torstai 9. toukokuuta 2013

Maahanmuutosta ja maahanmuuttajanaisten asemasta Oulun eteläisen alueella



Ketä he ovat?

Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet on naisia. Naisten osuus eri maista tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa kuitenkin vaihtelee huomattavasti. Maahanmuuttajanaiset ovat keskimäärin suomalaisia naisia nuorempia, mikä näkyy muun muassa korkeampana hedelmällisyytenä. 
 

Käsitteistä

Maahanmuuttotutkimukseen liittyy joukko käsitteitä.

Maahanmuuttajaväestöstä puhuttaessa käytetään yleisesti tilastollisia ja lainsäädännöllisiä käsitteitä ulkomaan kansalainen, ulkomailla syntynyt ja vieraskielinen. 

-    Ulkomaan kansalaisella ei yleensä ole Suomen passia, mutta hän on voinut syntyä Suomessa. 

-    Kaksois- tai monikansalaiset ovat useamman kuin yhden valtion kansalaisia ja heitä on Suomessa kasvava määrä, sillä vuoden 2003 uudessa kansalaisuuslaissa kaksoiskansalaisuuden saantia on helpotettu ja laajennettu.

-    Lisäksi monet ulkomailla syntyneet ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden, joten he ovat tässä mielessä suomalaisia. 

-    Ulkomailla syntynyt taas voi olla etniseltä taustaltaan suomalainen tai jokin muu. 

-    Nykyään on yhä tavanomaisempaa, että monet perheet viettävät muutaman vuoden ulkomailla töissä tai opiskellen, ja myös saavat siellä lapsia. 

-    Vieraskielinen puolestaan viittaa siihen, että henkilön äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, jotka tilastoissa lasketaan kotimaisiksi kieliksi. Monet vieraskielisistä ovat tänä päivänä ulkomailla syntyneitä, mutta Suomessa syntyneiden vieraskielisten määrä on koko ajan kasvussa.

Kansalaisuus viittaa esimerkiksi Suomen valtion jäsenyyteen oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Kansallisuus puolestaan viittaa kansalliseen identiteettiin tai etnisyyteen kuten ”suomalaisuuteen” tai ”venäläisyyteen”. 


Integraatiolla

tarkoitetaan sitä prosessia, jonka aikana maahanmuuttaja asettuu ja tulee osalliseksi uuteen elinympäristöönsä muun muassa sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Suomalaisessa viranomaispuheessa kuten myös tutkimuksessa tällöin puhutaan usein kotoutumisesta, jolla yleensä tarkoitetaan samanaikaista osallistumista uuteen yhteiskuntaan sekä oman kulttuurin ja kielen säilyttämistä. Tätä pidetään yleensä parhaimpana kotoutumismallina. 

Muita mahdollisuuksia ovat mm.
-assimilaatio eli sulautuminen,
-segregaatio eli eristäytyminen ja
-marginalisaatio eli syrjäytyminen 


Miksi he tulevat?

Muuttoa maasta toiseen edeltää yleensä pidempi tai lyhyempi pohdinta siitä 

- minne lähdetään,
- miten lähdetään,
- koska lähdetään ja ennen kaikkea
- kuka tai ketkä lähtevät. 

Jo tätä vaihetta ohjaavat erilaiset sukupuolittuneet normit, odotukset ja tavoitteet. Naisiin kohdistuu usein miehiä enemmän paineita kulttuurisen yhteisön ylläpitämiseen, ja onkin tavanomaista, että pioneerimuuttajia ovat nuoret miehet. 

Miehet ovat tyypillisesti ensimmäisiä lähtijöitä myös silloin, kun odotettavissa on pitkä ja vaarallinen matka. Naiset ja lapset seuraavat ehkä aikanaan perässä. 

Toisaalta esimerkiksi kysyntä tiettyjen alojen ammattilaisista saattaa ohjata muuttovirtoja sukupuolittuneesti. Sairaan- ja lastenhoitajat ovat monin paikoin naisia, ja heitä rekrytoidaan työvoimapulan vallitessa aktiivisesti yli rajojen. 

Muuttopäätökseen vaikuttavat siis sekä lähtömaan ja -yhteisön tilanne että vastaanottavan maan politiikka.

