maanantai 30. marraskuuta 2015

Sympatiaa Ranskalle. Unohtuiko jotain?

Tämä on kaikille niille, jotka muuttivat naamakirjaprofiilinsa kuvan Ranskan lipuksi: muuttakaa se takaisin normaaliksi. Ette ole varmaankaan ajatelleet sitä, minkälaisen signaalin annatte niille kaikille ihmisille, jotka ovat jo monia kuukausia kärsineet IS-terrorista? Onko teistä joku vaihtanut profiiliinsa viime kuukausien aikana Syyrian, Irakin tai Libanonin lipun? Sitten vasta, kun terrori iskee läntiseen maahan, me huomaamme koko asian? Sellainenhan on pahinta rasismia!

Me elämme globaalissa maailmassa. Onneksi nationalistisia ajatuksia on vain muutamalla, ja onneksi tuollainen on vain ”synnytystuskaa”. 

 
Kyllä minä tiedän, että hyväähän te tarkoititte. Ehkäpä ette vain ajatelleen sen enempää, vaan seurasitte naamakirjalaumaa. Mutta nyt, kun tiedätte enemmän, niin olkaa hyvät ja vaihtakaa kuvanne sellaisiksi, joista näkyy, miten oikeasti otatte osaa terrorin uhreihin. Kiitos.
 
(Ylläoleva vapaasti Hans-Peter Zimmermannina siteeraten. Tämän saman olin aiemmin kirjoittanut myös omalle fb-sivulleni.)

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Joulun pääkaupunki

Olisinpa väittänyt, että joulun pääkaupunki on Nürnberg. Mutta tämä kaupunki väittää olevansa joulun pääkaupunki… Ja myöntää täytyy, että totisesti, Strasbourgissa on joulun aikaan sitä jotain!

"Luulitko, että joulun todellinen keskus on Korvatunturilla joulupukin pajassa tai edes jossain päin Pohjolaa? Suomi ei ole ainut maa, joka on halunnut omia tittelin joulun ihmemaana, vaan sitä havitellevat monet muutkin. Joulun virallinen pääkaupunki ei suinkaan löydy Suomesta, vaan keskeltä Eurooppaa. EU-vallan keskuksessa oleva Strasbourg on jo vuosien ajan julistanut olevansa joulun virallinen pääkaupunki: Capitale de Noël.

Kaupungissa on vuosisatoja kestäneet jouluperinteet. Koko Euroopan joulumarkkinaperinteen uskotaan olevan lähtöisin Strasbourgista, missä ensimmäiset joulumarkkinat on pidetty katedraalin juurella jo 1570-luvulla. Sieltä perinne on levinnyt Saksan ja Ranskan kautta muualle Eurooppaan ja Suomeen. Markkinat ovat muuttaneet muotoaan ja kasvaneet vuosisatojen saatossa. Kaupungissa järjestetään yhä vuosittain joulukuun loppuun asti kestävät Christkindelsmärik-joulumarkkinat, jotka ovat yhdet Euroopan suurimmista ja parhaimmiksi arvioiduista joulumarkkinoista.

Täysin tyhjästä Strasbourg ei ole joulun pääkaupunki -titteliä itselleen ominut, sillä moni kaupunki kalpenee näiden joulukoristeluiden rinnalla."

©Johanna Juupaluoma, 26.12.2014, kp24.fi








perjantai 27. marraskuuta 2015

Lääkkeetöntä


Antti Heikkilä kirjoittaa taas asiaa. En ole heikkiläuskontoinen, kuten luulla saattaisi. Arvostan sen sijaan todella suuresti hänen rohkeuttaan olla eri mieltä suomalaisten lobbarien kanssa ja perustella näkemyksensä. Sellainen kun Suomessa on perin harvinaista. Suomi on jonkun kansainvälisen laitoksen tutkimuksen mukaan yksi maailman vähiten korruptunoita maita  - minä sen sijaan näen korruptiota minne katsonkin. Se vain ei ole rahan siirtoa tiskin alta, vaan lobbausta ja sisäpiirin suosimista. Kalajoki on tästä oikein hyvä malliesimerkki, ja valitettavasti sitä eivät lobatut edes itse huomaa.  Onneksi on muitakin ihmisiä... 

En ole lääkäri, joten en voi mitenkään tarkistaa, onko Antti Heikkilän kirjoittama totta. Sen kuitenkin tiedän, että ihmiset hänen hoidossaan tulevat terveeksi, eli jotain hän tekee oikein.

Ja yhden elämäni herkullisimmista aterioista olen syönyt hänen luonaan Helsingissä.

