lauantai 12. syyskuuta 2020

Helsinki ja München tuhoavat luontoa kaupunkiensa ulkopuolella


"Helen kasvattaa merkittävästi tuulivoimatuotantoaan –
kokonaisinvestointi uuteen tuulipuistoon 100 miljoonaa euroa*


Helen on aloittanut Lakiakangas 3 -tuulipuiston rakentamisen Pohjanmaalle yhdessä hankekehittäjä CPC Finlandin kanssa. Hanke tukee Helenin tavoitetta viisinkertaistaa tuulivoimatuotanto kahdessa vuodessa. Uuden tuulipuiston energiaa Helen tarjoaa asiakkailleen vuonna 2022.

/Lähde: Marina Galkin-Aalto  Viestinnän asiantuntija  Helen Oy  2020-08-24/ "
…………………………………………………………………………


Handelsblatt
05.09.2019:

Tuulivoima Norjassa: Sveinulf Vågenes taistelee tuulimyllyjä vastaan

Norjan hallitus haluaa laajentaa maalla sijaitsevaa tuulivoimaa. Se sopii hyvin myös saksalaisille toimijoille, jotka tuovat siellä vihreää sähköä. Mutta nyt sitä vastustetaan.


* / Egersundin tuulipuisto /*
Sveinulf Vågene neuvoo norjalaisia, jotka haluavat puolustautua poliitikkojen ja sijoittajien tuulivoimasuunnitelmia vastaan.



Bjerkreim. Kun Sveinulf Vågene saavuttaa Faurefjellin laakson, hän näkee punaista. Tai pikemminkin: punaista ja valkoista. Puomi estää kulun tasangon suuntaan. Norjalainen Vågene kiroaa ja tarttuu rattiin. Sitten hän peruuttaa, ajaa vanhan kompaktin pakettiautonsa seuraavalle pysäköintipaikalle ja sammuttaa moottorin. 67-vuotias hengittää syvään ja tavoittelee sitten takaistuimella olevia vaelluskenkiään.
Ei niin, etteikö Vågene haluaisi kävellä. Norjan lounaisosassa Rogalandin maakunnassa sijaitseva vuori on jopa hänen paras vaellusreittinsä. Se johtaa laajojen vihreiden alueiden läpi, yli harmaiden vuorten, joiden välissä järvet hohtavat kuin siniset väripilkut.

Mutta Vågene ei voi nauttia idyllistä – syynä siihen ovat puomit. Viime aikoina hän on nähnyt useita tuollaisia esteitä. Ne ilmestyvät mihin tahansa, mihin tuulipuistoja rakennetaan: "Aina sama asia: ensinnäkin ne estävät ajon. Sitten kaivinkoneet ja purkuasiantuntijat tulevat dynamiittinsa kanssa. Ja lopuksi kuorma-autot turbiinien kanssa."
Puna-valkoinen puomi kertoo muutoksesta, jota vastaan Vågene taistelee: tuulienergia. Norjan hallitus haluaa sitä lisätä - nykyisestä noin viidestä terawattitunnista yli kymmeneen terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2030 määrän pitäisi olla jopa 25 terawattituntia. Tämä houkuttelee myös ulkomaisia sijoittajia, mukaan lukien saksalaiset rahoittajat ja energiantuottajat. Mutta muuten vihreässä Norjassa kaikki eivät pidä asiaa hyvänä. Taistelu tuulivoimaloita vastaan on yksi pääkysymyksistä ennen 9. syyskuuta järjestettäviä paikallisia vaaleja. Vastarinta kasvaa koko maassa. Ja Vågene on yksi vastarinnan takana olevista ihmisistä.
Kun Vågene tavoittelee vaelluskenkiään, hän pyytää anteeksi sotkuista autoaan. Takaistuimella on vaatteita, kylmäkaappi ja kasa asiakirjoja. "Tällä hetkellä asun periaatteessa pakettiautossani", hän sanoo. Lähes joka päivä hän on eri kunnassa luennoimassa tuulivoimasta. Hän neuvoo niitä, jotka haluavat puolustautua poliitikkojen ja sijoittajien suunnitelmia vastaan. Siitä hän ei ota rahaa. 
Vågene sitoo kengännauhansa, sitten hän asettaa korvilleen kuulokkeet. Hän odottaa tärkeää puhelua. Toimittaja haluaa tehdä elokuvan tuulivoimaloiden haitoista. Vågenella on filmissä asiantuntijan rooli. 

