Voiko sellaista ääntä kuulla joka ei kuulu? Kansainvälinen tutkimus infra- ja ultraäänistä, lehdistötiedote 10.7.2015

Voiko sellaista ääntä kuulla, joka ei kuulu?

PTB in tutkinut kuulon äärirajoja (infra- ja ultaääniä) kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa

Lehdistötiedote 10.7.2015/ käännös saksan kielestä

Hankkeen EARS kotisivu:  http://www.ptb.de/emrp/ears.html

Ovatko tuulivoimalat ihmiselle vahingollisia? Monet uskovat niin, monet pitävät asiaa keksittynä – ja tunteet kuumenevat. Jotta keskusteluun saataisiin enemmän asiantuntemusta, kansainvälinen asiantuntijaryhmä ryhtyi tutkimaan kuuloa kuulofrekvenssin alarajalla (infraääni) sekä sen ylärajalla (ultraääni). Tutkimusta, joka on osa Euroopan Metrologia-tutkimusohjelmaa, koordinoi Saksan valtion fysikaalis-tekninen laitos (PTB). Osallisina olivat PTB:n puolelta muutkin kuin akustiikan asiantuntijat, nimittäin biomagnetismin (MEG) sekä toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRT) asiantuntijat.

Tulos: Ihminen kuulee matalampia ääniä kuin aiemmin tunnettua. Havainnoinnin mekanismit ovat monimuotoisempia kuin tähän asti on oletettu. Tässä on iso alue, josta ei voi jättää pois psykologiaakaan. Ja tutkimuksia on joka tapauksessa jatkettava. 

Aivojen kuulokeskuksessa tapahtuva aktiviteetti, kun sitä stimuloidaan matalataajuisella äänellä ja infraäänellä (Lähde: Max-Planck-Institut für Bildungsforschung) 

Jos oman tontin eteen aiotaan rakentaa tuulivoimala, monesta energiakäänteen kannattajasta tulee vastustaja. Sijaa saa pelko siitä, että infraääni, jonka siivet liikkeellään aiheuttavat, voisi tehdä sairaaksi.  

Ja tosiaankin, jotkut tuulivoimaloiden lähellä kärsivät unettomuudesta, suorituskyvyn heikkenemistä ja muista vaivoisra, toiset taas eivät huomaa mitään. Infraääni tarkoittaa matalia alle 16 herzin ääniä. Siksi niitä ei kuule ja siksi ne ovat ihan liian heikkoja aiheuttaakseen mitään terveysongelmia, sanovat useimmiten tuulivoiman kannattajat samoin kuin viranomaiset.

”Kumpikaan, ei paniikin levittäminen eikä vähättely auta eteenpäin”, Christian Koch sanoo. ”Sen sijaan meidän pitää tutkia se, mitä tapahtuu kuulon rajamailla. ” Metrolialaitokset sekä Berliinissä sijaitsevan-Planck-Insituutin koulutuslaitoksen ja UCL:n Ear Institute (University College of London) ovat kolmen vuoden ajan tutkineet kuulorajan ulkopuolella olevaa kuulemista.  Tuollaista hyvin matalaa ääntä (infraääni alle 16 herziä) ja toisaalta hyvin korkeaa ääntä (ultraääni yli 16.000 herziä) on myös arkielämässä monissa tilanteissa. Eivät vain tuulimyllyt aiheuta infraääntä, vaan sitä syntyy myös joskus, kun kuorma-auto ajaa rakennuksen ohi tai jos talon omistaja asentaa sähkögeneraattorin kellariinsa. Ultraääntä taas tulee esimerkiksi myynnissä olevista ultraäänilaitteista, joilla voi vaikkapa puhdistaa silmälasit. Tai näätäkarkottimista, joiden korkea ääni saa näädät jättämään auton johdot rauhaan. Yksi näitä laitteita on suunniteltu nuorison karkottamiseksi, mutta eettisten näkökantojen takia siitä syntyi kansainvälisesti keskustelua. Aikuiset nimittäin halusivat lapsilta rauhan – ja vain lapset voivat kuulla nämä korkeat äänet.

