Isät – kuin myös ne miehet jotka eivät isiä ole – lähtevät keskenään kokopäiväiselle vaellukselle ja ottavat mukaansa omat grillimakkaransa ja oluensa. Frankfurtin seudulla päivää kutsutaan myös metsänpäiväksi – ”Wäldchestag”. Merzigissä Saarlandissa, Ranskan ja Luxemburgin rajamailla, missä appivanhempani asuivat, miehet marssivat metsään ”oluttammen” luo. Uskonpa, että suosittu retkikohde ”Biereiche” on saanut nimensä juuri isänpäivästä, mistä olut muuten tammeen liittyisi?
Isän- tai herran- tai miestenpäivän vietto juuri helatorstaina ja miesten yhteiset retket ovat saaneet alkunsa Berliinissä 1800-luvun loppupuolella. Alkuperäinen ajatus oli opettaa ”pojat” miesten tavoille.
Mennään siis vaellukselle miesporukoissa. Isänpäivän vaellus osuu yleensä hyvän sään aikaan, sillä toukokuun alussa on joka puolella Saksassa jo kesä. Saksa on kaiken kaikkiaan muutenkin hyvin metsäinen ja luonnonkaunis maa. Metsiin vaan ei pääse tavalliset tallaajat autoilla ajelemaan kuten Suomessa, joten harva turisti sen tietää. Metsiin mennään muutenkin sunnuntaisin vaeltelemaan. Vaellus on hyvin suosittu harrastus sinänsä.
Olut on Saksassa laadukasta. Maassa on voimassa nk. Reinheitsgebot eli sananmukaisesti käännettynä ”puhtausmääräys”: olueen ei saa käyttää mitään lisäaineita, vain mallasta, vettä ja ohraa. Se määräys annettiin Ingoldstadtissa, Baijerissa vuonna 1516 oluen valmistuksesta ja myynnistä, suojelemaan oluen laatua. Vanha määräys ei tunne hiivaa, jota nykyisin myös käytetään. Hiivan sijasta, ennen kuin hiiva tunnettiin, otettiin erä edellistä olutta, josta tietenkin sitten ”itsestään” tuli hiivaa. Aikakirjoista jo vuodelta 1434 löytyy myös oluen laatumääritykset, tuolloin Thüringenistä, Weimarin Weißenseeltä.
Saksalaiset panimot käyttävät määräystä mainostamisessaan. Tosiasiassa asia ei ole ihan näin yksioikoinen. Oluen varsinainen maku tulee vedestä, eikä sen laadusta ole määritettä.
Toinen Saksassa käytetty määräys koskee makkaraa, ja sekin on peräisin keskiajalta, vuodelta 1342. Makkaraan ei saa lisätä jauhoa, ei soijaa, ei mitään lisäainetta lihaa jatkamaan. Tämä on aiheuttanut ristiriidan Saksan sisäisen lain ja EU:n jäsenmaiden välillä, sillä nämä eivät saa tuoda maahan muulla kuin lihalla täytettyjä makkaroitaan. Saksa on makkaroiden maa, siellä 1500 erilaista makkaralajia. Varsin yleistä on, että saksalaiset jättävät Suomessa makkarat lautaselle, sillä he eivät ole tottuneet siihen, että makkara on makeaa kuten Suomessa. Näin esimerkiksi minun lapseni, jotka kieltäytyvät syömästä makeaa makkaraa.
Jos maasto on tasainen– mitä se ei useinkaan kuten Suomessa ole! – ja on olemassa jonkinlainen tie tai polku, tavarat lastataan perässä vedettävään nelipyöräiseen kärryyn. Tämä Bollerwagen on hyvin suosittu myös lasten kuljetusvälineenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti