechtlinge-wahrnehmung-traditionen/seite-2

Somessa sanottua

 
Iltalehti listaa somesanastoa.


Somen ABC

AFK= away from the keyboard, ei koneen ääressä

ASAP = as soon as possible, mahdollisimman nopeasti

ASD = kirjoitetaan, kun ei mitään muuta sanottavaa

BAE = babe, kulta, hellittelynimi

BTW = by the way, muuten

EMT = en tiedä

EVO = et vaan osaa

GJ = good job, hyvää työtä

GL = good luck, onnea yritykselle

GR8 = great, hienoa

HF = have fun, pidä hauskaa

IMO = in my opinion, minun mielestäni

IRL = in real life, kasvokkain, ei internetin välityksellä

JKU = joku

KVG = kato v***** Googlesta, sanotaan henkilölle, joka ei tiedä ilmiselvää asiaa

LOL = laughing out loud, nauraa ääneen

M8 = mate, kaveri

MTN = mitään

NP = no problem, ei ongelmaa

OMG = oh my god, voi hyvä luoja

REPS = revetä nauramaan toisen jutulle

TBH = to be honest, rehellisesti

THX = thanks, kiitos

WTF = what the f***, mitä hittoa

YOLO = you only live once, elät vain kerran, kehotus ottaa riskejä ja nauttia elämästä.

Poika joskus kyselee, kun somettaa suomalaisten tuttujensa kanssa: ”Äiti, mitä tarkoittaa …?” Saksassa käytetyt poika hallitsee, koska asuu Saksassa. 

 

Lyhenteet nyt vaan ovat digitaalista arkipäivää. Ja usein hyödyllisiä. Muistan hyvin stuttgartilaisen Die Fantastischen Vier –bändin kappaleen ”MFG”. ”Mit freundlichen Grüßen” eli suomeksi ”ystävällisin terveisin”. Siinä irvaillaan lyhenteitä ja siitä tuli megahitti. Sivumennen sanoen: älä koskaan käytä tuota lyhennettä sähköpostissa. Se antaisi vastaanottajalle mielikuvan, että olet huolimaton tai että et ole ihan täyspäinen. Lyhennettä DDR (Deutsche Demokratische Republik, Saksan demokraattinen tasavalta) käytettiin yleisesti. Lyhennettä BRD (Bundesrepublik Deutschland, Saksan liittotasavalta) sen sijaan emme saaneet käyttää, siitä saimme ihan ministeriöstä kiellon.

Tavallisimmat Saksassa käytetyt lyhenteet A-X
Luettelo on totta kai subjektiivinen näkemys. 

ABF = allerbeste/r Freund/in (paras ystävä), BFE = best friend ever

ASFAIK "As far as I know" = mikäli tiedän, mikäli tiedossani on 

AFAIR  "As far as I remember" = jos oikein muistan
 

ASAP "As soon as possible" = mahdollisimman pian

BTW  "By the way"= muuten/sivumennen sanoen

CU  "see you"  = nähdään/näkemisiin,  Amerikassa "see you" äännetään usein "see ya", josta syystä käytetään myös lyhennettä CYA

DAU "Dümmster anzunehmender User" = mahdollisimman tyhmä käyttäjä on sukua lyhenteelle "GAU", „Größter anzunehmender Unfall“ eli ”suurin mahdollinen onnettomuus”. DAU on joku, jolla on hyvin vähän käsitystä siitä, miten tietokone toimii. 

EOM "End of message" = viesti päättyy tähän – käytetään, kun s-postissa on vain otsikkorivi eikä mitään muuta. Otsikon loppuun lisätään EOM. 

FAQ "Frequently asked questions" = useimmin kysytyt kysymykset

*gig* "giggle" = kikatusta

HDL  "Hab Dich lieb" = tykkään sinusta/rakastan sinua. Seuraava askel olisi HDGDL, "Hab Dich ganz doll lieb" eli „rakastan sinua oikein kovasti”

IRL "In real life"  = oikeassa elämässä,  siis internetin ulkopuolella 

LG "Lieben Gruß"- s-postin loppuun hyvästelyksi „rakkain terveisin“, VG "Viele Grüße" (paljon terveisiä) ja MFG = "Mit freundlichen Grüßen" (ystävällisin terveisin)

LOL "laughing out loud" = äänekkäästi nauraen, toisin sanoen lähettäjällä on hauskaa.  

MMN „Meiner Meinung nach" = minun mielestäni

OMG = "Oh my God" (Voi hyvä Luoja)

ROFL "rolling on floor laughing" =kierin lattialla naurusta. Vielä enemmän olisi ROFLMAO, "rolling on floor laughing my ass off" (kierin lattialla naurusta ja nauran kuollakseni)

Thx "Thanks" = kiitos

XXX ist ei ole minkään tuntemattoman tai puuttuvan tekstin paikka eikä tarkoita seksiä, vaan se on allekirjoitus. Kolme äksää on lukutaidottomien allekirjoitus.

4U  "for you" = sinulle

 

Myös Saksassa on sivu tyhmille, jonka saa linkkinä, jos jotain itsestään selvää asiaa ei tiedä:

http://www.gidf.de/ :-)