/Norjalaista tuulta Münchenin kaupungille/

Tuo 67-vuotias on eläkkeellä oleva geofyysikko on tehnyt öljyteollisuudelle seismisiä mittauksia 30 vuoden ajan. Vågene ymmärtää, että ihmisiä epäilyttää ihmisiä, että kaikista ihmisistä juuri hän toimii eräänlaisena edunvalvojana tuulivoiman vastustajille. Mutta hän vakuuttaa, että öljy-yhtiöillä ei ole mitään tekemistä hänen osallistumisensa kanssa.
Tuulivoima-asia alkoi artikkelista, jonka naapuri lähetti hänelle turbiinien melusta. "Mitä enemmän luin, sitä paremmin käsitin, miten tuulipuistot tuhoavat luontomme", Vågene sanoo. Tänään hän on yhdistyksen "La Naturen Leve", saksaksi "Anna luonnon elää", hallituksen jäsen. Jäsenet kampanjoivat tuulipuistojen rakentamista vastaan koko maassa - ja he ovat myös tuttu yhdistys Münchenissä.
Baijerin pääkaupunki haluaa olla ensimmäinen metropoli maailmassa, jolle toimitetaan yksinomaan uusiutuvaa energiaa. Stadtwerke München (Münchenin julkiset palvelut, SWM) on määrä tuottaa vuoteen 2025 mennessä riittävästi vihreää sähköä, joka riittää kaikille asunnoille, yrityksille ja julkisille tiloille.
Esitteessään Stadtwerke München mainostaa laajennusohjelmaansa kuvalla tuulivoimalasta sinistä taivasta vasten. Sen yläpuolella on iskulause: "Puhdasta energiaa, vähemmän hiilidioksidia – Stadtwerke München muokkaa Münchenin ilmastotulevaisuutta." Paitsi että eivät ne vihreää sähköä tuottavat tuulivoimalat Baijerissa seiso.
Sen sijaan SWM rakentaa niitä esimerkiksi Norjan rannikon edustalle Frøyalle.
Tuolla pienellä saarella asuu noin 4500 ihmistä.
Nyt sinne rakennetaan 14 tuulivoimalaa, kukin niistä 180 metriä korkea.
Voimaloiden on määrä tuottaa niin paljon uusiutuvaa energiaa kuin mitä noin 409 000 kotitaloutta Münchenissä tarvitsevat.
Stadtwerke München on noin 70 prosentilla mukana norjalaisessa TrønderEnergi-yhtiössä.
Investointisumma: 250 miljoonaa euroa.
Tuulta Baijerissa olisi kyllä tarpeeksi. Siellä lupien saaminen tuulivoimaloille törmää Baijerin osavaltiossa voimassa olevaan lakiin tuulivoimaloiden etäisyydestä asutukseen tai asukkaiden vastustukseen. Siksi Stadtwerke investoi paljon rahaa tuulivoimaloihin muihin Euroopan maihin. Vihreä sähkö ei sitten tosin tule pistorasiasta Münchenistä, vaan pääty Euroopan sähköverkkoon. Baijerilaiset kuitenkin painottavat, että tärkeää on tase.
Frøyalla useimmat ihmiset kuitenkin näkevät asian toisin. Heidän mielestään heidän pitää maksaa Münchenin asukkaiden huonosta omastatunnosta. Paikallisessa lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa puhutaan ”saksalaisten miehityksestä” ja ”uudesta siirtomaapolitiikasta”. Aktivistit estävät työmaatoiminnan viikkokausiksi. Sitten kunta, joka oli jo antanut suunnitelmille luvat, yllättäen keskeyttikin työmaan.
Vasta kun Norjan energiaministeri Kjell-Børge Freiberg puuttui asiaan, siihen tuli muutos. Nyt on selvää, että Stadtwerke München saa rakentaa tuulipuistonsa. Silti tapaus Frøya on tuulivoiman vastustajille voitto. Voitto, josta he saavat kiittää myös „La Naturen Leve“-yhdistystä ja Vågenea. Hänhän neuvoi aktivisteja ja toimitti näille tietoja.
Vågene, valkotukkainen ja aurinkolasipäinen, on pannut ruutupaitansa vaellushousuihinsa. Selässään hänellä keikkuu vaellusreppu. Oksia sivuun taittaessaan ja kivien yli kiivetessään hän kertoo, miksi riita pienellä saarella on tärkeä – huolimatta asukkaiden tappiosta: „Frøya oli käänne, joka herätti koko muun maan. Norjalaiset alkoivat ottaa selvää tuulivoimarakentamisen seurauksista. Ja huomasivat, että he voivat asioille jotain.“