Pääasialliset syyt Suomeen muutossa 1990- ja 2000-luvuilla ovat olleet 

- perhesiteet (n. 60–65 %),
- pakolaisuus (n. 15 %),
- paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta (n. 10 %),
- työ (n. 5–10 %) ja
-  muut syyt (n. 5–10 %), kuten opiskelu

Monet myös palaavat takaisin!

Maahanmuuttajan oleskeluluvan luonne vaikuttaa keskeisellä tavalla hänen asemaansa, mahdollisuuksiinsa, oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa uudessa asuinmaassa.


Suomalaisten asenne maahanmuuttajia kohtaan


Suomalaiset suhtautuvat eri maahanmuuttajaryhmiin eri tavalla:

”Loiset”, ”vievät meidän rahat”, ”huoria” - tai kuten minulle, Suomessa syntyneelle Suomen kansalaisuuden omaavalle paluumuuttajalle, sanottiin: "Mene takaisin sinne mistä tulitkin."
 
Venäläiset naiset kokevat suomalaisten suhtautumisen itseensä usein varsin ambivalenttina ja ahdistavana, sillä heihin lyödään helposti prostituoidun tai onnenonkijan leima.

Muualta tulleet kokevat suomalaisen usein etäiseksi ja epäkohteliaaksi.
Minulle ovat Suomessa asuvat ulkomaalaiset usein sanoneet: ”Et ole tavallinen suomalainen.” Kantasuomalaiset taas: ”Et tiedä Suomesta mitään.”

Suomalaisten ja ulkomaalaisten avioliitto: Näistä suomalaisten, venäläisten ja virolaisten avioliitot ovat yleisimpien liittojen joukossa.Erilaisuus kuitenkin koetaan yleensä rikastuttavaksi. Kielitaidon puute haittaa pahasti, mutta estää samalla riitoja. 

Jos lähtömaassa ja Suomessa on suuria kulttuurieroja, sopeutuminen uuteen maahan vaikeaa.
Sukupolvien kuilu: lapset oppivat uuden kulttuurin nopeammin kuin äidit. Lapset jäävät kahden kulttuurin loukkuun: noudattaako vanhan maan perinteitä vai sen maan tapoja, jossa asuu?

Mutta myös maahanmuuttajat itse aiheuttavat kantaväestössä närää. Huono kielitaito tai haluttomuus oppia suomea riittävästi kostautuu heti. Valtion avustuksilla eläjiä karsastetaan. Omaisuuden näytille asettamista Suomessa pidetään pahana. Tiukasti omista tavoista kiinni pitäminen ja valtakulttuurin tapojen väheksyminen ovat itse tehtyjä ongelmia. 


 Lähde. Homma-forum 


Työllisyydestä

Vastaanottavan maan kielen hallinta on rahanarvoista työmarkkinoilla. Kielitaidon hankkiminen vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia sekä maahanmuuttajille että vastaanottavan maan koulutusjärjestelmälle. Hallitsevan ryhmän kielen sujuva taito merkitsee kielellistä pääomaa, joka voi muuttua paitsi taloudelliseksi myös kulttuuriseksi ja sosiaaliseksi pääomaksi.

Pohjoismainen malli perustuu perheellisten(kin) naisten palkkatyöhön, mutta monissa maissa kulttuuriset arvostukset suosivat naisten kotityötä ja omien lasten hoitoa kotona.

Suomen järjestelmä ei ole tasa-arvoinen, vaan jakaa sukupuolet, miehet ovat teknisillä aloilla, naiset hoiva-alalla. ”Hoivaamiseksi” lasken kaikki sosiaalisen toiminnan alat, kuten opetuksen, sairaanhoidon, oikeusturvan. 

Venäläiset korkeasti teknisiin koulutetut naiset törmäävät ennakkoluuloihin Suomessa ja ehkä siksi haluavat vaihtaa hoiva-alalle. Muutokset ovat kuitenkin hitaita (koulutus-/pätevöitymisaika ja asenteet), työllistyminen vaikeutuu.

Koulutus ei takaa työpaikkaa. Lapsimäärä vaikuttaa työllistymiseen myös Suomessa.
Naiset työllistyvät heikoimmin kuin miehet. Naisille tärkeää saada tietoa työllistymisestä, Ylivieskan ammattiopiston pikku-koto-hanke oli tähän oiva alku.  

