Huomioita. Margit Schreiner

Todennäköisesti ihminen ja luonto eivät sovi yhteen. Jos ihminen löytää koskematonta luontoa, on elämä koskemattomassa luonnossa hänelle liian hankalaa ja hän tuhoaa sen parantaakseen sitä. Kun hän on sen parantanut, siis tuhonnut, hän kaipaa koskematonta luontoa. Sama koskee tunteitamme. Emme kykene niitä käsittelemään. Jos mitään ei tapahdu, meillä on tylsää, jos jotain tapahtuu, se on meille heti liikaa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa yli kuusikymppiset… 

 

Wahrscheinlich ist der Mensch von Natur aus ungeeignet für die Natur. Findet er nämlich ungestörte Natur vor, ist ihm das Leben in der ungestörten Natur zu mühsam, also zerstört er sie, um sie zu verbessern. Hat er sie verbessert, also zerstört, sehnt er sich nach ungestörter Natur. Das Gleiche gilt für unsere Gefühle. Wir sind unfähig, damit umzugehen. Passiert nichts, ist uns langweilig, passiert etwas, sind wir gleich überfordert. Nehmen wir zum Beispiel die über Sechzigjährigen. …

Margit Schreiner: Das menschliche Gleichgewicht

.................................

Margit Schreiner on itävaltalainen kirjailija. On uutta saksankielistä kirjallisuutta, vaan suomalaisilla ei ole saksan kielen taitoa, ja aina huonommaksi menee. Kirjallisuustapahtumassa WSOY:llä puolestaan valiteltiin perinteisten kirjojen lukijoiden vähyyttä. Mihin nämä kaksi trendiä yhdessä saksankielisen kirjallisuuden kohdalla johtavat, Luoja tietää mutta ei kerro...

Tulee mieleen Frankfurtin ajat ja "kotirouvapiirimme". Naisporukoissa yhdessä harrastimme monenlaista, muun muassa kävimme kirjallisuuskurssin, jonka olimme pyytäneet ja saaneet kurssittajaksi upean paikallisen Hessenin radion toimittajan. Niin sitten luettiin ja käytiin läpi sekä vanhempaa, klassista että aivan upouutta saksankielistä kirjallisuutta. Juuri sinä syksynä oli ilmestynyt Elfriede Jelinekin "Pianonsoittaja", ja kursittaja valitsi uusista kirjoista juuri sen. Meistä se oli kauheaa luettavaa, sehän kertoo tytöstä, jolla on vaikeaa, joka pakotetaan pianistiksi ja joka kovan paineen alla viiltelee itseään. Tuolloin en tiennyt viiltelystä vielä mitään, eikä taida monikaan tietää. Nyt tiedän, kun asia on vakavasti vastaan tullut. No, tuolloin kurssittaja sanoi, että tämä Jelinekin kirja tulee olemaan aikansa klassikko ja kirjailija tulee saamaan Nobelin palkinnon. Näin kävi - ennustus toteutui muutamaa vuotta myöhemmin...