maanantai 29. lokakuuta 2018

Tuulivoima ei ole puhdasta eikä vihreää ja tuottaa maailman energiasta vain nolla prosenttia


Tuulivoimalobbarit kehuvat, että tuulivoima on maailmalla kasvanut huimasti…

Tavallinen kuulija voisi siis saada sellaisen käsityksen, että tuulivoima on maailmalla merkittävä energiantuottaja.

Paljonko uskot tuulivoiman osuuden olevan nykyisestä energian tuotannosta, pyöristettynä ja prosentteina? 20, 10 vai vain 5 prosenttia? Väärin. Nolla. Selväsanaisesti: maailmalla ei ole tuulivoimatuotantoa.

Vaikka tuulivoiman ja aurinkopaneelien tuotanto laskettaisiin yhteen, maailmalla näillä katetaan vain 1% energian tarpeesta. Vuonna 2014 tuuli tuotti energiasta – IAEA:n tilaston mukaan – 0,46%, ja aurinko ja vuorovesi yhteensä 0,35%. Tämä siis kokonaisenergiasta, ei vain sähköstä, joka on vain viidennes tarvittavasta energiasta. Se muu on kiinteää, kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta, jota tarvitaan nostamaan raskaita lasteja, kuljettamaan tavaroita ja pyörittämään teollisuutta.

Tämä ei ole salatiedettä eikä näitä lukuja ole vaikeaa löytää, mutta nehän eivät sovi tuuli- ja aurinkolobbareiden antamaan kuvaan. Ne piilottavat nämä tiedot kertomalla, että lähes 14% maailman energiasta on uusiutuvaa, ja että se on tuuli- ja aurinkovoimaa. Tosiasia on, että uusiutuva on etupäässä biomassaa, puuta, ja suurin osa siitä on ”perinteistä biomassaa” eli risuja ja tukkipuuta sekä lantaa, jota köyhät polttavat kodeissaan valmistaakseen ruokaa. He tarvitsevat energiaa ja maksavat suuren hinnan siitä, että saavat savun hengittämisestä terveysongelmia.

Vaikka rikkaissa maissa pelataan tukemalla tuuli- ja aurinkovoimaa, niin heidänkin uusiutuva energiansa tulee puusta ja vedestä, varmoista uusiutuvan energian lähteistä. Viimeiset 40 vuotta energian tarve maailmassa on kasvanut 2 prosenttia vuodessa. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 esimerkiksi se kasvoi noin 2000 terawattituntia.

Jos tuulivoiman pitäisi tuottaa kaikki tuo lisä eikä muuta, miten monta tuulimyllyä pitäisi rakentaa joka vuosi?  Vastaus: lähes 350.000 kappaletta, sillä 2-MW-turbiini tuottaa vuodessa noin 0,005 terawattituntia. Se on 1,5 kertaa se määrä, mikä on rakennettu sen jälkeen, kun valtiot alkoivat käyttää verorahoja tähän nk. teollisuuteen 2000-luvun alkupuolella.

Tuulivoima tarvitsee megawattia kohden noin 50 aaria. Täten tuo tuulivoimalamäärä tarvitsisi suuremman alueen kuin Brittein saaret ja Irlanti yhteensä, joka vuosi. Jos näin tehtäisiin 50 vuoden ajan, olisimme täyttäneet jokaisen Venäjän kokoisen maan neliökilometrin tuulipuistoilla. Se siis kattaisi vain jokaisen vuoden lisäenergian tarpeen. Ei jo olemassa olevaa tarvetta. Fossiiliset energianlähteet kattavat nykyisin noin 80% maailman energian tarpeesta.

Älä usko siihen, että tuulivoimaloista tulisi koskaan tehokkaampia. On olemassa fysikaalinen raja sille, miten paljon energiaa saadaan liikkuvasta aineesta, se on nk. Betzin raja ja tuulivoimalat ovat sen melkein saavuttaneet. Niiden tehokkuus (kuormituskerroin) riippuu tuulen määrästä, ja se vaihtelee heikosta vahvaan, joka päivä, vuodesta toiseen.

