Teollisten tuulivoimaloiden vastustajat perustivat Mecklenburg- Vorpommernin osavaltiossa puolueen

Tuulivoiman vastustajat perustivat Altentreptow’n pikkukaupungissa puolueen, jonka nimeksi tuli „Vapaa horisontti“. Se on syntynyt useista kansalaisaloitteista ja se aikoo pyrkiä osavaltion parlamenttiin.  
 

 

Puolue taistelee ”täysin hallitsemattomaksi” muuttunutta energiakäänteen toteutusta vastaan. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti eläinlääkäri Norbert Schumacher. Hän sanoi, että uusi puolue ei ole pelkästään tuulivoiman vastustamista varten, vaan kyse on maan kaikkien eri osien kehityksestä ja pyrkimyksestä saada kaikille samanarvoiset elämänolosuhteet, niin maalla kuin kaupungeissakin. 

 Norbert Schumacher

”Tällä hetkellä ei ole yhtään demokraattista puoluetta, joka tekisi jotain kontrolloimatonta tuulimyllyrakentamista vastaan.” Maaseudun asukkaiden kokemus on, että päättäjät eivät kuuntele heidän ääntään lainkaan. ”Meidän on pakko toimia”, kertoo Pripslebenistä tuulimyllyjen takia pois muuttamaan joutunut Gilbert Schulz. Alun perin ei ollut tarkoitus ihan puoluetta perustaa, mutta parlamenttiin valitut edustajat eivät ole täyttäneet asukkaiden toiveita. Uusi puolue haluaa antaa äänen niille, joita vanhat puolueet eivät kuuntele. Se ei kuitenkaan halua jättää maata populisteille ja heidän yksinkertaisille vastauksilleen. ”Me haluamme olla uusi keskusta”, Schulz sanoi. Puolueen ohjelma tulee koostumaan asiakysymyksistä infrastruktuurin, kulttuurin ja hallinnon aloilla.

”Vapaa horisontti” –liike tulee jatkamaan myös tulevaisuudessa. Siihen kuuluu noin 50 kansalaisaloitetta, jotka vastustavat uusia tuulipuistoja. Viime vuonna liike keräsi lyhyessä ajassa yli 22.000 allekirjoitusta siihen, että myllyt rakennettaisiin kauemmas asutuksista ja rannasta. Osavaltion parlamentti ei kuitenkaan ottanut aloitetta vastaan. 

Koko Saksassa on tällä hetkellä 667 kansalaisryhmää, jotka taistelevat tuulimyllyljä vastaan.

Passaun lääkärien vetoomus

Facebook
21. helmikuuta 2016
MedhilfeTeam Passau-ryhmän lääkärien tiedote

Olemme ryhmä lääkäreitä ja terveydenhoidon ammattilaisia Passausta ja ympäristöstä, ja syyskuusta 2015 alkaen olemme huolehtineet vapaaehtoisina pakolaisten terveydestä. 

Kollegamme Raphaele Lindemann antaa tammikuun lopulla Facebook-sivullaan vetoomuksen inhimillisyyden ja huolenpidon puolesta, niitä miehiä, naisia ja lapsia kohtaan, jotka joutuvat kärsimään ja pakenemaan sotaa - riippumatta kansallisuudesta tai uskonnosta. Me seisomme Inhimillisyyden ja huolenpidon takana. Nuo arvot eivät ole pakollisia vain lääkäreille vaan kaikille ihmisille, jotka ovat osa tätä maata ja tätä yhteiskuntaa, ja jotka haluavat pitää maamme kristittynä. 

Aina kun hoidamme Passaun asemalla näitä täysin uupuneita, kuumeisia lapsia ja vauvoja ja näemme heidän vanhempiensa huolestuneet silmät, on yksi asia, jota emme voi ymmärtää. Miten helposti monet maamme kansalaiset uskovat epäilyttäviä poliitikkojamme ja antavat häikäilemättömän polemiikin muuttaa pelkonsa muukalaisvihaksi? 

