Käänsin allaolevan tri Stephan Kaulan kirjoittaman tekstin saksan kielestä 17.1.2020. Tunnen hänet henkilökohtaisesti.
1000 metrin etäisyys tuulivoimaloihin on liian
vähän!
Satoja tieteellisiä tutkimuksia ilmanpaineen heilahtelujen
terveysvaikutuksista ihmisiin ja eläimiin on jo tehty. Juuri se on ääntä ja
infraääntä. Räjähdyksen tuottama ilmanpaineaalto voi aiheuttaa ihmisessä
akuutin tappavan keuhkorepeämän, koska kun paineaalto leviää keuhkoputkien
hienoimpiin haaroihin ja keuhkorakkuloihin, kudos kuormittuu äärimmilleen ja
repeää. Tuulivoimalan roottorin ilmanpaineen vaihtelut eivät riitä tappamaan
ihmistä heti, mutta herkät lepakot kuolevat juuri tällä tavalla. Lähellä
pyörivää tuulivoimalan siipeä ne putoavat elottomina alas ilman että olisivat
edes koskettaneet siipeä tai että ilmanpyörteet olisivat katkaisseet niiden
siivet. Tämän ilmiön nimi on barotrauma.
Onneksi näiden paineaaltojen voimakkuus heikkenee, mitä kauemmas
tuulivoimalasta mennään. Ja tässä mielipiteet eroavat toisistaan. Millä
etäisyydellä näitä ääni- ja infrapäästöjä voidaan pitää vaarattomina? Joka
tapauksessa äskettäin julkaistut WHO: n ohjeet vahvistavat, että melu on yksi
tärkeimmistä ympäristöuhista fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä
väestön hyvinvoinnille.
Ongelma
Jo huomattavasti pienemmät ilmanpaineaallot rasittavat ihmisen kudoksia ja
kuten laajat tutkimukset lentohenkilöstöstä ja eläinkokeissa (Castello Branko /
Alvez Pereira) ovat osoittaneet, ne eivät aiheuta suurta, välittömästi
kuolemaan johtavaa keuhkorepeämää, mutta altistumisen kestosta riippuen seuraa
mikroskooppisia vammoja etenkin rintakudoksissa, mutta myös muissa kehon
osissa. Kävi myös ilmi, että voimakkaat infraäänet aiheuttavat saman vahingon
lyhyempinä ajanjaksoina kuin heikot infraäänet pitempinä ajanjaksoina. Me
tiedämme, että krooninen vamma ja siihen liittyvä tulehdus eivät voi vain
edistää taipumusta syöpään ja rasittaa koko kehoa, vaan jatkuva arpien
muodostuminen voi myös tehdä aiemmin joustavista elimistä jäykkiä. Esimerkiksi
ihmisillä ja eläinkokeissa esiintyi enemmän keuhkofibroosia, sydänkammion
jäykistymistä ja tietysti ongelmia herkissä kuulo- ja tasapainoelimissä ja
muita muutoksia. Professori Vahlin (Mainzin yliopisto) äskettäiset tutkimukset
osoittivat sydänkuitujen huomattavaa heikkenemistä, kun ne ovat altistuneet
infraäänelle. Tästä eivät vaurioidu vain herkät ihmiset, vaan kaikki.
Kuinka viranomaiset käsittelevät näitä havaintoja?
Saksan viranomaisilla on aina ongelma tunnistaa tällaiset pitkäaikaiset
vaikutukset hyvissä ajoin ja ryhtyä vastatoimiin. Tämä tietysti etenkin, jos
haluaa antaa väestölle kuvan siitä, että pystyy hoitamaan heidän huolensa
pätevästi yrittämällä pelastaa ilmaston yhä useammilla tuulivoimaloilla. Mutta
kuka tahansa, joka ajattelee tämän toimenpiteen teknistä / taloudellista mielekkyyttä,
tietää, että ennen kaikkea se on harhauttamista, sillä kansalaisten kaikilla
rahoilla voisi toteuttaa paljon tehokkaampia toimenpiteitä
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Koska, kuten lukuisat liittovaltion
hallituksen itse tilaamat asiantuntijalausunnot osoittavat, tuulivoimalat
säästävät tuskin mitään hiilidioksidia, eivätkä siksi ole tehokkaita ilmastonsuojelussa.
Mutta se on toinen tarina.