/Vastatuulta pohjoisesta/
Münchenin julkiset palvelut rakentaa norjalaiselle Frøyan saarelle tuulipuiston – ja paikalliset vastustavat.

Tuulivoiman vastustajat ovat huolestuneita maan luonnosta, eläimistä ja turismista. Heidän tärkein argumenttinsa kuitenkin on toinen: Norja ei tarvitse tuulivoimaa. Jo nyt Norjan energiasta 98 prosenttia tulee vihreistä lähteistä, siitä 93 prosenttia vesivoimaloista ja vain vajaa neljä prosenttia tuulivoimaloista. Norja voisi myös yksinkertaisesti uudistaa olemassa olevat vesivoimalansa, Vågene sanoo.
Hallituksella on suuria suunnitelmia: vuonna 2025 polttomoottorilla käyviä autoja ei enää saisi olla. Vuotta myöhemmin Norja aikoo kieltää likaiset risteilylaivat vuonoista, ja vuoteen 2040 mennessä sähköistää kaikki sisämaan lennot. Sitä varten tarvitaan paljon sähköä. Hallituksen miehestä tarvitaan siksi tuulivoimaloita.

Toukokuun lopussa Norjan energiaviranomainen NVE esitteli kansallisen tuulienergiakehyksen, jossa yksilöidään 13 aluetta, jotka virkamiesten mukaan soveltuvat erityisen hyvin uusien maalla sijaitsevien tuulipuistojen rakentamiseen. Yhdessä niiden pinta-ala on yli 16 700 neliökilometriä, pääasiassa maan eteläosassa. Alueella on 98 kuntaa, joiden on nyt ilmoitettava mielipiteensä suunnitelmasta lokakuuhun mennessä. Yksi niistä on Bjerkreim, johon on tarkoitus rakentaa myös Faurefjell-tuulipuisto.

