Maahanmuuttotutkija: „Kymmenen vuoden kuluttua kansleri Merkelille ollaan kiitollisia"

Haastattelu / Standard, Itävalta: András Szigetvari 27. 10. 2015

Maat, jotka avaavat maahanmuuttajille ovensa, hyötyvät taloudellisesti, sanoo maahanmuuttotutkija Rainer Bauböck. 

 " Pitkällä tähtäimellä Euroopan hyvinvointivaltiot voivat vähentää väestön ikääntymisongelmaa suosimalla  maahanmuuttoa."

STANDARD: Eurooppaan tuleva pakolaistulva ei näytä loppuvan. Onko olemassa yläraja sille, miten paljon uusia tulijoita hyvinvointivaltiot kuten Itävalta kestävät?

Bauböck: Jos verrataan siihen, miten paljon pakolaisia Turkki, Libanon ja Jordania ovat ottaneet vastaan, täytyy todeta, että Eurooppaan on tullut hyvin vähän pakolaisia. Paradoksi on se, että kehittyneitä hyvinvointivaltioita uusien tulokkaiden shokki koskettaa paljon enemmän kuin Lähi-Idän maita. Se johtuu siitä, että vaatimukset sosiaalijärjestelmille ja työmarkkinoille ovat Euroopassa korkeammat. Pakolaisilla on täällä oikeus saada apua ja asunto valtiolta. Ja kun he lähtevät sosiaaliavun piiristä, heidän on päästävä työmarkkinoille.

STANDARD: On olemassa asiantuntijoita, jotka sanovat, että euroopantapainen markkinatalous voisi toimia vain mahdollisimman yhtenäisissä yhteiskunnissa.

Bauböck: On eroteltava kaksi asiaa. Jos yhteiskuntien kulttuuri on yhtenäinen, niin niiden on vaikea hyväksyä toisenlaisista kulttuureista tulevia. Tai yhteiskunnat eivät ole riittävästi valmistautuneita hyvinvoinnin jakamiseen. Tällä hetkellä etenkin ne valtiot eivät mielellään hyväksy pakolaisia, joissa on vallalla käsitys siitä, että ne ovat yhtenäisiä kansallisvaltioita ja haluavat myös pysyä sellaisina.

STANDARD: Antaisitteko esimerkin.

Bauböck: Näin on Unkarin ja Slovakian, mutta myös Tanskan laita. Samalla vastakkainen trendi nähdään Saksassa. Saksa oli pitkään yhtenäisen kulttuurin mallimaa, Ranskaan verrattuna, jossa jo 1800-luvulta alkaen on ollut paljon maahanmuuttajia. Vuosituhannen käänteestä alkaen Saksa on kuitenkin virallisesti ilmoittanut olevansa maahanmuuttomaa. Tämä on myös iskostunut ihmisten mieliin. Se ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi. Mutta yhteiskunnallinen yksimielisyys on poliittisessa keskustassa muuttunut.

STANDARD: Tarkoittaako se, että ylikuormituksen pelolla ei ole enää merkitystä?

Bauböck: Ei. Hyvinvointivaltion puolella ylikuormitus on kaikkialla Euroopassa suurta. Toisaalta on olemassa se perustelu, että hyvinvointivaltio aivan välttämättä tarvitsee maahanmuuttoa. Pitkällä tähtäimellä Euroopan hyvinvointivaltiot voivat vähentää ikääntymisongelmansa vain lisäämällä maahanmuuttoa. Näin sanovat lähes kaikki väestötieteilijät. Mutta maahanmuutosta on väestön ikääntymisen takia hyötyä vain, jos maahanmuutto tapahtuu kontrolloidusti ja jos vastaanottavat maat voivat itse päättää, ketä maahan tulee.

STANDARD: Nythän asia ei ole niin.

Bauböck: Siitä seuraa suuri ristiriita nykyisen kriisitilanteen ja pitkän tähtäimen hyödyn välillä, joka hyöty tulee olemaan vastaanottavilla mailla kuten Saksalla. Kymmenen vuoden kuluttua kansleri Merkelille ollaan todennäköisesti kiitollisia. Ei vain siksi, että hän on toiminut humanitäärisesti oikein, vaan myös siksi, että hän on tehnyt jotain, mikä oli Saksan taloudelle eduksi. Mutta lyhyellä tähtäimellä on ongelmia, koska sosiaalipalvelut on suunnattu pienemmille ihmismäärille.

STANDARD: Tärkeä kysymys on, tuleeko työmarkkinoille armoton kilpailu.

Bauböck: Työmarkkinaekonomistit päättelevät, että ei maahanmuutto välttämättä johda kilpailuun, ja paine pienempiin palkkoihin on loppupelissä harvinaista. Mitä sen sijaan tapahtuu, on että matalapalkka-aloilla tapahtuu kilpailua.  Se on kuitenkin ilmiö, joka ei niinkään johdu maahanmuutosta, vaan myös teknologian kehityksestä ja maailmantalouden globalisaation aiheuttamasta työvoiman liikkeestä. Huonosti koulutetuilla kanta-asukkailla ja aiemmin maahan muuttaneilla on ongelmia  – näin myös Itävallassa.