Kesti liian monta vuotta ja maksoi monien leukemiaa sairastavien ihmisten
elämän, jotka työskentelivät röntgenkuvaustehtävissä, että säteilyn haittojen
ehkäisyyn saatiin pitävät säännöt. Samalla tämä esimerkki osoittaa myös, kuinka
vastuutonta ovat viranomaisten ja liittovaltion ympäristökeskuksen perustelut,
jotka lääketieteellisten yhdistysten ja ympäristöalan lääkäreiden selkeistä
varoituksista huolimatta väittävät edelleen: mitä et voi nähdä ja kuulla, se ei
voi vahingoittaa. Vastuun kantaminen on ihan jotain muuta. Etenkin terveyden
suhteen on noudatettava varovaisuusperiaatetta.
Infraääni: ”Juokse henkesi edestä”
Pitkän aikaa oli mysteeri, miksi eläimet pakenevat maanjäristyksen alueelta
useita päiviä ennen varsinaista maanjäristystä ikään kuin niillä olisi
seitsemäs aisti. Nykyään tiedetään, että infraäänialueella sekä ilman että maan
kautta välittyy ihmiselle havaitsemattomia esimaanjäristyksiä. Mutta ei
pelkästään maanjäristyksiä, vaan myös monia hengenvaarallisia tapahtumia
edeltävät matalat äänet ja infraäänet. Sellaisia tapahtumia ovat myrskyt, lumivyöryt,
kivivyöryt, suurten eläinten liikkeet, eläinlaumat, metsäpalot. Itse asiassa
Berliinin Charite3-sairaalassa tehty tutkimus on osoittanut, että
havaintokynnyksen alapuolella olevat infraäänet, siis myös unen aikana, laukaisevat
aivokeskuksissa reaktioita, joista johtuu pelkoa, paniikkia, stressiä ja
masennusta, tietoisuuden ulkopuolella. Siksi on oletettava, että tuulivoimaloiden
tyypilliset infraäänet (kapeakaistaiset jaksolliset voimapiikit) sisältävät
viestin: "Sinua uhkaa vaara, juokse henkesi edestä!” Siis viesti, joka ei
juuri auta nukahtamaan.
Krooniset vakavat unihäiriöt ja niiden dramaattiset fyysiset seuraukset,
mukaan lukien sydänkohtaukset ja aivohalvaukset, ovat kärjessä asukkaiden
valitusten luettelossa (katso videot osoitteessa ( www.DSGS.info). Saksassa, jossa tuulivoimaloita
on koko maailmassa suhteellisesti eniten, unihäiriöt ovat saavuttaneet
epidemian kaltaiset mittasuhteet.
Samaan aikaan tuulienergiaa tulisi rakentaa moninkertaisesti lisää, etäisyyksiä
tulisi pienentää ja rakentaa yhä suurempia voimaloita, joiden infraäänipäästöt
ovat yhä voimakkaampia.
Kuka ottaa vastuun?
Tämän selvästi lisääntyvän ongelman aiheuttavat tuulivoimateollisuuden
insinöörit, teknikot ja fyysikot, joihin viranomaiset ja liittovaltion
ympäristövirasto luottavat. Ja ne toistavat mantran lailla: ”tuulivoimaloiden
tuottama infraääni on vaaratonta", koska sallituilla etäisyyksillä
asuinrakennuksiin ei kuulu niin paljon ääntä, että se havaitaan tai voitaisiin havaita.
Eikä kukaan lääkäri, joka on käsitellyt aihetta perusteellisesti, nouse ja
sano, että kuormitus on kiistaton, otan vastuun. Nimenomaan tuulipuistojen operaattorit
tai poliitikot eivät ota vastuuta terveyshaitoista, jotka liittyvät tähän
ennennäkemättömän laajamittaiseen tekniseen kokeeseen väestössä. Toisaalta
liittovaltion ympäristövirasto valitti pitkäaikaisten tutkimusten puutteesta,
mutta ei edes pystynyt tekemään yksinkertaisia kyselyjä terveysongelmien
tunnistamiseksi niillä alueilla, joilla ihmiset kärsivät tuulivoimasta.
Kuinka infraääni tulee asuntoihin?
Infraääni tunkeutuu asukkaiden asuinhuoneisiin monin tavoin. Viranomaiset
ottavat huomioon vain äänen leviämisen tuulivoimalasta "lähtöpisteestä"
ilman kautta, kuten paljon siteeratussa LUBW-tutkimuksessa (https://pudi.lubw.de/detailseite/-/publication/84558).
Infraääntä vastaan ei ole olemassa mitään järkeviä suojausmahdollisuuksia. Se
tunkeutuu heikentymättä rakennukseen ikkunoiden, kattojen ja jokaisen ilmarakosen
läpi.