Kyseenalaistan hyvin monta asiaa Suomessa ihan sillä perusteella, että olen nähnyt myös muuta. En esimerkiksi ole lainkaan samaa mieltä suomalaisista ruokasuosituksesta enkä siitä, että aamusta iltaan syödään einesruokaa ja pikaruokaa. Minun ensimmäinen esimieheni professori Elias, toksikologi, sanoi meille ”tytönhupakoille” joskus 1970-luvulla, että syökää kaikkea, mutta jos voitte valita, valitkaa aina se alkuperäinen. Siten pysytte terveinä. Siis jos kahvia, niin ei korviketta, jos leivän päälle rasvaa, niin syökää voita, ja sitä rataa. Ei koskaan mitään prosessoitua! Sitä en tiedä, onko tämä syy siihen, että olen yhä täysin terve. Syyhän voi olla myös se, että ”olen päättänyt” pysyä terveenä. Tälle jälkimmäiselle usein nauretaan, sillä eihän sellainen ole kuulemma mahdollista… Joka tapauksessa jo kolmekymmentä vuotta minulle on povattu taholta jos toiselta, että huomenna varmasti sairastun, kun en tee sitä tai tätä, aina kulloisenkin suomalaisen muodin mukaista asiaa. 

Ravinnon lisäainehyllyjä marketissa Suomessa
 
Statiineista ainakin tiedetään, että ne ovat useimmille tarpeettomia lääkkeitä. Verenpainelääkettä, sokeritautilääkettä, verenohennuslääkettä, sydänlääkettä… vitamiinipillereitä, jopa marketinkin hylly väärällään pillerimuodossa ravinnon lisäaineita. Onko tuo kaikki ihan varmasti tarpeellista? Ainakin se myy hyvin ja valmistajat, apteekki ja kauppa rikastuvat ja me saamme hyvän omantunnon. Terveydenhuoltommehan sitten hoitaa seuraukset.

Antti Heikkilä kirjoittaa kolestorista, diabeteksesta, sokerista, mutta myös Saksan mediasta. Minullekin on jäänyt mysteeriksi, miksi Suomessa jokaisessa ruuassa on sokeria. Ja miksi median pitää vain viihdyttää eikä jakaa tietoa.

 Tällaisia  "markettien sokerijuopottelun hyllyjä" ei Saksassa todellakaan ole. 


Lue Antti Heikkilän koko teksti "Uutisia Saksanmaalta" täältä: http://www.anttiheikkila.com/blogi/uutisia-saksanmaalta/



keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Maailma muuttuu. Helsingissä, Stockmannilla


 
 Tervetuloa!
 
 


”Ne kolme vahvaa mamua: Stockmann, Fazer ja Paulig!” 
Tämän sanoi Helsingin kaupungin opas Hanna-Leena Halsas tänään esiteltyään Stockmannin tavaratalon historiaa talon täyttäessä 85 vuotta. Sain tehdä hänen johdollaan tänään mielenkiintoisen kierroksen talon historiaan. 

 
Saksa on aina ollut vahvasti mukana Suomen historiassa. Ainoita merkittäviä saksalaisia Suomessa eivät olleet vain yllä mainitut (joskin Fazer sveitsiläinen mutta saksankielinen), heitä oli myös Helsingin keskustan suunnittelija Johann Carl Ludwig Engel sekä Maamme-laulun säveltäjä Frederik Pacius, ja vesijohtoverkoston rakentaja Robert Huber… Olet kai sinäkin juonut ”huuperin kaljaa”? Niin, 1800-luvulla Helsinki oli kansainvälinen kaupunki ja saksan kieli venäjän ja ruotsin jälkeen sen kolmanneksi puhutuin vähemmistökieli. Saksa on yhä tänään Suomen tärkein kauppakumppani, vaan mitä kaikkea me teemmekään hylätäksemme saksan kielenkin… 

Tavaratalo mainostaa itse itseään ”Kaikkien aikojen tavaratalona”. Varsin totta!  

Lyypekkiläinen Heinrich Georg Franz Stockmann (1825-1906) saapui Suomeen 1852 Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi ja kassanhoitajaksi. Näin kertoo Stockmannin historia. Stockmann eteni urallaan, teki oikeita ratkaisuja ja yhtiö kasvoi ja laajeni. Lisää historiaa sivulla http://www.stockmanngroup.com/fi/historia . Stockmann sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1860 sekä vuotta myöhemmin porvarinoikeudet ja 1880 hänelle myönnettin kauppaneuvoksen arvonimi. 

