Periaatepäätös opetuksesta vapauttamisesta uskonnon perusteella

Saksalaiset ovat tehneet päätöksensä: kouluopetukseen on osallistuttava, myös uinnin opetukseen.  Tästä ei ole poikkeusta, ei siis myöskään muslimityttöjen kohdalla. 

Miten siis on, voiko muslimitytöltä vaatia osallistumista uinnin opetukseen toista sukupuolta olevien luokkatoveriensa kanssa?

Kuva: dpa; http://www.rtl.de/cms/news/rtl-aktuell/grundsatzurteil-im-burkini-streit-muslimin-muss-am-schwimmunterricht-teilnehmen-32281-51ca-24-1627373.html

Yhteiskunnan normeja ei voi noin vain ohittaa. Leipzigissa sijaitseva Saksan hallintotuomioistuin on tehnyt päätöksensä ja hylännyt valitukset.

Selväksi tuli, että kantaja saa pitää yllään burkansa, jos hänen uskontonsa niin vaatii, mutta siitä huolimatta hänen on osallistuttava uinnin opetukseen. Tuomioistuin ei hyväksynyt sitä, että Koraanin vanhan tulkinnan mukaan tyttö ei voisi esiintyä poikien edessä uimapuvussa. Tuomioistuin oli kuitenkin sitä mieltä, että ei yhteiskunnan käytäntöjä voi ohittaa, uskonnosta huolimatta ei pojille voi määrätä millaisia uima-asuja he pitävät yllään.

Hessenin osavaltion kulttuuriministerin mukaan tuomioistuimen päätös on tasapuolinen ja ottaa huomioon kaiken oleellisen. ”Lasten on saatava olla osa yhteiskuntaa, ei heitä voi siitä pois sulkea. Koulupakko koskee kaikkia. Mutta kokovartalouimapukuhan ottaa huomioon sekä uskonnon että uimaopetuksen.”

Kumpi sitten on tärkeämpää, koulupakko vai uskonnonvapaus?

Koko keskustelun sai aikaan yksitoistavuotias muslimityttö, joka valitti, ettei häntä vapauteta uimaopetuksesta.  Siitä seurauksena tätä asiaa joutui pohtimaan useampi oikeusaste. Burkinin pitäminen eristää tytön yhteiskunnasta, oli asianajajan mielipide.

Sana „burkini“ on yhdistelmä sanoista burka ja bikini; se on musliminaisten uimapuku. Mitään muuta ei ole näkyvissä, paitsi kasvot, jalat ja kädet. Naiset näyttävät siltä kuin heillä olisi sukelluspuvut, sillä materiaali on sellaista, että se kätkee kehon muodot.

Mutta on muitakin uskonnon takia tehtyjä päätöksiä. 

Toinen tapaus Jehovan todistajat Nordrhein-Westfalenista.  He pyysivät lapselleen vapautusta elokuvasta. Filmi, jota mentiin katsomaan, oli "Mustan myllyn mestari" (saksaksi „Krabat"), tunnetun ja rakastetun saksalaisen kirjailijan Otfried Preußlerin kirjan mukaan, ja siinä kerrotaan mustasta magiasta, orpopojasta joka joutuu taikurin oppipojaksi ja jonka on puolustettava itseään tätä vastaan. Se ei sopinut vanhempien uskontoon. Koulu ei hyväksynyt poikkeusta. Oppilas ei tullut paikalle. Ensimmäisessä oikeusasteessa vuonna 2010 vanhemmat voittivat. 

Mutta Saksan hallintotuomioistuin päätti, että on koulun tehtävä antaa oppilaille mahdollisimman paljon tietoa yhteiskunnasta ja sen henkisestä perinnöstä. Se menee vanhempien vaatiman uskonnollisen kiellon edelle. Uskonnon varjolla voidaan tehdä poikkeus vain erikoistapauksissa. 

Otfried Preussler kuoli tämän vuoden helmikuussa 89-vuotiaana.