Mikä on energiapolitiikassa muuttunut vuodesta 1998?

Vuonna 1998 lukuisat nimekkäät kirjailijat, tiedemiehet ja vaikuttajat allekirjoittivat nk. Darmstadtin manifestin, jossa todetaan, että tuulivoima on hyödytöntä. (Alla ote: Darmstädter Manifest, 1.9.1998)

"Vaikka tuulivoiman rakentaminen Saksassa on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa, yhtään ydin- tai hiilivoimalaa se ei ole korvannut. Sitä se ei tule myöskään vastaisuudessa koskaan tekemään, huolimatta siitä, miten paljon siihen panostetaan. Sillä säästä johtuen tuulivoimalla tuotettua energiaa saadaan sattumanvaraisesti, mutta sähköä kulutukseen sopeutettuna on oltava koko ajan. Tuulivoimalat eivät siis voi mitenkään merkittävästi korvata perinteistä voimalakapasiteettia. ”

Facebook-keskustelusta poimittua:

Muuttuneet ovat sähkön hinta ja hiilidioksidipäästöt. Molemmat nousseet. Nyt saksalaiset maksavat sähköstään kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi ranskalaiset, ja he ovat voittaneet saksalaiset ympäristösaasteiden vähenemisessä todella paljon. Tästä saksalaiset saavat kiittää sosiaalidemokraatteja ja vihreitä, ja sen jälkeen myös Merkelin kristillisdemokraatit, liberaalit ja jopa vasemmisto uskoivat median markkinointiin siitä, että Saksa pelastaa maailman ilmaston.  

Samoin ovat kasvaneet myös vihreiden varkaiden kansalaisilta varastetut tulot.

Kotiäiti Saksassa / Suomessa

Jonna Hämäläinen kirjoittaa: 

"Sanoisin, että yhdellä tavalla kotirouvuuden hyväksyminen on ollut suurin kriisini Saksassa asumisen aikana. Miten määritellä itsensä muun kuin työn kautta. Kukaanhan täällä Saksassa ei kyseenalaista äidin kotonaoloa, mutta Suomesta olen saanut kuulla vähätteleviä kommentteja. Surullista. Teen tällä hetkellä vain vähän töitä ja opiskelen, mutta suomalaisen määritelmän mukaan minun pitäisi paahtaa niskalimassa aamusta iltaan, jotta olisin kunnon ihminen."

https://rengasblog.wordpress.com/2016/09/26/monenlaista-kasvua/comment-page-1/#comment-3


Oili kirjoittaa: 

"Tämä aihe saa mut helposti allergiseksi. Kaikki alkoi ehkä kun tuli joskus alkuaikoina puhe siitä, miten täällä on hoidettu kouluruokailu: sitä kun ei ole. Lapset ottavat jotain eväsleipiä mukaan ja koska välitunnit on tosi lyhyitä, kotiin päästään aikaisin ja ruoka on sitten koulun jälkeen odottamassa. Kuka sen tekee, oli ehkä tyhmä kysymys. Tietenkin kotona oleva äiti!"

http://ajatuksiasaksasta.blogspot.fi/2011/12/kotirouvista.html


Minun kommenttini: Miksi elämän pitää olla niin mustavalkoista? Saksassa on häpeä, jos et itse hoida lapsiasi ja suomalaiset haukkuvat laiskaksi, jos Saksassa asuvana suomalaisena ja kotiäitinä viet lapsesi päiväkotiin. Suomessa taas et ole mitään, jos et käy työssä ja laita lapsiasi päiväkotiin. 

Ja entä isät? Eipä juuri eroa. Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen, jokaisen menestyvän naisen takana on... Suomi on yhä sukupuolissunut: Suomessa naiset tekevät "naisten työt" (hoiva-ala, alempi hallinto jne.) ja miehet tekevät "miesten työt" (rakennusala, johtajat jne. )...

 https://kommentti.wordpress.com/2015/05/15/miksi-naiset-aina-ylireagoi/

 

Jörö-Jukka pörrötukka

Kaikkea se saksalainen keksii. Ehkä pitäisi ensin kirjoittaa Grimmin veljeksistä ja saduista, mutta kirjoitanpa hieman Jörö-Jukasta, se kun on kotoisin yhdestä asuinkaupungeistani, Frankfurtista (toden sanoakseni, en asunut itse kaupungissa mutta hyvin lähellä ja sen 8 vuotta). 