 
Jouluvalaistuksessa 25.11.2015

Helsingin keskustan tavaratalo on valmistunut 1930 ja sitä on laajennettu useasti. Viimeisin ja kattavin laajennushanke valmistui vuonna 2010. Tavaratalon myyntipinta-ala on nyt 50 000 m².

”Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Sigurd Frosterus. Tavaratalo tarjosi jo 1930-luvulla elämyksiä ja edelläkävijyyttä: tavaratalon hienouksiin kuuluivat Helsingin ensimmäiset rullaportaat ja pyöröovet. Asiakkaiden virkistyspaikka, kahvila Soodalähde, tarjosi Coca-Colaa ensimmäistä kertaa Suomessa. Myös hissitytöt toivat oman hienostuneen leimansa ostoselämykseen.” Näin Stockmannin tiedote.

  Talo kasvaa moneen suuntaan kerros kerrokselta.


  Karppiallas keskelllä taloa.


Funkkistyylisen henkilöstön porraskäytävän puiset kaiteet valmisti Keravan Puusepäntehdas, joka sekin oli Stockmannin omistuksessa.


Legendaariset kierreportaat alhaalta ylös katsoen. Tarkoitus oli johtaa asiakkaat suoraan ulko-ovesta hissiin, ja yläkerrasta sitten portaita pitkiin kerros kerrokselta alaspäin.


Fazerin karamelleja vanhaan tapaan.


Birger Kaipiaisen seinäreliefi on henkilökunnan lahja Stockmannille.


Rullaportaat, joiden pohjalta syntyi myös Stockmannin logo.

Stockmannin visio oli omistaa koko kortteli, ja tässä hän vähän kerrassaan onnistuikin. Tavaratalo myi kaikkea, mutta aina sitä, mistä oli eniten tarvetta. Vahva on ollut miehen tahto! Stockmannin tavarataloa on uudistettu, korotettu ja laajennettu eri vaiheissa. Uusin muutos valmistui vuonna 2010. Tavaratalossa on kaksitoista kerrosta, joista kolme sijaitsee maanpinnan alapuolella. Viimeisintä maanalaista laajennusta oli toteuttamassa ystäväni Kari Avellan firmansa Konsultointi Kareg Oy:n kautta. Olin silloin Helsingissä, kun hän valvoi maanräjäytys- ja betonointitöitä.

Veljeni leipomo toimittaa pääkaupunkiseudun Stockmannin liikkeille kerran viikossa luomuleipää ja viipurinrinkeliä Lappeenrannasta. Hänen mukaansa Stockmann on ainoa tavaratalo, jonka kanssa voi neuvotella kuten aikuinen toisen aikuisen kanssa… Hyvä asiakas, joka arvostaa laatua, ja jolla on hyviä asiakkaita, jotka arvostavat laatua. 


keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Talven herkkuja. Feuerzangenbowle


En juuri alkoholia juo, enkä varsinkaan makeita alkoholijuomia, mutta tämä on aina pakollinen! Kalajokilaakson suomalais-saksalaisen seuran pikkujouluun kuuluu Janinen valmistama Feuerzangenbowle. Juomaa nautittiin Saksassa tylvisydännä joskus ystävien kesken iltaa vietettäessä. 




”Feuerzangenbowle kuuluu olennaisesti useiden saksalaisten jouluun ja uuteenvuoteen, ...  Juoman suosion taustalla on joulunaikaan täkäläisissä televisioissa näytettävä vuoden 1944 komedia Die Feuerzangenbowle, jossa Heinz Rühmann palaa aikuisiällä lämmöllä muistelemaansa kouluun ja juo mitäpäs muutakaan kuin tätä meidänkin eilen nauttimaamme liekitettyä herkkua.

 

Valmistusaika 30 - 60 minuuttia 

Raaka-aineet 
2 pulloa kuivaa punaviiniä
sokeritoppa
vahvaa tummaa rommia
kanelitankoja
neilikoita
sitruunan viipaleita
appelsiinin kuorta

Ohjeet
Esilämmitä punaviini kattilassa. Laita mausteet sekaan. Kaada sitten juoma tälle juomalle tarkoitettuun tarjoiluastiaan. Pidä neste kuumana joko keittolevyllä tai astian alla olevalla liekillä.
Tarjoiluastian päälle laitetaan metalliritilä. Laita päälle sokeritoppa. Valele sokeritoppaa vahvalla rommilla. Sytytä rommi palamaan. Jatka rommin liruttelua, kunnes sokeri on sulanut juoman sekaan.
Ja sitten vaan nauttimaan tätä saksalaisten herkkua.