Vielä palkoista: millä aloilla Saksassa maksetaan parhaiten?

Palkan suuruus riippuu muun muassa siitä, millä alalla työtä tekee. Konsultti saa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin hotellialalla työskentelevä. 

10 parhaiten palkattua alaa:

Sija	Ala	keskimääräinen bruttopalkka vuodessa (poislukien vaihtuvat palkat)
1	Konsultointi	60.487 €
2	Pankit	59.587 €
3	Kemian teollisuus ja	58.253 €
4	Lento ja avaruuslento	56.866 €
5	Lääketeollisuus	56.528 €
6	Telekommunikaatio	56.319 €
7	Kulutustuotteet/käyttötuotteet	56.085 €
8	Autoteollisuus	55.578 €
9	Kone- ja laitosteollisuus	55.529 €
10	Lääketeknologia	55.127 €

10 huonoiten palkattua alaa:

Sija	Ala	Keskimääräinen bruttopalkka vuodessa (poislukien vaihtuvat palkat)
1	Hotelli, gastronomia, tarjoilu	32.228 €
2	Käsityöammatit	32.503 €
3	Maa-, metsä-ja kalatalous, puutarha-ala	33.801 €
4	Koulutus ja valmennus	35.172 €
5	Vaapa-aika, turismi, kulttuuri ja urheilu	36.719 €
6	Terveydenhuolto, sosiaalipalvelut	38.862 €
7	Välitysliikkeet, mainonta ja PR	39.040 €
8	Henkilöstöpalvelut	40.047 €
9	Julkiset palvelut ja yhteisöt	40.692 €

 

Kaikki luvut euroina. Luvuissa ei ole eritelty aloja eikä työkokemusta. Kaikki esitetyt luvut koskevat vain kokopäiväisesti työskenteleviä.

Lähde: StepStone palkkaraportti 2012

Mitä palkasta jää käteen?

Se riippuu asuinvaltiosta, veroluokasta eli onko naimisissa, siitä kuuluuko kirkkoon, mihin sairasvakuutukseen kuuluu, saako lapsivähennystä. Oletetaan, että asuu Baden-Württembergissä ja ei ole yksityisessä sairausvakuutuksessa. 

Luvut näyttävät tällaisilta –
alla nettopalkka vuodessa ja nettopalkka kuukaudessa, euroina: 

Ei lapsia, veroluokka I, palkka 5000 € / kk:
33.615,81 € – 2.801,31 €

2 lasta ja veroluokka III, bruttopalkka 5000 € / kk:
39.656,51 € – 3304,70 €

Ei lapsia ja veroluokka I, bruttopalkka 2500 €/ kk:
19.326,84 € – 1610,56 €

2 lasta ja veroluokka III, bruttopalkka 2500 € / kk:
22.404,50 € – 1867,04 €

Itse voit laskea sivulta http://www.spiegel.de/wirtschaft/service/brutto-netto-rechner-was-von-ihrem-lohn-noch-uebrig-bleibt-a-223811.html

Elintasoa ei kuitenkaan voi ihan sellaisenaan verrata eri maissa. Saksassakin se riippuu esimerkiksi myös siitä, missä asuu. Saksan kallein kaupunki on München. Kalleinta ei kuitenkaan aina ole asua isossa kaupungissa; on esimerkiksi halvempaa asua Hampurissa kuin Bodenjärvellä. 

Oma kokemukseni on, että Suomi on elinkustannuksiltaan kalliimpi maa kuin Saksa, johtuen elintarvikkeiden hinnoista ja lähes pakosta omistaa auto, joka on noin kaksi kertaa kalliimpi kuin Saksassa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen korkean autoverotuksen takia. 

Muutettuani Suomeen oli pakko muuttaa ruokatottumukset "epäterteellisiksi", sillä mikään palkkani ei riittäisi niin monipuoliseen ravintoon kuin mihin olin tottunut Saksassa.

