Parahin J.K.

Sinä J.K., Ylivieskan myllyjen rakentaja. Haluan kiittää sinua ihan julkisesti siitä, että panit ottamaan selvää tuulivoimasta, joskin puoleltasi ihan tahattomasti. Tämä ei ole piruilua, olen vilpittömän kiitollinen. 

Yhteinen tuonaikainen kollegamme kävi jotain toista vuotta sitten katsomassa Kalajoen tuolloin upouusia tuulivoimaloita ja laittoi kuvia nettiin. Kommentoin kuvia, koska en myllyistä tuolloin muuten välittänyt, mutta en tykännyt siitä, että minun pitää ne maksaa. Kommentoit siihen, miten hienoa on, että ne siellä ovat ja miten monta taloa pystytään niillä lämmittämään…

Ja katin kontit. Jos ei tuule, ei yhtään. Koko ajan on pakko ylläpitää tuulivoiman lisäksi varavoimaa samassa määrin kuin mitä sähköä tarvitaan.  Hienojahan ne megawattiluvut ovat, vaan asennetusta tehosta saadaan alle 20 % - ei siksi, että minä niin sanon, vaan muu on fysikaalisesti mahdotonta. Eipä juuri missään ole hyötysuhde niin huono kuin tuulivoimalla…

En tiennyt tuolloin näistä asioista juuri mitään. En ole insinööri, mutta mieheni kyllä on, vieläpä alalta, ja luetteli kaikenlaisia fysiikan tosiasioita. Itse olin asunut ”tuulimyllyjen” juurella pari vuotta, niitähän on Schleswig-Holsteinissa kosolti, joskaan ne eivät ole yhtä isoja kuin nämä nyt Suomeen rakennetut. Lisäksi minulla on Hampurissa läheinen ystävä, joka omistaa kaksi myllyä. Hän joutui omistajaksi eli miehensä firman omistajaksi ”vahingossa” miehensä sairastuttua ja joutui perin pohjin ottamaan asioista selvää. Koska tapasimme usein, keskustelimme myös näistä asioista. Hänen yhteenvetonsa oli: ”Ilman tukitariffia ei kannata.” Tiesin myös ihan oman sähkölaskuni kautta, miten sähkön hinta karkasi tavallisen käyttäjän kannalta pilviin energiakäänteen myötä Saksassa. Siis tuon verran tiesin. 

Ryhdyin lukemaan kaikenlaista taustatietoa eri kielisistä lähteistä ja yllätyin aikalailla: ei löytynyt yhtään ainoaa asiaa, joka olisi puoltanut tuulivoimaa. Ei ainoatakaan! Päinvastoin, haittaa tulee joka tuutista ja paljon. 

Ymmärrän, että hehkutat tuulivoimaa, koska saat siitä elantosi. Yleensäkään kukaan ei puhu työnantajaansa vastaan, jos haluaa säilyttää työpaikkansa. Etenkin suomalaiset ovat tässä asiassa täysiä lampaita. Aika vaikeaa on tässä vaiheessa saksalaistenkaan kääntää kelkkaansa, mutta se, että lähes miljoona taloutta ei enää pysty maksamaan sähkölaskuaan ja nykyiset noin 1000 tuulivoiman vastaista yhdistystä kyllä puhuvat selvää kieltä. 

Muuten en ole vielä löytänyt yhtäkään ei-tuulivoiman maksamaa insinööriä, joka puhuisi tuulivoiman puolesta. Niitä on, jotka ansaitsevat hyvin, he tietenkin haluavat säilyttää hinnalla millä hyvänsä laitoksensa, varsin usein faktoja mieleisekseen väännellen. Muun muassa Valtteri Hongiston, tuolloisen THL-miehen ”tutkimus” ei aiheuta muuta kuin pään pyörittelyä, senhän on maksanut tuulivoima ja tuloksen on pakko olla maksajan tahdon mukainen. Muualla maailmassa tulee toisenlaisia tuloksia… Kun Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja kysyi hänen omaa mielipidettään, vastaus oli ”en kommentoi”. Paljon puhuva vastaus!