Venäläiset ja muistakin entisistä sosialistimaista tulleet korkeasti koulutetut teknisten alojen naiset hakeutuvat hoiva-alalle. Suomessa vaaditaan muodollinen pätevyys – paperi joka asiasta, osaapa sitten jotain tai ei. Tästä seuraa, että kokemuksen arvostus on laskenut. 

Ulkomaalaisilla usein perheyritys. Monet suomalaiset eivät suostu tekemään ympärivuorokautisia työpäiviä, mutta ulkomaalaiset menestyvät ahkeruudellaan ja vaatimattomuudellaan.
Pohdittavaksi jää: kun naisille annetaan tietoa heidän mahdollisuuksistaan Suomessa, niin mitä tapahtuu: Kumpi on parempi: perheen sisäinen rauha vai naisen aseman parantaminen?



Väkivalta

Suomalaisia naisia on pidetty tasa-arvoisimpina koko maailmassa Olemassa olevien tilastojen valossa naisten tasa-arvoinen asema ei kuitenkaan olekaan niin hyvä kuin yleisesti luullaan. Suomi on muihin maihin verrattuna erityisen parisuhdeväkivaltainen maa!

Vain murto-osa naisiin kohdistuneista väkivaltatapauksista tulee viranomaisten tietoon. Naisiin kohdistuva väkivalta on kaikissa kulttuureissa ilmenevä ongelma. Ilmiönä se on paitsi rikos ja vakava ihmisoikeusloukkaus, myös este tasa-arvoiselle yhteiskunnalle.

Kansainvälistyvässä maailmassa tämä globaali ongelma saa vielä erityisemmän merkityksen: maahanmuuttajataustaiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa väkivaltaa kohdatessaan, sillä tietämys väkivallan vääryydestä, ilmoitusmahdollisuudesta sekä mahdollisista avunhankintakanavista on usein puutteellinen. Väkivallalla on myös paljon kulttuurisidonnaisia merkityksiä ja ilmenemismuotoja, jotka voivat eri kulttuurioloissa jäädä pimentoon; kulttuuriset erot voidaan harhauttavasti nähdä jopa väkivallan oikeutuksena. 

Suomessa asuvat maahanmuuttajanaiset ovat usein heikommassa asemassa suhteessa väkivallan kokemiseen ja avun hankkimiseen kuin kantaväestön naiset. Mainittujen kulttuurierojen ja puutteellisten tietojen ja taitojen lisäksi avun hankintaa vaikeuttaa se, että naiset ovat usein taloudellisesti ja sosiaalisesti täysin riippuvaisia puolisosta. 

Maahanmuuttoon ja kulttuurista toiseen siirtymiseen liittyy usein myös henkisen hyvinvoinnin laskua, jota voidaan pitää erityisenä väkivallan riskitekijänä. 

Vanhan kotimaan jättäminen, uuden kulttuurin omaksuminen, eristäytyneisyys, mahdollinen jyrkkäkin sosio-ekonomisen aseman lasku, kieliongelmat ja niin edelleen ovat merkittävä uhka maahan muuttavien mielenterveydelle.

Suomen hallitus on pyrkinyt puuttumaan tähän laatimalla erilaisia tasa-arvo-ohjelmia ja lainsäädäntöä.


Äitiys

Äidin rooli on erilainen eri kulttuureissa.

Yhteisökulttuureissa perheellä ja suvulla on keskeinen rooli. 

Oulaisten synnytyslaitokselta kerrottiin, että siellä on avuttomia kielitaidottomia äitejä. Henkilökunta ei tiedä, mitä tehdä. 

Suomalainen vapaa kasvatus saattaa olla ulkomaalaiselle täydellinen shokki! Sujuvakäytöksinen, kohtelias ja ulospäinsuuntautunut ulkomailta tullut nuori sen sijaan saattaa joutua suomalaisten syrjinnän kohteeksi. Näin kävi omalle pojalleni.


Sosiaaliset verkostot

Tärkeää:
-         -vertaisryhmät
-         -suomalaiset ystävät

Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja saada olla oma itsensä. Olen saanut tässä työssäni kuulla muutaman kerran: ”Ihanaa että saan puhua sinulle!” Vaikka en ole sosiaalityössä, ymmärrän tämän asian merkityksen. Kenellepä kertoa esimerkiksi perheriidoista?

Yleisesti ottaen naiset kyllä pärjäävät, sillä ”naiset tietysti aina löytävät jotakin tekemistä ja omaa piiriä”.


Kielitaito

Hyvinkin suomea osaava hakija voi kompastua siihen, että hakemukset tulee tehdä kirjallisena ja että virastojen käyttämä hallinnollinen kieli on erilaista kuin puhuttu kieli, joka yleensä opitaan vieraasta kielestä ensin.

Useat haastateltavat myös kokivat, että viranomaiset eivät kerro tarpeeksi tarkkaan mitä etuuden tai palvelun käyttäminen tarkoittaa tai sitä millaisia rajoituksia niihin sisältyy. Tämän vuoksi hakija voi tietämättään syyllistyä väärinkäytöksiin, etenkin rahallisten etuuksien ollessa kyseessä. Kyseessä on tällöin institutionaalisen kompetenssin puute. Kyse on siitä miten hyvin asiakas tuntee instituution käytännöt, kuten hakuprosessit, lomakkeiden täyttötavat ja vaadittavat liitteet. Institutionaalinen kompetenssi voi kompensoida kielitaidon puutteita hakuprosessissa.

Ongelmana voivat olla myös hakematta jääneet etuudet. Esimerkiksi ei osata hakea lapsilisää tai yksinhuoltajan elatustukea. Hakematta jää myös toimeentulotuki siinä vaiheessa, kun on työtön eikä työttömyyskorvauksen maksatus ollut vielä alkanut. Kiinalaisilla haastateltavilla oli tämäntyyppisiin ongelmiin omat ratkaisutapansa: puskaradio, toisten kiinalaisten kokemukset.Myös minä olen todennut puskaradion toimivaksi menetelmäksi.
Eli taas korostuu vertaistuen merkitys!


-Mitähän tässä sanotaan?


Miten kasvattaa lapsista kaksikielisiä

Tarvitaan tietoa! Kokemuksesta sanon, että monikielinen lapsi on yleensä matemaattisesti lahjakkaampi kuin yksikielinen! Tämän todistavat monet tutkimukset. 

Kaksikieliseksi kasvamisen edellytykset:

1    -jokainen puhuu vain ja ainoastaan omaa äidinkieltään. Ei ole olemassa vähempiarvoisia kieliä.
2    -perheessä puhuttujen kielien on oltava samanarvoisia. Ympäristön, päiväkodin ja koulun tuki ja hyväksyvä asenne oleellinen. 




Perustimme helmikuussa uuden yhdistyksen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueille. Toiminta ei ole vielä mitenkään vakautunut; kerromme myöhemmin lisää.
 

Yhdistyksen tarkoituksena on

•maahanmuuttajien ja valtaväestön vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä kulttuurien välisen molemminpuolisen tuntemuksen edistäminen.

•maahanmuuttajanaisten voimauttaminen

•maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen.

•Toimintamuotona on kurssien, koulutuksien ja tapahtumien järjestäminen sekä verkottuminen.




Yhteenveto:

Kotouttamislaki (1386/2010) on hyvä ja tarpeellinen.

•Tarkoitus: (Kotouttamislaki 1§)
1. tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.
2. edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. 

Kenelle? (Kotouttamislaki 2§)
1. Henkilö, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa.
2. Henkilö, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti
3. sekä eräissä muissa tapauksissa. 


Kotoutumisen tärkeimmät edellytykset niin miehille kuin naisillekin ovat:

1   -kielitaito
2   -ammattitaito, pätevöityminen
3   -sosiaaliset verkostot
4  - tietoa, tietoa, tietoa!



     Nyt kysyt: mitä minä voin tehdä?
  
     Paljon! 

Puhu.
Keskustele.
 Tarvittaessa auta.
 
Kutsu kotiin!




Lähteitä:

- - työministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö
- - Monika-naiset
- - Ellit: Ulkomaalaisia Suomessa
- - Monikulttuuriyhdistys Famlia Clug ry: Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä
- - J. Cummins: julkaisut, esimerkiksi http://www.fiplv.org/Issues/CumminsENG.pdf;
http://www.multilingual-matters.com/display.asp?K=9781847690012
(omia julkisia esitelmiä kaksikielisyydestä ja Suomen koulujärjestelmästä vuodesta 1986;
myöhemmin mm. http://pipa01.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html)

..........................................................................................

     Pidin tämän esitelmän pikku-koto-hankkeen loppuseminaarissa Ylivieskassa 23.4.2013. Tekstin kirjoitin itseäni varten, ja siksi siinä on paljon suoria lainauksia sieltä täältä lähdemateriaalistani. 