Buchenwaldin keskitysleiriltä selvinnyt kertoo

Petri Immonen kirjoittaa Helsingin Sanomissa muistokirjoituksen. Vanhin Buchenwaldin keskitysleiriltä selvinnyt, itävaltalainen Leopolds Engleitner, oli huhtikuussa kuollut 107 vuoden ikäisenä. 

Vuonna 1999 Engleitnerista julkaisiin kirja ja dokumentti, josta seurauksena hän ja piti lukuisia esitelmiä eri puolilla maailmaa. Vielä 2012 hän teki luentomatkan USA:han.

Jehovan todistaja Engleitner kertoo: ”Olen aina pyrkinyt noudattamaan oikeanmukaisia periaatteita ja kunnioittamaan toisten oikeuksia. Siksi minua ei kukaan ole voinut pakottaa käyttämään asetta toista ihmistä vastaan.” 

 

Saksassa taisteltiin, mutta verta ei vuotanutkaan. Napoleonin sotia

Napoleonin sodan muistoksi näyteltiin viikonvaihteessa Leipizigin lähellä 6000 esittäjän voimin vuoden 1813 taistelu uudelleen. Taistelusta on kulunut 200 vuotta. Tarkoitus oli tuoda historia konkreettisesti esille nuorelle polvelle. Näytelmää kävi katsomassa 35.000 katsojaa. 

 

Kellot soivat, sota voi alkaa. Niin kävi tapahtui 200 vuotta sitten. Mutta Napoleon ei sillä kertaa voittanutkaan, vaan joutui pakenemaan. 200 vuotta sitten taisteluun osallistui 500.000 ruhtinasta, kuningasta, keisaria joukkoineen.  Se oli siis kansojen sota.

Aikanaan taistelivat nuoret miehet, nyt näyttelijät olivat monesti jo ikämiehiä… Ja vaatteet tekevät miehen – se nähtiin tässäkin selvästi.  Esittäjät toivat tullessaan 250 hevosta ja 100 kanuunaa paitsi eri puolilta Saksaa, myös Venäjältä, Engannista ja Ranskasta. 26 eri maasta!

Itävaltalaiset, preussilaiset, ruotsalaiset ja venäläiset voittavat taistelun. Napoleonin valta-asema Euroopassa päättyi. Napoleon oli lähtenyt valloittamaan Venäjää 600.000 miehen voimin, takaisin Leipzigista palasi vain 120.000. Niinpä niin - jos Euroopassa sodittiin, niin missäpä muualla kuin Saksassa. 

Leipzigista löytyy monumentaalinen Napoleonin sodan muistomerkki. Se on 91 metriä korkea ja pystytetty vuonna 1913. Peruskorjaus aloitettiin vuonna 2003, mutta korjaus ei ole vielä valmis.

 

Mitä tällä on tekemistä Suomen kanssa? Eikös vain tunnukin tutulta, ainakin niille, jotka jaksoivat historian tunteja kuunnella. Ennen tätä Napoleonin tappiota olivat Napoleonin sodat levinneet koko Eurooppaan ja totta kai saavuttivat myös Pohjolan. Napoleon oli vuoteen 1807 ottanut lähes koko Euroopan, Britanniaa lukuun ottamatta. Napoleon halusi laittaa Britannian kauppasaartoon. Preussi, Saksi ja Venäjä muodostivat liittokunnan vuonna 1806, mutta Preussi lyötiin Jenassa ja Napoleon valloitti Berliinin sekä Varsovan. Napoleon voitti Venäjän armeijan Friedlandissa kesäkuussa 1807. Napoleon ja Aleksanteri I tekivät rauhan ja sopivat Tilsitin sopimuksessa, että myös Ruotsin, Tanskan ja Portugalin tuli liittyä Britannian saartoon. Sopimuksen seurauksena syttyi Suomen sota, koska Ruotsi kieltäytyi liittymästä Englannin kauppasaartoon. Napoleonin painostamana Venäjä hyökkäsi vuonna 1808 Ruotsia vastaan, vallaten Suomen ja liittäen sen keisarikuntaan.