”Kaikissa näissä tapauksissa osin kyse on hyvin suurista äänenvoimakkuuksista”, Christian Koch sanoo. Kova ääni saattaa vahingoittaa kuuloa – ja hermostuttaa perin pohjin. Mutta miten on laita sellaisten äänten, joita ei kuule? Ja mitä ihminen oikeasti kuulee? Jotta tämä saataisiin tutkittua, tehtiin tutkimusta varten infraäänilaite, josta lähtee ääniä ilman ylä-ääniä. Sillä on merkitystä, koska äänet kuuluvat lähes aina yhdessä ylä-ääniensä kanssa, mutta näitä ylä-ääniä eivät tutkijat tarvinneet. Koehenkilöiltä kysyttiin heidän subjektiivista kuuloaistimustaan. Näitä laadullisia ja määrällisiä lausuntoja verrattiin kuvannettuihin menetelmiin, magnetoensefalografian (MEG) ja toiminnalliseen magneettikuvaukseen (fMRT). Tulos: Ihminen kuulee matalampia ääniä kuin mitä oli tähän asti oletettu, nimittäin jo alkaen 8 herzistä, ja se on kokonaista oktaavia alempana kuin kuulon alarajan oletettiin olevan.  Aivojen kuulokeskuksessa voitiin todeta reaktio aina tuohon taajuuteen asti. Kaikki koehenkilöt sanoivat kuulleensa jotain, mutta eivät välttämättä ääniä. Lisäksi huomattiin, että ne aivojen osat aktivoituivat, jotka säätelevät tunteita. ”Se tarkoittaa, että ihminen tuntee jotenkin, että jotain on ja että se voisi olla vaarallista”, sanoo Christian Koch.

Mutta paljon on vielä avoimia kysymyksiä. ”Oikeastaan olemme vasta alussa. Lisätutkimuksia tarvitaan kiireellisesti.” Jatkotutkimus onkin jo alkanut. Siinä tutkitaan niitä henkilöitä, jotka ilmoittavat kärsivänsä äänistä, joita ei kuulo kuule. Kaikki nimittäin eivät kärsi; joillekin on aivan samantekevää, onko heidän vieressään tuulivoimala vai ei. Lisäksi on huomioitava, että jotkut ihmiset reagoivat jo silloin, kun pelkäävät tulevansa sairaiksi. Siksi tutkimuksessa tarvitaan myös psykologeja. Myös toisessa ääripäässä, nimittäin ultraäänen kohdalla tarvitaan lisätutkimuksia. Vaikka laitteet mittaavat tarkasti, ei ole mitattu mitä ihmiset oikeasti kuulevat. Tiedetään, että hyvin kova ääni voi vahingoittaa kuuloa, ja siksikin on tehtävä lisätutkimuksia.

Kansainvälisen tutkimusryhmän tutkimustulokset voivat johtaa siihen, että vihdoinkin saadaan euroopanlaajuiset sitovat suojamääräykset koskien äänten raja-arvoja. Niitä nimittäin ei vielä ole.

es/ptb

Yhteyshenkilö:
Dr. Christian Koch, Fachbereich 1.6 Schall, Telefon: (0531) 592-1600, E-Mail: christian.koch(at)ptb.de

Autor: Erika Schow

Lähde. http://tinyurl.com/psheezd
(Alkuperäinen lähde: https://www.ptb.de/cms/presseaktuelles/journalisten/presseinformationen/presseinfo-artikel.html?tx_news_pi1[news]=5963&tx_news_pi1[controller]=News&tx_news_pi1[action]=detail&tx_news_pi1[day]=10&tx_news_pi1[month]=7&tx_news_pi1[year]=2015&cHash=0f540c616e6aa47c5eed27c71f9aeb59 )

Brains 'excited' by wind turbines: study
http://epaw.org/echoes.php?lang=fr&article=ns116

German Article PTB
Kann man „unhörbaren" Schall hören?
http://www.ptb.de/cms/presseaktuelles/journalisten/presseinformationen/presseinfo-artikel.html?tx_news_pi1[news]=5963&tx_news_pi1[controller]=News&tx_news_pi1[action]=detail&tx_news_pi1[day]=10&tx_news_pi1[month]=7&tx_news_pi1[year]=2015&cHash=0f540c616e6aa47c5eed27c71f9aeb59

French Article Altermedia
Les éoliennes déclenchent une réaction de peur dans le cerveau
http://www.altermedia.info/france-belgique/uncategorized/les-eoliennes-declenchent-une-reaction-de-peur-dans-le-cerveau_138854.html#more-138854

English Article Sience Daily
Can you actually hear 'inaudible' sound?
Limits of human hearing (infrasound and ultrasound) examined
http://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150710123506.htm

..................................