 

 

Lääkäri Heinrich Hoffmann etsi vuonna 1844 joululahjaksi kuvakirjaa kolmivuotiaalle pojalleen. Ei löytänyt mielestään sopivaa, ja siksi päätti tehdä sellaisen itse. Tavalliseen kouluvihkoon piirretyistä runoista ja kuvista syntyi yksi maailman tunnetuimmista kirjoista.

Sanaa ”Struwwelpeter” (siis suomen kielen ”Jörö-Jukka”) käytettiin paikallisessa Hessenin murteessa ja sana tarkoittaa ihmistä, jolla on pörröinen tukka. Lääkäri tiesi, mikä tehoaa lapsipotilaisiin: pelottelu. Tuohon maailmanaikaan nimittäin monia asioita käsitettiin erilaisiksi kuin nykyisin: kertomukset kauheuksista olivat saduissa varsin tavallisia. Kirjan tekijän kuitenkin kerrotaan olleen itse laupeus. 

 

Semmoinen on Jörö-Jukka,
Koikkakynsi, pörhötukka,
tahtoo kynsiänsä säästää,
Mutt’ ei kampaa päähän päästää.
Nyt on pää kuin vanha lato,
Kynsi niin kuin onkimato,
Hyi sitä Jörö-Jukkaa!
Hyi sitä porhötukkaa!

 Struwwelpeter-museo Frankfurtissa.

Martti Luther - superstar

Martti Lutheria (1483–1546) muistetaan uskonpuhdistuksen juhlavuonna 2017. Hän on kuitenkin kiistelty henkilö. 

 

Lutheria esittävä leluhahmo (© Playmobil) on myyntimenestys. Toisessa kädessä raamattu, toisessa sulkakynä. Saksassa myös muut Luther-tuotteet myyvät hyvin.

Luther julkaisi kuuluisat teesinsä Wittenbergin kaupunginkirkolla vuonna 1517. Siitä on siis kulunut 500 vuotta. Saksassa on tulossa suuria juhlallisuuksia ja näyttelyitä vuosipäivän kunniaksi.  Ensimmäinen suuri tapahtuma jo tänä vuonna, 31. lokakuuta.

 

 

 

 Wittenbergin kirkko remontissa tammikuussa 2014.

Vaan oliko Luther sellainen henkilö, jota pitäisi juhlia? No, hän vastusti katolisen kirkon anekauppaa. Ei syntejä voi maksaa rahalla, Luther argumentoi. Mutta kirkko jakaantui kahtia ja seurasi suuria hyvin verisiä sotia. Lisäksi Luther hyökkäsi juutalaisia ja muslimeja vastaan. Hän kehotti tuhoamaan synagogat. Hän myös kehotti ruhtinaita käyttämään väkivaltaa niskoittelevia maanviljelijöitä vastaan.

Nykykirkko ei aina ole ylpeä Lutheristaan. Toisaalta hän oli aikansa vanki ja käsitti vapauden vain uskon kautta. Toisaalta häntä silti pidetään nykyisten perusoikeuksien, vapauden ja demokratian isänä.

Luterilaisia on maailmassa suhteellisen vähän ja ehkä siksi vain Skandinaviassa ajatellaan, että luterilaisuus on suuri uskonto. Kristittyjä maailmassa on noin 2,2 miljardia, heistä luterilaisia noin 74 miljoonaa. Ortodokseja on maailmassa noin 300 miljoonaa. Miksi juuri Suomi on etupäässä luterilainen maa? Ei ollut Ruotsi-Suomea, oli vain Ruotsi. Ruotsin kuningas oli ihastunut Lutherin ajatuksiin ja määräsi katolisen valtionsa luterilaiseksi. Aina vuoteen 1923, jolloin laki uskonnonvapaudesta tuli voimaan, suomalaisten oli käytävä joka sunnuntai kirkossa, eikä saanut kuulua muuhun uskontoon...

Tämä teksti sisältää asiatietoa tekstistä 

https://www.goethe.de/de/kul/ges/20813421.html