Ja miten Bernadottesta tuli Ruotsin kuningas? Tappiollisen Suomen sodan (1808−1809) myötä Ruotsi ajautui sisäpoliittiseen kriisiin. Kevään 1809 vallankaappauksessa Kustaa IV Adolf  syrjäytettiin ja hänen jälkeläisensä menettivät oikeuden Ruotsin kruunuun. Syrjäytetyn kuninkaan setä Kaarle XIII kruunattiin kuninkaaksi, mutta koska tämä oli lapseton, Ruotsin säätyvaltiopäivät valitsivat heinäkuussa 1809 kruununperilliseksi tanskalaisen prinssin Kaarle August af Augustenborgin, joka kuitenkin kuoli jo toukokuussa 1810 vain muutama kuukausi Ruotsiin saapumisensa ja kruununprinssiksi vihkimisensä jälkeen.

Vielä tuohon aikaan Ranskan keisari Napoleon sukulaisineen ja liittolaisineen hallitsi suurta osaa Manner-Euroopasta. Valtiopäivät päättivät valita sellaisen kuninkaan, jonka Napoleon hyväksyisi. Ruotsalaiset tunsivat Jean-Baptiste Bernadotten Tanskan sodassa kunniallisesti toimineena ranskalaisarmeijan komentajana, joten hänellä oli säätyjen parissa laajempaakin kannatusta. Lopulta ne valitsivat 21. elokuuta 1810 kruununperilliseksi Bernadotten, joka oli tuolloin Pontecorvon ruhtinaan asemassa. Kruununperillisen asema vahvistettiin 5. marraskuuta Bernadotten saavuttua Ruotsiin. Samalla kuningas Kaarle XIII adoptoi Bernadotten hallitsijanimellä Kaarle Juhana (Karl Johan).

Asialähteet: Die Welt ja Wikipedia. 

Mutta Suomi olikin sitten erotettu Ruotsista ja autonominen alue Venäjän yhteydessä.

Nyt tämä Bernadotten suku hallitsee myös Mainaun saarta. Ruotsin nykyisen kuninkaan isoisän veljestä olen kirjoittanut aiemminkin…

Palmunlehtiennustuksia

Uskokoon ken haluaa. Tarina on tämä.

Monia vuosia sitten, vuosikymmeniä sitten, ennen kuin minulla oli yhtään lasta, saimme ystävältämme kysymyksen, lähtisimmekö mieheni ja minä hänen kanssaan Bonniin, Saksan tuolloiseen hallituskaupunkiin. Uteliainahan me heti lähdimme minne vaan. Hänelle oli sovittu aika palmunlehtiluentaan. ”Siis anteeksi mihin?” me kysyimme. ”Voittehan tekin saada ajan, jos haluatte. Siellä intialainen guru ennustaa tuleva palmunlehdistä.”

Sanoisin kuitenkin heti sille, joka tätä lukee, että pysy siinä, minkä olet hyväksi havainnut, äläkä usko ihan kaikkea, mitä maailmassa sinulle uskotellaan.  Muista, että ei ole olemassa mitään absoluuttista tulevaisuuden ennustusta, siksi että me jokainen joka heti muovaamme tulevaisuutta. 

Mutta mielenkiintoinen kokemus tuo palmunlehtiluenta toki oli. Myöhemmin kävimme useita kertoja Intiassa. Maa kiehtoo minua yhä monipuolisuudellaan.  Sain siten myös tutustua monenlaisten uskontojen edustajiin. Emme koskaan tehneet valmismatkoja, vaan itse etsimme paikat ja kulkuneuvot ja löysimme myös uusia  ystäviä – jotka ovat yhä vieläkin ystäviämme. Tästä kaikesta seurauksena tiedän, että meidän maailmamme Suomesta katsoen on kovin kapea ja olemme aivan liian pelokkaita hyväksymään erilaisuutta.  Minusta ei tullut hindua eikä buddhistia, vaan opin ymmärtämään paremmin omaa kulttuuriani ja omaa itseäni. Ja kun elää maassa maan tavalla eikä kuvittele olevansa maailman napa, kuulee ja näkee paljon.

Intiassa on useita satoja nk. palmunlehtikirjastoja. Ne eivät ole indoaasialaisessa maailmassa mitään ihmeellistä. Palmunlehdet ovat siellä sitä mitä papyrus Egptissä. Palmunlehdille on kirjoitettu monenlaisia tekstejä. Esimerkiksi lääketieteellisten reseptien kirjasto (Institute of Asian Studies Chiennaissa, Madrasissa) liitettiin 1997 Unescon maailmanperintölistalle. Intialainen Bhirgu, myös tunnettu nimellä Vashista, oli alkanut noin 5000 vuotta sitten kirjoittaa noin 80.000 ihmisen kohtalon muistiin, jälkimaailmalle luettavaksi. Siten hän perusti ensimmäisen palmunlehtikirjaston.  Näihin on kirjoitettu niiden ihmisten tuleva kohtalo, jotka tulevat näihin teksteihin tutustumaan – niin kauan kuin ihmisiä ylipäänsä on olemassa. Siis näin uskotaan. Intialaiset käyttävät palmunlehtiennustuksia seremoniana silloin, kun tulossa on jotain uutta ja tärkeää, vaikkapa avioliitto.

Bonnissa meitä odotti tuo intialainen guru ja hänellä tulkki, englannintaitoinen nainen, ja kasettinauhuri. Muistan, että maksoimme luennasta jotain, mutta ei se kallista ollut. Guru kysyi syntymäajan ja –paikan, kuten tekisi astrologikin. Ja sitten luenta alkoi. Tai oikeammin laulanta.

Monotonisella äänellä pitkät litaniat kielellä ”jotain”. Oli varmaan hindiä. Intian kaksi eniten puhuttua kieltä ovat hindi ja englanti, mutta kumpaakin kieltä osaa vain osa kansasta. Intiassa on 22 virallista kieltä, ja siellä puhutaan kuulemma lisäksi 438 muuta kieltä. 

Luennan jälkeen seurasi luetun sanoman sisältö englanniksi. Minulla on se vieläkin jossain kasetilla.

Jotain totuutta näissä luennoissa oli. Miehelleni sanottiin hyvin tarkasti, päivämääriä myöten, miten hänen tohtorintyönsä edistyisi. Näin kävikin, hyvin tarkasti. Minulle sanottiin muun muassa, että olisin koko elämäni varsin terve, ilman mitään isompia ongelmia. Sekin on ainakin tähän asti toteutunut. Jutusta on sentään 34 vuotta. Olisikohan se minun kohdallani itsetoteutuva profetia? Mutta mieheni kohdalla asiat riippuivat niin monesta asiasta ja ihmisestä, että hän ei itse niihin isosti voinut vaikuttaa. Vasta paljon myöhemmin tuli ilmi, että kustos oli vakavasti sairas ja siksi mikään aikataulu ei aiemmin ollut pitänyt paikkaansa.

Kummallisinta kuitenkin oli tuolloin, että tämä guru sanoi – eli luki tai lauloi – että ensimmäinen poikani syntyisi heinäkuussa. Vuotta myöhemmin tästä luennasta eli heinäkuussa syntyikin ensimmäinen lapseni – mutta se on tyttö. Ajattelin, että kas, et tiennytkään lapsen sukupuolta. Mutta olihan hämmästys melkoinen, kun kaksi vuotta myöhemmin heinäkuussa syntyi toinen lapseni, ja se lapsi on poika. Eikä siinä vielä riittämiin: kolmaskin lapseni, toinen poika, syntyi heinäkuussa.