Oma kommenttini: Asiaa on tutkittu aiemminkin, 1970-luvulla USA:ssa ja 1980-luvulla Saksassa ja tulokset ovat edellisen tutkimuksen kanssa yhteneväisiä. Palaan tähän myöhemmin.

Suoraa tietoa Saksasta tuulivoimasta

En oikeastaan ollut sen enempää tuulivoiman vastustaja kuin kannattajakaan, olenhan asunut tuulivoimalan "alla" Schleswig-Holsteinissa kaksi vuotta, enkä havainnut mitään haittoja. Myllyt siellä tosin ovat puolet pienempiä kuin nämä uudet Suomeen rakennetut. Ei haittoja, mitä nyt sen, että sähkön hinta nousi Saksassa kaksinkertaiseksi verrattuna aikaan, kun ei ollut myllyjä - sähkö on siellä kaksi kertaa kallimpaa kuin Suomessa, eikä kenenkään järkeen käynyt siellä, että jollakin voisi olla sähkölämmitys tai ilmalämpöpumppu. Ja esteettinen haittahan on  on mitä suurimmassa määrin makuasia. Yleensä sivuutan Iltalehtien ”hömpötykset” olankohautuksella. Nyt kuitenkin jouduin keskusteluun tuulivoimasta ja jouduin ottamaan siitä perin pohjin selvää. 

 

Ja nyt olen pöyristynyt ja vihainen. Mitä enemmän energiantuotannosta luen - nyt jo sadoista lähteistä eri maista - olen aina vain enemmän vakuuttunut siitä, että tuulivoimaloiden rakentamisessa Suomeen ei ole järjen häivää ja että meitä tavallisia kansalaisia on verisesti petetty. Täällä Suomessa tuulivoimasta on tehty uusi uskonto, eikä keskustelulla ole todellisuuspohjaa. Tilastoista (esim. VTT) kyllä voidaan lukea faktat myös suomeksi, mutta ne on pakattu sinne aika monimutkaisesti.

Tuuli on kyllä ilmaista! Mutta.

Lyhyesti:

-Tuulienergia on sattumaenergiaa. Tuulee tai ei tuule ja kaikkea siltä väliltä. Jos ei tuule tai tuulee liikaa, tuulivoimalat eivät tuota energiaa ollenkaan. 

-Edellisestä johtuen ja fysiikan lakien mukaisesti tuulivoimaloiden teho on (Suomessa viimeisten tilastojen mukaan) alle 20% asennetusta tehosta. 

-Tuulienergiaa ei voi varastoida. 

-Sama määrä tarvitaan ”varaenergiaa” – eli sama energiantuottomäärä kuin jos tuulivoimaloita ei olisi.

-Tuulivoimalat vahingoittavat luontoa ja välillisesti lisäävät CO₂-päästöjä. 

-Infraääni aiheuttaa sairastumista n. 20% väestölle, riippuen voimalan sijainnista.

-Tuulivoimalat ovat suhteettoman kalliita ja valmistamisen ja rakentamisen hiilijalanjälki on hyvin merkittävä. 

-Syöttötariffi eli tukimaksut tuulivoimaloille maksetaan verovaroista ja ovat kansantaloudelle rasite, jota emme todennäköisesti pysty kansakuntana kantamaan.

Niin monet "uskonnot" onkin Suomessa jo läpikäyty ja nähty mitä tapahtuu: pankkikriisi, hometalot, laktoosiallergiat, Suomen terveydenhuollon kurjistuminen, byrokratian paisuminen, Suomen yleisurheilun romahtaminen, paperiteollisuuden kaatuminen, Nokian kaatuminen... kaikki oli ennakoitavissa. Muistan hyvin, miten saksalaiset tuttavani tuon kaiken ennakoivat, mutta kukaan ei Suomessa kuunnellut.... ”Ette ymmärrä Suomesta mitään” oli se standardivastaus. Tällä hetkellä samalla tavalla uskonnonomaisia teemoja ovat maahanmuutto ja tuulivoima. Ja kuitenkin tiedetään, että maahanmuutto on aina tuonut vaurautta eikä ”vienyt työpaikkoja” saati pilannut omaa kulttuuria.