Nykyiset voimalat ovat jo hyviä. Ongelma on tuuli, emmekä voi sitä muuttaa. Se on vaihtuva matalataajuisen energian virta. Ihmiskunta lopetti sen käytön tärkeisiin toimintoihin kuten kuljetukseen tai mekaanisiin laitteisiin aikoja sitten, järkevistä syistä. Tuuli vaan ei ole erityisen hyvä energian lähde. 



Mitä tulee tarvittaviin luonnonvaroihin ja ympäristöön, tuuliturbiinien vaikutukset – lintujen tappaminen, betoniperustusten luontoon laskeminen, infraäänien aiheuttamat terveyshaitat - on jo sinänsä paha asia. Kokonaan näkymättömissä on Sisä-Mongoliassa tapahtuva harvinaisten metallien louhinta ja puhdistaminen turbiinien magneetteja varten. Se aiheuttaa valtavia ongelmia, koska kaivostoiminnassa syntyy radioaktiivista jätettä. Jokaisen tuulivoimaa hehkuttavan pitäisi hävetä silmät päästään joka kerran, kun mainitsee tuulivoiman.

Ja vieläkin pahempaa. Tuulivoimalat tehdään etupäässä teräksestä, paitsi lasikuitusiivet, ja rakennetaan betonikakun päälle. Niihin tarvitaan noin 200 kertaa enemmän materiaalia yksikköä kohden kuin kaasuturbiinilla. Teräs tehdään käyttämällä hiiltä, ei pelkästään kuumentamista varten sulatusmalmin tuottamiseksi, vaan hiilen saamiseksi seokseen. Myös sementti tehdään useimmiten käyttämällä hiiltä. ”Puhtaan” uusiutuvan tuottamiseen siis tarvitaan fossiilista energiaa – enimmäkseen hiiltä.

2-MW-tuulivoimala painaa noin 250 tonnia. Siihen kuluvat torni, konehuone, roottori ja siivet. Yhden terästonnin tuottamiseen tarvitaan noin puoli tonnia hiiltä. Tarvittavan betonin tuottamiseen tarvitaan lisäksi noin 25 tonnia hiiltä. Yhteensä noin 150 tonnia hiiltä yhtä tuulivoimalaa kohden. Jos nyt sitten rakennettaisiin 350.000 tuulivoimalaa joka vuosi (tai vähemmän mutta suurempia) kasvavaan energian tarpeeseen, tarvittaisiin 50 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Se on noin puolet koko EU:n hiilituotannosta.

Jos siis kannatatkin hiilivoimaa, sinulla on lisäintressi kannattaa ”puhdasta”, vihreää tuulivoimaa…



Kun olet lukenut kaiken edellisen, huomaat, ettei ole mitään järkeä edes ajatella, että tuulivoima olisi mikään vaihtoehto maailman energiantarpeeseen saati hiilidioksidipäästöjen alentamiseen ilman, että maapallomme kärsii. Kuten edesmennyt matemaatikko David MacKay vuosia sitten sanoi, matematiikka on sattumasähköä vastaan.

Jos siis halutaan vähemmän hiilidioksidia, olisi parasta keskittyä esimerkiksi kaasuun, taloudellisesti kannattavaan hankintaan, tiedetäänkin jo, että uusien menetelmien takia sitä onkin paljon enemmän kuin mitä luultiin. Kaasu on lisäksi fossiilisista vähiten ilmaan saastuttava.

Lisäksi kannattaisi käyttää maailman kasvava hyvinvointi ydinvoiman – fission ja fuusiovoiman – käyttöön, joka voisi korvata kaasun tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Kaikki muu olisi vain vastakkaista sille, mihin pyrimme. Pahinta kaikesta: nykyinen ilmastopolitiikka tekee vain köyhistä entistä köyhempiä ja rikkaista entistä rikkaampia.





Ylläoleva teksti perustuu etupäässä Matt Ridleyn 13.5.2017 ”The Spectator”-lehdessä julkaisuun artikkeliin.
https://www.spectator.co.uk/2017/05/wind-turbines-are-neither-clean-nor-green-and-they-provide-zero-global-energy/

perjantai 26. lokakuuta 2018

Kaikkia sanoja ei voi kääntää suomeksi

17 saksan kielen sanaa, joita ei voi kääntää

- bloggaaja Martiniquen mielestä. Blogi on hauska ja opettavainen. 


