Saksalainen leipä maailman kulttuuriperinnöksi?

Näin saksalaiset leipurit. Saksassa valmistetaan yli 3000 leipälajia, monia tosin vain tietyillä seuduilla. Leipä on saksalaisten perusruoka. Leipä ja lisäkkeet ovat päivän toinen pääateria, ja se syödään illalla, eli tavallisesti ei syödä kahta lämmintä ateriaa päivässä.

On toki muoviin pakattua leipää. Saksalaiset kuitenkin suosivat paikallisten pienleipomoiden tuotteita.

 ”Parempi oma leipä kuin vieras paisti”, sanoo saksalainen sananlasku. Bertold Brecht valitti Amerikassa ollessaan vuonna 1941: ”Valloissa ei ole oikeaa leipää, ja sitähän minä syön mielelläni.”

Suomalainen ruisleipä on suomalaisten mielestä maailman parasta. Pohjalaisten mielestä rieska on parasta, karjalaisille rieska on ihan eri leipä ja heidän mielestään parasta… Varmaa on vain, että Suomi ei ole omavarainen rukiin suhteen, eli 80% rukiista tulee ulkomailta. Ei ole oikein onnistunut tämä kansallisaate…?

Saksassa myydään varsin herkullista täysjyväleipää nimellä ”suomalainen leipä”. Suomessa sellaista ei ole. Leipurit nauroivat, että täytyyhän leivällä joku nimi olla… ja eikös Suomessa tehdä hapanleipää...

Sen sijaan veljeni leipomossa tehdään saksalaistyylistä leipää, ja jokainen jonka kanssa olen asiasta keskustellut, pitää sitä parhaana leipänä…

Minä taas kaipaan kovasti saksalaisia sämpylöitä. Ja niitä ei saa pakata muoviin.