Jos haluat tietää, miten Pro-tuulivoima-leiri argumentoi, voit kysyä Bjerkreimin hallintokeskuksesta Vikesåsta. Pieni kaupunki sijaitsee Euroopan reitillä E39 ja sitä ympäröivät vihreät niityt.  Tuo valtatie johtaa useiden tuulipuistojen ohitse, jotka yhdessä muodostavat niin sanotun Bjerkreimin investointisalkun. Torbjørn Ognedal on ylpeä näistä puistoista. Pormestari istuu toimistossaan kulttuuritalon ensimmäisessä kerroksessa. Hänen takanaan on useita mallituulivoimaloita. Seinään nojaa kyltti, joka ylistää aluetta, johon Bjerkreim tuulivoiman pääkaupunkina kuuluu.
Ne kolme tuulipuistoa, jotka muodostavat Bjerkreim-salkun, omistaa hampurilainen investointifirma Luxcara.
Se puolestaan on tehnyt pitkäaikaisen sähkönmyyntisopimuksen Facebookin kanssa:
Yhdysvaltalaiset ostavat kaiken sähkön Tanskassa ja Ruotsissa sijaitsevien palvelinkeskuksiensa energiantarpeeseen. Ja ”edistääkseen puhtaita ja uusiutuvia resursseja, kuten yritys raportoi.
Nämä tuulipuistot, Ognedal sanoo, ovat suuri mahdollisuus. Koska ne tuottavat veroa miljoonia kuntien kassoihin, joilla sitten voidaan maksaa vanhainkoti, jota muuten ei olisi. Koska ne tuovat työtä harvaan asuttun Bjerkreimiin. Ja koska ne edistävät suurempaa tavoitetta: ”Me haluamme osaltamme auttaa uusiutuvan energian tuotantoa.”
Ja jossainhan tuulipuistojen on sijaittava. Meillä olosuhteet nyt kerta kaikkiaan ovat suotuisat.”
Koska olosuhteet ovat suotuisat, suunnitelmissa oli rakentaa toinenkin tuulipuisto Faurefjellille. Tällä kertaa asiat menevät toisin. On vastustusta. Facebook-ryhmässä „Ei tuulivoimaa Faurefjellillell Bjerkreimiin“ on yli 1000 jäsentä – ja heidän vihansa kohdistuu Ognedaliin.
”Viime aikoina on käynyt melko usein, että vihaiset tuulivoiman vastustajat soittavat minulle. Yritän aina rauhoittaa heitä”, pormestari kertoo. Mutta hän ei oikein onnistu. Uusiutuvien energialähteiden paradoksia ei voi ratkaista: "Meidän on käytettävä luontoa luonnon suojelemiseen."
Tuulivoimaa vastustava Vågene on nyt Faurefjellin korkeimmalla kohdalla ja kirjoittaa nimensä huipulla sijaitsevaan kävijäkirjaan. Hän tekee sen joka kerta kun on siellä. Hän vitsailee, ettei ole koskaan lukenut siitä kaupunginjohtajan nimeä.
Kun hän on pannut kirjan pois, hän seisoo vuoren huipun reunalla ja osoittaa kaukaisuuteen. ”Ajattelepa, mitä tälle paikalle tulee tapahtumaan: rakentajat räjäyttävät kallion, jotta voivat pystyttää tuulivoimaloita. Rakentavat tasaisiksi räjäytetyillä vuorenhuipuilla betonialustoja, jotka ovat kooltaan puoli jalkapallokenttää. Ja rakentavat uusia teitä monia kilometrejä, jotta rakentajat saavat sinne rakennustarvikkeensa. ”Eivätkä tuulifirmat tule korjaamaan näitä vahinkoja myöhemmin. Ajattele!", Vågene sanoo jälleen ja pudistaa päätään. Sitten hän pakkaa tavaransa ja alkaa laskeutua huipulta alas.

Norjalainen tutkimuslaitos Cicero julkaisi aiemmin tänä vuonna kyselyn, jonka mukaan kaksi kolmasosaa norjalaisista kannattaa maatuulivoiman laajentamista Norjassa. Mutta se oli ennen kiistaa pienestä Frøyan saaresta. Kansallinen etu ei tarkoita automaattisesti sitä, että kunnissa paikallisella tasolla oltaisiin samaa mieltä. "Jos tämä kysely tehtäisiin uudelleen, tulos olisi selvästi alle 50 prosenttia", Vågene sanoo autoonsa palatessaan.

Norjan ympäristökeskuksen tällä hetkellä vastaanottamat kirjeet viittaavat siihen, että hän saattaisikin olla oikeassa. Siitä lähtien, kun se esitti "kansallisen tuulienergiakehyksen" toukokuun lopussa, 28 kuntaa on vastannut ehdotukseen. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kunnat vaativat, että heidät suljetaan suunnitelmista pois. Norjan pääministeri Erna Solberg on vastauksena tällaiseen vastarintaan kutsunut huippukokouksen, luultavasti myös siinä toivossa, että kuulemistilaisuus, jota kestää 1. lokakuuta asti, päättyy sovittelumenettelyyn.

Siihen asti Vågene tulee edelleen viettämään paljon aikaa autossaan. Hän juhli äskettäin välivoittoa Bjerkreimissä: kunta on päättänyt laatia uuden raportin mahdollisista seurauksista. Tuulipuiston rakentamista Faurefjelliin on toistaiseksi lykätty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti