torstai 22. lokakuuta 2026

Suomenkieliset iskelmät ja kalevalainen alkusointu

Tätä et osannut ajatella. 

Se, että alkusointu elää edelleen vahvana iskelmissä ja tutuissa yhteislauluissa, ei ole sattumaa. Suomen kieli suorastaan vaatii alkusointua, koska sanojemme paino on aina ensimmäisellä tavulla. Kun kaksi sanaa alkaa samalla äänteellä, se tarttuu suomalaisen korvaan ja sydämeen kuin liima.  Se on sitä omaa perinnettämme. Tuttua Kalevalasta. (Kuka tykkäsi kouluaikana Kalevalasta? Ei ainakaan iskelmämusiikin kuuntelija...) 

Suomalaisessa iskelmämusiikissa alkusointua eli allitteraatiota käytetään paljon. Se tekee lauluista tarttuvia, rytmikkäitä ja helposti muistettavia. Alkusointu voi näkyä suoraan kappaleen nimessä tai toistua vahvana teemana laulun säkeistöissä.

https://i.discogs.com/8oCWsycT3eDnGfcYiXhIW9jFiijX1LZ3o2keSehkRu0/rs:fit/g:sm/q:90/h:513/w:600/czM6Ly9kaXNjb2dz/LWRhdGFiYXNlLWlt/YWdlcy9SLTEzNzUy/ODk5LTE1NjA1MzEz/ODktNzA1MS5wbmc.jpeg 


Tässä on tunnettuja suomalaisia iskelmiä ja kevyen musiikin klassikoita, joiden sanoissa alkusointu on keskeisessä roolissa:

1. Kappaleet, joiden nimessä ja kertosäkeessä on alkusointu

  • "Katson autiota hiekkarantaa" (Katri Helena)
    • Alkusointu: Katson autiota hiekkarantaa / sen sileään hiekkaan suukon suljen...
    • Kertosäkeen jälkimmäinen säe on oppikirjaesimerkki s-kirjaimen allitteraatiosta.
  • "Ranskalaiset korot" (Helena Siltala / Eino Grön ym.)
    • Alkusointu: Ranskalaiset korot katukiveykseen kopisevat kuuluvasti.
    • Koko laulun tunnistettavin aloitusrivi perustuu k-äänteen rytmikkääseen toistoon.
  • "Sata kesää, tuhat yötä" (Paula Koivuniemi)
    • Alkusointu: Sata kesää, tuhat yötä / suoraan sydämeen...
    • Nimen ja kertosäkeen alkusoinnut luovat kappaleeseen sen iskevän poljennon.
  • "Paratiisi" (Rauli Badding Somerjoki)
    • Alkusointu: Kun kerran kohdataan... / voisi vuodet vierimään vain välillämme viedä...
    • Baddingin klassikon säkeet rullaavat eteenpäin peräkkäisten samalla kirjaimella alkavien sanojen ansiosta.

2. Iskelmälliset pop- ja rock-kappaleet

Monet suomipopin ja modernimman iskelmän tekijät (kuten Juice Leskinen, Gösta Sundqvist ja Hector) ovat käyttäneet alkusointua tietoisena tyylikeinona:

  • "Rappiolla" (Hassisen Kone)
    • Alkusointu: Rappiolla on hyvä olla / ei ole huolta huomisesta...
    • Vokaalien ja h-äänteiden vuorottelu tekee kertosäkeestä erittäin tarttuvan.
  • "Pohjois-Karjala" (Leevi and the Leavings)
    • Alkusointu: Ja minä mielessäni matkaan mainioon Pohjois-Karjalaan...
    • M-kirjaimen vahva toisto kuljettaa laulun ikonista kertosäettä.
  • "Kaksoiselämää" (Juice Leskinen)
    • Alkusointu: Päivä pakenee, yö ylentyy / kuu kulkee kirkkaana kulmillaan...
    • Juice Leskinen oli tunnettu kielellisistä leikeistään, ja tässä kappaleessa allitteraatio luo runollisen, jopa kalevalaisen tunnelman.
    •  
    •  
    •  Onhan muuten tosi hyvää materiaalia suomen opiskelijalle! 
    •  
    •  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti