Lainmukainen perimysjärjestys Suomessa ja Saksassa

Asianajaja Reina Waissi kirjoittaa Hampurin merimieskirkon tiedotuslehdessä:

TIETOPAKETTI

Tiiviissä tietopaketissa voit lukea oikeuden kiemuroista Saksassa ja Suomessa.
Jatketaan tietopaketilla perintöoikeudesta.


Mikä on lainmukainen perimysjärjestys?

Viimekertaisessa tietopaketissa käsiteltiin kysymystä, minkä maan lain mukaan perintöasiat pitäisi hoitaa. Tällä kertaa käymme lyhyesti läpi Suomen ja Saksan lainmukaisen perimysjärjestyksen. Lainmukainen perimysjärjestys tulee käyttöön, kun testamenttia tai Saksassa niin kutsuttua perintösopimusta ei ole tehty.

Perimysjärjestyksessä jaetaan perilliset perillisryhmiin. Jokainen ryhmä on toisiinsa nähden etuoikeusjärjestyksessä. Perittävää lähinnä oleva ryhmä jakaa koko perinnön ja syrjäyttää samalla muut ryhmät.

Perimysjärjestys Suomi:
1. ryhmä – lapset tai lapsenlapset jne.
2. ryhmä – leski
3. ryhmä – vanhemmat tai sisarukset tai sisarusten lapset jne.
4. ryhmä – isovanhemmat tai sedät ja tädit (ei serkut)

Tärkeää on tietää, että jos henkilö oli avioliitossa, jaetaan pesä ensin osituksessa puolisoiden kesken. Leski saa osansa avio-oikeuden perusteella. Kuolleen puolison osuus on perintö, jonka siirtymisestä muille ryhmille tässä on kyse.

Leski perii kaiken omaisuuden, ellei perittävällä ole 1. ryhmään kuuluvia perillisiä. Hänen kuoltuaan on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada tämän osuus pesän omaisuudesta. Puolison perintöoikeus on kuitenkin väliaikainen. Tarkoituksena on toimeentulon turvaaminen. Leskeksi jäänyt puoliso ei saa määrätä testamentilla saadusta omaisuudesta. Mutta omaisuudesta määrääminen muulla tavoin kuin testamentilla on mahdollista, esimerkiksi lahjoittaminen, myyminen tai vaihtaminen.

Perimysjärjestys Saksa:

1. ryhmä – lapset tai lapsenlapset jne.
2. ryhmä – vanhemmat ja/tai heidän jälkeläisensä
3. ryhmä – isovanhemmat ja/tai heidän jälkeläisensä
4. ryhmä – isoisovanhemmat tai heidän jälkeläisensä
Muut ryhmät – esi-isävanhemmat tai heidän jälkeläisensä

Tärkeää on tietää, että Saksan lain mukaan aviopuoliso ei ole perillinen. Hänen osuutensa määräytyy avioliittolain perusteella ja jaetaan kulloisenkin parenteelin mukaan. Hänelle kuuluu kokonaisuudessaan kuitenkin esimerkiksi asunnon jäämistö ja häälahjat.

Kysymyspalsta:

Ankkurin lukija lähetti minulle seuraavanlaisen kysymyksen liittyen edelliseen tietopaketin teemaan:

”Minkä maan lakia käytetään, jos peritään mökki, asunto tai metsää Suomesta?”
Vastaus: Viittaan tässä edelliseen tietopakettiin. Myös tässä tapauksessa katsotaan, missä maassa perinnönjättäjä on kuolleessaan ainakin viimeiset viisi vuotta asunut ja missä maassa hänellä oli vahvemmat siteet. Tähän ei saa sekoittaa verotusta, joka menee molempien maiden mukaan, riippuen siitä, missä perinnönjättäjä, perilliset ja perittävä kiinteä ja irtain omaisuus on. Suomeen maksetaan esimerkiksi aina perintövero, jos peritään kiinteistöjä, jotka sijaitsevat Suomessa.

Tietopaketin kokoaa teille
Rechtsanwältin Reina Waissi,
asianajotoimisto WaissiLegal,
Holstenstraße 194c,
D-22765 Hamburg
www.waissi-legal.com
sähköposti: rw@waissi-legal.com

Lähde:  Hampurin merimieskirkon tiedotuslehti Ankkuri, marraskuu 2012

...................
Oma huomautukseni:
Suomessa kuolleen puolisolla on nk. avio-oikeus puoleen omaisuudesta -  eli hänelle jää  puolet omaisuudesta, hän ei siis peri puolisoaan.  Nimimerkki "hiljan läpikäynyt"; perin isäni osuuden veljeni kanssa kahden, äidille kuitenkin jäi puolet eli hänen avio-osansa.