Me olemme huolestuneita – emme pakolaisten takia, jotka pyytävät apua. Olemme huolestuneita siksi, että yhä enenevässä määrin meidän maamme kansalaiset menevät mukaan oikeistoradikaaleihin, ilman että huomaavat, mitkä arvot he samalla hylkäävät. Olemme huolestuneita, koska näyttää siltä, että huolimatta kansamme pimeästä menneisyydestä monet eivät ole mitään oppineet. Jos puolustamme rajojamme siten, että rakennamme muureja ja käytämme aseita sodan ja pakolaisuuden heikentämiä, haavoittuneita ja paleltumista kärsiviä ihmisiä vastaan, me emme ainoastaan astu ihmisoikeuksien yli, vaan kiellämme yhteiskuntamme saavuttamat arvot, jotka ovat rauhallisen kanssaelon perusta, samoin kuin perustuslakimme, joka perustuu ihmisarvoon. 

Yksi on selvää. Ne, jotka tänne tulevat, ovat yhtä syyttömiä tilanteeseen kuin mekin. Ja ilmeisesti heitäkin on hyviä ja huonoja kuten meitäkin. Meidän yhteinen vastuumme on selvitä tästä vaikeasta ajasta, eikä tehdä elämää toisillemme vaikeaksi. Mitä sellaisella yhteiskunnalla tekee, jossa vallitsevat pelko, epäluottamus ja vihamielisyys?

Tuntuu helpolta ratkaisulta tehdä kansleri Merkelistä syyllinen. Hän on saattanut erehtyä Euroopan solidaarisuuden suhteen, mutta kahdessa asiassa hän kuitenkin on oikeassa: ensinnäkin olemme vahva maa, jossa asuu vahvoja kansalaisia ja siksi selviämme tästä kriisistä. Toisekseen, jos emme itse itseämme herjaa, voimme rajoittaa pakolaistulvaa viisaalla ja oikeudenmukaisella ulkopolitiikalla.

Me Medhilfe Passaun lääkärit vaadimme, että emme kohdista vihaamme juuri niihin ihmisiin, jotka ovat vuosikausia vallinneen väärän kansainvälisen politiikan uhreja. Me taistelemme edelleen mahdollisuuksiemme mukaan pakolaiskriisin hoitamiseksi mottona ”Kyllä me siitä selviämme”. Olemme sitä mieltä, että vain yhteisvoimin on mahdollista perustaa tähän maahan toimiva monimuotoinen yhteiskunta, jolla on yhteinen arvomaailma ja oikeudenmukaisuuden taju, ja että se on globalisoituneen maailman ainoa mahdollisuus, jos halutaan elää rauhassa. 

 

(Kuvat: Are You Syrious?)

Opiskele saksaa. Saksa on tärkein kauppakumppanimme

Tästä olen puhunut ja kirjoittanut (tässäkin blogissani) kyllästymiseen asti, vaan viesti ei mene perille. Aivan kuten kolumnisti kirjoittaa: olen kuullut lukuisten suomalaisten huokaavan juuri noin: ”Voi, miksi en opetellut saksaa!”

Käänne tapahtui sinä vuonna, kun minä menin oppikouluun, vuonna 1962. Tuolloin oma vuosiluokkani oli ensimmäinen, joka valitsi kokonaisuudessaan pitkän englannin. Tuohon aikaan sentään saksa oli kielilinjalla myöhemmin pakollinen kieli. Nykyisin on vain joitain kursseja, sillä tuloksella, että kukaan ei oikeasti opi puhumaan ”harvinaisia kieliä”- siis muuta kuin englantia. 

Tilanteeseen vaikuttaa ilman muuta Yhdysvaltojen jumalointi. Miten paljon mahtaa vaikuttaa vanha viha Lapin sodan takia? Kävin tänään kansalliskirjastossa tutkimassa vanhoja dokumentteja. Miten tärkeä Saksa on meille ollut ja yhä on – nykysukupolvella ei taida olla siitä mitään käsitystä. 

 

”Ach, olisinpa opetellut saksaa”

Kommentti

Tiina Rajamäki, Helsingin Sanomat

Kirjoittaja on HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja.

Yksi asia yhdistää kaikkia Saksan-kaupasta jututtamiani yrittäjiä. Englantia hyvin puhuville suomalaisille on tullut jossain kohtaa Saksan-valloitusta seinä vastaan.

Viesti ei enää mennytkään perille englanniksi pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Tai vaikka se olisi johdon kokoushuoneessa mennytkin, tuotantoportaassa tulee vaikeuksia.