Jokaisen tuulimyllyn alta pitää kaataa 200 puuta ja levittää perustaksi laaja betonikakku. Puut ovat maapallomme keuhkot. Jokainen tuulimylly siis hävittää - pysyvästi! - sen ilmaston puhdistamisen, joka tuulivoimalla yritettiin saada aikaan. Tuulivoimalat eivät puhdista ilmaa mitenkään, sillä vaikka tuuli on puhdasta, sitä eivät ole ne voimalat, jotka on pakko ylläpitää siksi, että tuuli tuulee miten sattuu ja siksi tarvitaan varavoimaa. Varavoiman ylös- ja alasajo taas aiheuttaa enemmän päästöjä kuin jos näitä voimaloita käytettäisiin tasaisella voimalla jatkuvasti. Toisaalta tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii erittäin paljon resursseja, kuten tonneittain betonia, terästä, hiilikuituja, harvinaisia metalleja eli hiilijalanjälki on raskas. Tuulimyllyjen alta kuolevat eläimet ja kasvit. Tapahtuu siis negatiivinen ilmastonmuutos, eli tuulivoima on siltäkin kannalta mahtavaa elintilamme tärvelemistä. Tätä et tietenkään vihreiltä kuule!

Tapio Pitkäranta kirjoittaa hauskasti tuulimyllyjen rakentamisesta verraten siihen, jos Fennovoima tekisi samalla tavalla rakentaessaan ydinvoimalaa.

http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/08/fennovoima-tuulivoiman-tavoin.html

Jos asia ei olisi niin kamalan vakava, kuolisin kyllä nauruun. Provosoivasti voisin sanoa, että nyt vain mieheni kuolee. Ei nauruun vaan infraääneen, jonka ei pitäisi tänne asti edes kuulua, mutta pahoinvointi alkoi kun myllyt laitettiin pyörimään, eikä lääkäri löydä hänestä mitään vikaa. Infraäänen negatiivista vaikutusta tuulivoiman kannattajat ja rakentajat pitävät mielikuvituksen tuotteena. Toki tiedetään, että placebo auttaa yhtä hyvin kuin lääkekin ja rukouksella voi parantaa. Mutta eläimet eivät simuloi eivätkä kuvittele olevansa sairaita. Ne vain ovat. Niistä tulee aggressiivisia, maito ehtyy, vasikat syntyvät vammaisina, eläimet tulevat vihaisiksi ja purevat toisiaan hengenvaarallisesti… Se ei ole mielikuvituksen tuotetta. Mieheni on vanha mies, tietty. Mutta terveysongelmat häviävät, kun olemme muualla kuin Kalajoella. Sattumaksi liian selvä asia. Koko kohu alkoi Tanskasta, jossa on Euroopassa eniten tuulivoimaloita, siellä alkoi tulla liikaa negatiivista palautetta ihmisten ja eläinten sairastuttua. Saksassa on syntynyt samanlaisia ongelmia. Saksalaiset säikähtivät ja tekevät nyt laajamittaista tutkimusta matalafrekvenssisen äänen vaikutuksista ihmisiin ja eläimiin. Tämän hetken tieto on, että noin 20% reagoi siihen.

Paikallisten televisiot saivat häiriöitä, mutta meidän televisio saatiin toiminaan lisävahvistimella, suurimmaksi osaksi aikaa. Joskus toimii, jos tuulee, ei toimi.

Syöttötariffin takia olet voittaja tuulilotossa, jos sait luvan tehdä betonikakun metsään ja tilata ulkomaiselta toimittajalta voimalan siihen päälle. Siitä vaan, rakentaa saa. Mutta syöttötariffista verovaroista maksettuna olen tosi  vihainen. Se syö ne rahat, joita tarvitsisimme koulutukseen, vanhustenhoitoon, terveydenhoitoon.

Hampurissa asuva ystäväni, joka on rakennuttanut Schleswig-Holsteinissa sijaitsevat voimalansa jo kahdesti (koska käyttöikä on vain noin 15 vuotta), sanoo ykskantaan: ”Ilman tukia ei kannattaisi".