Tuulivoimalan värähtelyt kulkevat lattian kautta rakenteesta aiheutuvana
meluna jopa kymmenien kilometrien etäisyydelle. Erityisen hyvin korkean
pohjaveden alueilla, kuten pohjoisen ja Itämeren soilla, jäätyneessä tai
kivisessä maassa. Sitten perustat ja seinät värisevät asukkaiden taloissa ja
tuottavat usein huomattavasti korkeamman infraäänen asunnoissa kuin rakennuksen
ulkopuolella. Yhdessä rakennuksessa, jossa vierailimme saadaksemme näyttöä
infraäänen aiheuttamasta kärsimyksestä, tunsimme kellarin seinässä olevan tuulivoimalan
aiheuttaman tärinän kädellä koskettaen (virallisesti sallitulla etäisyydellä!).
Jos et enää voi asua talossasi tämän takia, vahinkojen todistustaakka kuuluu
sinulle. Tämä pätee myös nk. seisoviin aaltoihin, jotka voivat jäädä rakennuksiin
ja olohuoneisiin ja ovat silloin voimakkaampia kuin ulkona. On mahdollista,
että useat tuulivoimaloiden ja tuulipuistojen aiheuttamien infraäänien pitkät
aallot yltävät jopa useiden satojen metrien päähän, heijastuvat laaksojen
seiniin ja rinteisiin ja siten vahvistuvat, jota asiaa ei lainkaan missään otettu
huomioon. Toinen näkökohta, jota ei oteta huomioon paikallisten asukkaiden
toisinaan dramaattisissa sairauksissa: tuulivoimaloiden lavat, kuten
lentokoneiden siivet, aiheuttavat energiaa sisältäviä ja vakaita vetopyörteitä.
Frankfurtin lentokentällä pyörteet yltivät taloihin 6 kilometrin päähän kiitoradalta,
ja merellä sijaitsevien tuulipuistojen pyörteet voitiin vielä havaita 70 kilometrin
päässä. Jos nämä pyörteet yltävät vähintään 2 kilometrin päähän tuulivoimalasta
ja osuvat talon katolle, ne hajoavat ja vasta silloin niistä muodostuu
infraääni.
On siis vain hurskas toive, että väestöä suojeltaisiin tuulienergian
ilmeisiltä terveysriskeiltä 1000 metrin etäisyyssääntöjen avulla, ja luottamus
viranomaisiin tässä asiassa ei ole mitenkään perusteltua. Liittovaltion
ympäristövirasto yksinkertaisesti jättää huomioimatta vuosikausien huolenaiheet
ja asiaan perehtyneiden lääkärien varoitukset.
Perustuslaillinen velvoite puntaroida asioita
Ilmastomuutoksen vastaisessa sodassa me saksalaiset julistimme tavoitteen
pelastaa planeetta. Me uskomme naiivisti, että voimme saavuttaa tämän
tavoitteen tuulivoiman avulla ripottelemalla tuulivoimaloita kaikille
kukkuloille riippumatta siitä, onko se järkevää vai ei. Poliitikkomme siis
selvästikin katsovat, että omalle väestölle aiheutuvat vahingot ovat
hyväksyttäviä.
Tähän politiikkaan liittyy jopa monia perustuslaillisia huolenaiheita
monilta tahoilta katsottuna. Erityisesti perustuslain lakimies prof. Murswiek
(ks. FAZ, 21.11.2019) on vakuuttavasti osoittanut, että tuulivoiman lisääminen
rikkoo perustuslain artiklaa 20, koska hallitus ei ole toistaiseksi pystynyt harkitsemaan
asioita. Siitä huolimatta maaseudulle asennetaan yhä enemmän
tuuliteollisuuslaitoksia.
On jo kauan ollut aika arvioida uudelleen tuulienergian lisääntyminen
ottaen huomioon hyödyt, riskit ja haitat. Meidän kansalaisten on nyt vaadittava
arviota selvästi ja äänekkäästi. On pelättävissä, etteivät tiedotusvälineemme,
"neljäs valta", kykene täyttämään tiedottamistehtäväänsä ja että
poliitikkomme tekisivät mitään asian eteen omasta aloitteestaan.
Toistaiseksi
yksikään puolue ei ole antanut teknologiavaliokunnalle tehtäväksi punnita
kaikkia luonnolle ja ihmisille aiheutuvia riskejä ja haittoja täysin holtittomassa
energiapolitiikassamme. Miksi? Nousee kysymys, eivätkö puolueemme halua ylipäänsä
kuulla järjen ääntä vai pelkäävätkö he jo, että heidät niistä tuomitaan?
Alkuperäinen teksti:
ttps://gesundheitskompass-mittelhessen.de/1174-1000-m-abstand-zu-windradern-ist-zu-wenig/https://www.windwahn.com/2019/12/10/1000-meter-abstaende-bei-anlagen-bis-zu-75-mw-viel-zu-gering