…

Vielä parempi on, jos kielitaidon lisäksi pystyy palkkaamaan jonkun, joka tuntee myös Saksan kulttuuria. Moni on yllättynyt siitä, että maan bisneskulttuuri onkin oikeastaan hyvin erilainen kuin Suomen. 

Olen kuullut useiden saksalaisten ihmettelevän sitä, että suomalaiselta kumppanilta ei välttämättä saa hyvin onnistuneen tapaamisen jälkeen kuin erittäin ytimekkäitä ”ok”-sähköposteja. 

Sehän ei tarkoita, että suomalainen olisi jossain Keski-Suomessa tuotantolaitoksessaan murjottamassa: suomalaisen näkökulmasta kuulumisten vaihto kirjeenvaihdossa voi tuntua turhalta livertelyltä. 

Se saattaa kuitenkin olla kilpailutilanteessa ratkaiseva asia, kun saksalainen kumppani valitsee monen tavarantoimittajan väliltä.

Lue koko teksti: http://www.hs.fi/paivanlehti/23022016/a1456116814208

Meyer ja Papenburg

Saksalainen telakkayhtiö Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat vuonna 2014 Turun telakan korealaiselta STX:ltä. Meyer Werft on enemmistöomistaja 70 prosentin omistuksella. Suomen valtio osti loput eli 30 prosenttia Turun telakasta Teollisuussijoituksen kautta. Telakan nimeksi tuli Meyer Werft Turku.

Kuinkas sitten kävikään?

 

Kauppalehti kirjoittaa26.11.2015: 

”Meyer sai aikaan täyskäännöksen Turussa

…

”Tilanne muuttui kuin yö päiväksi. Edes Meyerin perhe tuskin osasi toivoa tällaista käännettä”, sanoo 30 vuotta alalla toiminut Tapani Pulli, Meyer Turun varatoimitusjohtaja.

Meyerin telakkakaupasta on reilu vuosi.      …

Vain pari vuotta sitten Suomen meriteollisuutta oltiin kuoppaamassa. Sitä syytettiin tehottomuudesta ja kalleudesta.

Syyskuussa 2014 Meyer osti Turun telakan enemmistön ja tänä keväänä loput. Nyt Meyer Turun tilauskirjat ovat lähes täynnä, mikä heijastuu alihankkijayrityksiin Varsinais-Suomessa ja kauemmas.

Meriteollisuus työllistää Suomessa yli 21 000 henkilöä.

Miten Meyer sai aikaa täyskäännöksen?

”Turusta ei laivanrakennuksen taito kadonnut, mutta uskottavuutta ei sidosryhmien silmissä enää ollut. Meyerin tulo palautti asiakkaiden eli varustamoiden ja rahoittajien eli pankkien ja Finnveran luottamuksen. Meyerin maine on hyvä, se on yksi luotettavimmista telakoista. Myös markkinoilla alkoi olla kysyntää”, Pulli sanoo.”

Lisää voit lukea täältä: http://m.kauppalehti.fi/uutiset/samassa-laivassa/myHHw33L

 

Mayer Werft Saksassa, kotipaikassaan pienessä Papenbuergin kaupungissa Ems-joen rannalla rakentaa uutta teknologiakeskusta. Se tulee maksamaan kymmenen miljoonaa euroa. 

 

Meyer Werft investoi, eikä ihme: tilauskirjat ovat täynnä. Uuteen teknologiakeskukseen tulee työpaikkoja arviolta 400:lle insinöörille ja suunnittelijalle. Seuraavien kolmen vuoden aikana rakennetaan samanaikaisesti kolmea suurta uutta risteilylaivaa. 

 

Viimeisen 12 vuoden aikana telakka on investoinut Papenburgiin puoli miljardia euroa. Papenburgissa on noin 36.000 asukasta ja noin 5000 työpaikkaa metalli-, laivanrakennus- ja metsäaloilla. 

Papenburg on yksi Saksan vanhimmista (1630) suoalueista, joita kuivatettin kanalisoimalla ja turvetta nostamalla. Nykyisin on aika vaikea uskoa, että suuri osa Pohjois-Saksaa oli aikoinaan viljelykseen kelpaamatonta suota. 

 

 

 

 

Loppukevennys: ohjaile laiva telakalta avomerelle Ems-jokea pitkin.

http://www.meyerwerft.de/de/meyerwerft_de/besucher/spiel__emsfahrt_1/emsfahrt.jsp