STANDARD: Miten viisaan politiikan tulisi tässä tilanteessa toimia?

Bauböck: Vastaus voi olla vain: investoikaa koulutukseen. Panostaminen tieteelliseen tutkimukseen on tärkeää. Mutta suurimmat investoinnit tarvitaan peruskoulutukseen, erityisesti ala-asteella ja päiväkodeissa. Se ei auta pelkästään pakolaisia. Sellaisissa maissa kuin vaikkapa Britanniassa voi nähdä, että alimmalle sosiaalitasolle putoavatkin valkoiset kanta-asukkaat. Sitten on niitä maahanmuuttajia, aiemmin syrjittyjä, esimerkiksi Bangladeshista, jotka nousevat paikallisen työläisväen yläpuolelle, koska he ovat yrittäjähenkisempiä tai valmiimpia riskinottoon.

STANDARD: Miksi maat kuten Slovakia, Unkari tai Baltian maat ovat niin kovin pakolaisvastaisia?

Bauböck: Se johtuu suureksi osaksi siitä, miten siirtyminen kommunismista jälkikommunistiseen aikaan näissä valtioissa tapahtui. Lähes kaikissa valtioissa hehkutettiin 90-luvun alussa vahvasti kansallista ideologiaa, ja se levittäytyi myös yhteiskunnan keskustaan. Näiden valtioiden oli osin löydettävä itsensä kokonaan uudelleen, ja myös johtoporras ammensi vanhoista nationalistisista ideologioista. Kun sitten tulee kriisitilanne, on helppoa lämmittää tämä vanha kansallispopulistinen keitto uudelleen. Se sitten näkyy itsenäisyysteeskentelynä Euroopan solidaarisuuden vaateita vastaan. Se näkyy siinä, miten sellainen onnistuu Unkarissa, ja myös Slovakiassa. Etenkin, kun monista tuntuu, että he eivät hyödykään järjestelmän muutoksesta, kuten heille EU:hun liittymisen myötä  luvattiin.

STANDARD: Entä Puola?

Bauböck: Puola on osin vastaesimerkki: liittyminen Eurooppaan onnistui pääasiassa hyvin, ja siksi siellä on vahva eurooppamyönteinen perusvire. On samalla  kuitenkin yhtä vahva äärioikeistoliike, jonka mielestä Puola on etupäässä vain kristitty valtio. Se tosiasia, että myös Puola on maahanmuuttomaa, ei ole vielä yltänyt poliittiseen keskustaan. Kun muistetaan, miten kauan Saksassa on kestänyt ymmärtää, että Euroopan valtiot ovat pitkällä tähtäimellä maahanmuuttomaita, ja miten vaikeaa yhä on selittää asia itävaltalaisille, voi käsittää, miten vaikeaa se sitten on niille valtioille, joista on tullut demokraattisia maita vasta 25 vuotta sitten.

STANDARD: Miksi Saksassa suhtaudutaan maahanmuuttoon sitten positiivisesti? Onko kantava voima yhteiskunta vaiko onko moottorina kansleri Angela Merkel?

Bauböck: Olin Angela Merkelin asenteesta yllättynyt. Nyt jälkeenpäin se on helppo ymmärtää: hänellä on sisäpoliittisesti vahva asema, eikä hänen tarvitse taistella suurta oikeistopopulistista oppositiota vastaan.  Euroopassa Britannian perääntymisliikkeen ja sekä taloudellisesti että sisäpoliittisesti heikon Ranskan takia Saksa on pakotettu johtajan rooliin, ja Merkel on ensimmäinen kansleri, joka yrittää olla tämän roolin mittainen.

Kaikki poliittiset vallanpitäjät koko Euroopan pääkaupungeissa tietävät, että pakolaisongelmaa ei voida ratkaista kansallisella tasolla. Siitä huolimatta EU:n tasolla on vastarintaa pakolaisten jakamisesta maiden kesken. Merkel ei olisi voinut saada valtaa tässä tilanteessa Euroopassa, jos Saksa olisi jättäytynyt ulkopuolelle –  se olisi aiheuttanut muissa maissa samanlaisen vastarintareaktion. Siksi hän uskalsi tehdä jotain sellaista, mikä on valtionjohdossa merkittävää, eli toistaiseksi käytännössä kumonnut Dublinin sopimuksen, joka olisi tehnyt sen, että ongelmaa ei voitaisi ratkaista. Nyt Saksa voi käyttää tätä asennetta ja moraalisesti painostaa muita valtioita sekä vahvistaa komissiota. Aikaa on kuitenkin hyvin vähän, ja aika näyttää melkein kuluneen loppuun.

RAINER BAUBÖCK on professori Euroopan Korkeakoululaitoksessa Firenzessä. Hän tutkii kansallisuus- ja maahanmuuttoasioita.