Lukekaapa itse, mitä sanat tarkoittavat. Kuvakommenttini ovat hieman… hmm…
Sanat ovat


STURMFREI
OHRWURM

HANDSCHUHSCHNEEBALLWERFER



BACKPFEIFENGESICHT
(sanovat varsin monet)

ERBSENZÄHLER
DREIKÄSEHOCH

VERSCHLIMMBESSERN

WANDERLUST

SCHADENFREUDE

PANTOFFELHELD

ZUGZWANG

KUMMERSPECK
WELTSCHMERZ

TORSCHLUSSPANIK

ERKLÄRUNGSNOT
FERNWEH

INNERER SCHWEINEHUND
Viimeisimmästä on jopa olemassa kirjoja. Saksankielen taitoiset: lukekaapa. Hyödyllisiä elämänohjeita!




Lisää sanoja: 



maanantai 22. lokakuuta 2018

Liekkipiirakka / Flammkuchen

Toissa viikolla Saksassa piti tietenkin paikallisilla toripäivillä maistella sikäläisiä herkkuja. Ostin liekkipiirakan, alunperin elsassilaisen herkun. Alla oleva resepti on Irmeli Kopisto-Menzelin erinomaisesta vuonna 1984 julkaistusta kirjasta ”Saksalainen keittiö, herkkuja Badenista ja Elsassista”. Siis alemannien asuinalueilta.

Liekkipiirakkaa kokoonnutaan Etelä-Saksassa usein syömään seurassa, ryhminä. Varataan pöytä. Uunissa kapakanpitäjä paistaa niin monta piirasta kuin mitä väki jaksaa syödä, viimeisenä kuin jälkiruuaksi piirakan omenalla täytettynä. Juomana omenaviini tai syksyllä uusi viini. Ole varovainen: uudesta viinistä humallut helposti! 





1 annos tummista vehnäjauhoista tehtyä hiivataikinaa

Täyte:
1 iso silputtu sipuli
50 g voita
80 g pekonia pieninä kuutioina
1 rkl öljyä
1,5 dl kuohukermaa
2,5 dl smetanaa
hiven muskottipähkinää
vähän suolaa

Älä nostata hiivataikinaa, vaan kauli se ohueksi ja levitä leivinpellille. Peitä taikina liinalla ja anna sen nyt nousta sen aikaa, kun valmistat täytteen. Ruskista sipuli kevyesti voissa, samoin pekonikuutiot öljyssä. Vatkaa kerma ja smetana keskenään ja mausta seos muskottipähkinällä ja suolalla. Lisää vielä hiukan lämmin sipuli-voipaistos. Siten kermaseos sakenee sopivasti ja on helpompi levittä taikinalle, minkä tehtyäsi voitkin ripotella päälle pekonipalaset ja tiputella lusikalla pekonista sulanutta rasvaa. Paista hyvin kuumassa uunissa (250 astetta) mahdollisimman alhaalla. 

Parhaiten tämä ihana vaikkakin yksikertainen piirakka onnisuu, jos käytössä on oikea kunnon puilla lämmitettävä leivinuuni, jossa voi paistaa piirakan kuuman uunin pohjalla ilman peltiä. Tällöin piirakan pohja on vain kaulittava leipälapion kokoiseksi. Näin perinnäisesti valmistettua liekkipiirakkaa saa vielä Stasbourgin pohjoispuolella monissa ruokapaikoissa, ja kyllä eron huomaan sähkö- ja puu-uunin välillä. Piirakan oikea nimikin, Elsassin murteella Flammeküeche, johtuu siitä, etä palavat hiilet työnnettiin sivuun uunissa, jossa ne sitten edelleenkin paloivat piirakoiden paistuessa. Niin korkeassa lämpötilassa piirakat tarvitsevat kypsyäkseen vain 2,5 minuuttia. Myös sähköuunissa paistettu liekkipiirakka on kuitenkin niin makoisaa, että sitä välttämättä kannattaa kokeilla.  – Me juomme sen painikkeeksi, kuinkas muuten, elsassilaista Sylvanerviiniä (Suomessa on saatavilla kuivia italialaisia valkoviinejä, jotka nekin sopiva tarkoitukseen mainiosti, esimerkiksi Soavea).