Sivumennen sanoen: varmaan tasa-arvon vuoksi eläkeläiset maksavat suhteessa enemmän veroa kuin muut työntekijät… ja kuitenkin eläkkeistä Suomeen saatava tulo on ainoa todella merkittävä tulonsiirto Suomen taloudelle. Sitä ei makseta verovaroista. Se tulee eläkeyhtiöiden sijoituksista ulkomaille. Miksi eivät sijoita kotimaahan? Sanopa se! Olisikohan kannattavuuslaskelma?

Voi meitä suomalaisia, sopulilaumaa. Yksi seuraa sokeasti toista, vaikka se johtaisi perikatoon. ”Uskonto” kerrallaan. 

Ratsastamisesta kuolleella hevosella

Teksti: Martin Ladstätter

" Kun huomaat, että ratsastat kuolleella hevosella, tule alas satulasta!"

Tämä Dakota-intiaanien sanonta toteaa varsin hyvin, mitä tuossa tilanteessa pitäisi tehdä. 

Mutta! Poliitikot yrittävät yleensä löytää muita ratkaisuja. Muutosvastaisuus on vahvaa. Olkoonpa kyse sitten vanhushuollon parantamisesta, turhien tarjouspyyntöjen lopettamisesta, eriarvon vähentämisestä – ei yleensä valita loogista toimintatapaa, nimittäin kuolleen hevosen satulasta nousemista.

Eikä tätä ongelmaa ole vain poliitikoilla, vaan myös yrityksillä. Werner Tiki Küstenmacher, "Vähemmän on enemmän elämässä" -kirjan (Simplify Your Life, 1. painos 2004)  tekijällä on seuraava hauska luettelo. Sen voisi tulostaa ja katsoa päivittäin, mitä näistä hölmöistä strategioista itse käyttää.

"Poislyöminen" 
1. Hankimme vahvemman ruoskan.
2. Annamme selityksen: „Mikään hevonen ei voi olla niin kuollut, ettei sitä voisi vielä lyödä.“
3. Parannamme kuolleen hevosen selässä istumisen laatustandardeja.
4. Käymme hevosen kanssa vuosittaisen kehityskeskustelun ja nostamme sen työtehovaatimuksia.

     

"Poisdelegointi"

5. Vaihdamme ratsastajaa.
6. Ostamme ulkopuolista väkeä ratsastamaan kuolleella hevosella.
7. Teemme järjestelyjä siten, että kuollut hevonen joutuu toiselle osastolle.
8. Ostamme jotain lisää, jolla saamme kuolleen hevosen juoksemaan nopeammin.
9. Perustamme työpiirin analysoidaksemme kuolleen hevosen.
10. Etsimme konsultit, jotka todistavat, ettei kuollut hevonen ole vielä täysin kuollut.
11. Viemme kuolleen hevosen jollain vetävällä nimellä pörssiin.

"Poiskorjaaminen"

12. Perustamme harjoitteluosaston, jotta oppisimme ratsastamaan paremmin.
13. Käymme tutustumassa muihin paikkakuntiin, joissa voimme nähdä, miten siellä ratsastetaan kuolleilla hevosilla.
14. Liitämme yhteen monta kuollutta hevosta parantaaksemme niiden tiimikykyä.
15. Perustamme kuollutta hevosta varten erillisen momentin.
16. Vapautamme lisää taloudellisia resursseja nostaaksemme kuolleen hevosen tulosta.
17. Muodostamme laaturyhmän löytääksemme kuolleelle hevosella käyttöä.

"Poisajattelu"

18. Vertailemme erilaisia kuolleita hevosia.
19. Muutamme tulkintaa siitä, milloin hevonen on kuollut.
20. Järjestämme vastatutkimuksen, joka todistaa, että hevonen elää.
21. Teemme powerpointin siitä, mitä hevonen osaisi, jos vielä eläisi.
22. Selitämme, että meidän hevosemme on „paremmin, nopeammin ja halvemmin“. kuollut.
23. Toteamme, että myös toiset ratsastavat kuolleilla hevosilla, ja pidämme sitä normaalitilana.
24. Sanomme: „Näinhän me olemme aina ratsastaneet.“