Olen varsin usein joutunut tilanteisiin, joista en oikein tiedä miksi. Tuulivoima on ilmeisesti yksi sellainen. Monen monet asiat ovatkin sitten kääntyneet päälaelleen, sellaisiksi kuin mitä niistä ennustinkin. Näin vaikkapa facebookissa mainitsemani kotisivun tarpeellisuus, josta sain aikoinaan vihapuheryöpyn niskoilleni, samoin kävi rasva- ja maitosuositusten kanssa, mutta myös vaikkapa Neuvostoliiton kaatumisen ja sen seurausten. Muistan myös oikein hyvin, miten ex-mieheni ja kollegansa, kaikki rakennusinsinöörejä ja arkkitehtejä, päivittelivät 70-80-luvulla suomalaisten tasakattoja ja pullotaloja ja ihmettelivät, miksei kukaan Suomessa huomaa, millainen homeongelma Suomeen on tulossa... Jostain kumman syystä olen joutunut lukuisia kertoja perehtymään johonkin asiaan ja siten itse siihen mitenkään pyrkimättä ja itse edes sitä tietoisesti tekemättä auttanut toisia ihmisiä ja jopa pelastanut kaksi ihmishenkeä, joista molemmista kuulin vasta paljon myöhemmin. Ihmekös, että jotkut ihmiset ovat hyvin, hyvin kiitollisia. Monesti en ole itse edes tiennyt, miksi. Ja joku aina älähtää. Aina se, joka kokee jäävänsä alakynteen, koska ei tiedä mitään. Sellaiset ihmiset sitten suosittelevat kaikenlaisia foliohattuja tietämättä, mitä tekevät. Facebook-kommentit postaukseeni tuulivoiman aiheuttamista terveysongelmista Ylivieskan sivustolla on siitä mainio esimerkki. ”Täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella…” sanoi filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen toissapäivänä radiossa. 

En kirjoita tätä kehuakseni itseäni, totean vain, että näin on, enkä tiedä miksi. Tätä asiaa olemme usein pohtineet tyttäreni kanssa: olisi selvästi yksinkertaisempaa olla lammas. 

Tuulivoimaan perehtyminen auttoi ymmärtämään, mitä vahinkoa nykyisistä tuulivoimaloista ihmisille ja luonnolle ja kansantaloudelle tapahtuu. En tosin ole koskaan ollutkaan erityisen vihreä, syystä että vihreä aate ei mielestäni ole vihreä, vaan puhuu tunteiden, ei tosiasioiden äänellä ja johtaa ihmisiä harhaan.  Nyt olen vihreä entistäkin vähemmän. Jos vihreän aatteen tarkoitus on suojella luontoa, niin miksi sitä näin massiivisesti sitten tärvellään?

Tulee toisia aikoja. Se on hyvä asia, että mieheni sairastumiselle samaan aikaan, kun Kalajoen myllyt alkoivat pyöriä, löytyi looginen syy. Ihmettelimme pitkään, mikä on se jumputus, jonka hän kuulee ja minä en ja joka ei synkronoi sydämen tahdissa. Ihmettelimme, mistä johtui ”merisairaus”, tasapainohäiriöt, unettomuus, verenvuoto nenästä, sydämen ahdistus, keskittymisvaikeudet, äkilliset heikkouskohtaukset mutta vain tuulisella säällä ja miksi nämä oireet häviävät kokonaan, kun emme ole Kalajoella. 

Nyt kun olen puhunut asiasta julkisesti, on yksi jos toinenkin ottanut yhteyttä ja kertonut omista oireistaan - jotka ovat samat kuin miehelläni. En voi kertoa muiden ihmisten asioista enkä heidän eläimistään heidän tietämättään. Tämä kommenttina ”huhupuheisiin”. Hullunahan pidetään, jos myöntää mitään!

Minulle ei voi tapahtua mitään, siksi puhun nyt ääneen sen toistenkin kuultavaksi, mitä tiedän. Yleensäkin Suomessa on vallalla vaikenemisen kulttuuri: hyvin monet eivät sano mitään, kärsivät vain hiljaa, koska muuten heitä pidetään hulluina. Meidän talo on myynnissä ja muutamme pois. Jos sitä ei kukaan osta, niin tarjotaan TuuliWatille, on ostanut muitakin taloja… 

Muutkin selkeät väärinkäytökset Kalajoella ihmetyttävät; en ole millään muulla asuinpaikkakunnalla vielä tavannut niin tosi juntteja itseriittoisia ihmisiä kuin Kalajoella, vaikka olen aina työni takia ollut tekemisissä päättäjien kanssa. Onneksi Kalajoella asuu myös ihania ihmisiä! 

Ihmetyttää myös se, että heti mielletään ydinvoimamyönteiseksi, kun alkaa kertoa sattumavoiman haitoista. Niillähän ei ole muuta yhteistä kuin että tuottavat energiaa. Eroja on: ydinvoima tuottaa energiaa varmasti ja sitä tarvitaan varavoimana tuulimyllyille, polttoainetta on rajattomasti, päästöjä ei synny, ja lisäksi ydinvoima auttaa Suomea riippumattomammaksi Venäjästä. 

Näin miettein. Kiitos, J.K.!