     Monet sanovat tietävänsä jostain maasta kaiken, kun ovat kerran siellä turistina käyneet. Sellainen on mahdotonta! Maahanmuutosta käsityksen voi saada vasta sitten, kun on asunut pitempään jossain muualla kuin kotimaassaan. Eikä kukaan voi koskaan tietää kaikkea kaikesta. Ihminen peilaa aina tapahtumia omaan kokemukseensa. Antenneja muiden ymmärtämiseen voi saada vain kuuntelemalla ja haluamalla oppia uutta. Sillä mitä enemmän tietää, sitä enemmän huomaa, miten vähän tietää...



tiistai 7. toukokuuta 2013

Raamatun sanaa


”Mene siis ja kukista amalekialaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.”
(Samuel 15:3)

”Tappakaa vanhukset ja nuoret miehet, neidot, naiset ja lapset, tappakaa heidät viimeistä myöten, surmatkaa ihmisiä esipihat täyteen. Menkää sen jälkeen kaupunkiin ja tappakaa siellä.”
(Hesekiel 9:6)

»Heidän on oltava valmiina ylihuomiseen mennessä, sillä ylihuomenna Herra astuu kaiken kansan nähden alas Siinainvuorelle. Määrää vuoren ympärille raja ja varoita kansaa nousemasta vuorelle tai edes koskemasta sen juureen. Jokaista, joka koskettaa vuorta, rangaistakoon kuolemalla, mutta häneen ei saa koskea käsin, vaan hänet on joko kivitettävä, keihästettävä tai ammuttava jousella. »
(2. Moos. 19:11-13)

»Jos joku vahingoittaa toista, niin että tämä kuolee, häntä rangaistakoon kuolemalla. »
(2. Moos. 21:12)

»Jos joku lyö isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla. »
(2. Moos. 21:15)

» Jos joku syyllistyy ihmisryöstöön, häntä rangaistakoon kuolemalla katsomatta siihen, myykö hän ryöstetyn vai löydetäänkö tämä hänen hallustaan. »
(2. Moos. 21:16)

»Jos joku kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla. »
(2. Moos. 21:17)

»Pitäkää sen vuoksi kunniassa sapatti; sen tulee olla teille pyhä. Sitä, joka sapatin pyhyyttä loukkaa, rangaistakoon kuolemalla. Jokainen, joka tekee sapattina työtä, poistettakoon kansansa keskuudesta.»
(2. Moos. 31:14 )

»Noitanaisen älä anna elää. »
(2. Moos. 22:18)

»Jos jossakussa miehessä tai naisessa puhuu vainaja- tai tietäjähenki, hänet on surmattava. Hänet kivitettäköön hengiltä, sillä hän on itse ansainnut kuolemansa.»
(3. Moos. 20:27)

»Se, joka pilkkaa Herran nimeä, surmattakoon. Kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi, olipa hän maahan muuttanut siirtolainen tai syntyperäinen israelilainen. Hänet surmattakoon, koska hän on pilkannut Herran nimeä.»
(3. Moos. 24:16)

»Jos joku surmaa ihmisen, hänet on surmattava.»
(3. Moos. 24:17)

»Jos vanhemmilla on tottelematon ja uppiniskainen poika, joka kurituksesta huolimatta ei kuuntele heitä, heidän on otettava poika kiinni ja vietävä hänet kaupunkinsa portille ja sanottava kaupungin vanhimmille: 'Tämä meidän poikamme on tottelematon ja uppiniskainen. Hän ei kuuntele meitä, vaan viettää kevytmielistä ja juopottelevaa elämää.' Silloin kaupungin miesten on joukolla kivitettävä poika hengiltä. Hävittäkää paha keskuudestanne. Kaikkien israelilaisten on saatava kuulla tuomiosta, että he ottaisivat opikseen.»
(5. Mooseksen kirja 21:18-21)

»Sano israelilaisille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen uhraa lapsensa Molokille, hänet on surmattava; sen seudun väki kivittäköön hänet hengiltä.»
(3. Mooseksen kirja 20:2)

»Teidän tulee seurata vain Herraa, Jumalaanne, pelätä häntä, noudattaa hänen käskyjään, totella häntä ja pysyä hänen uskollisina palvelijoinaan. Mutta teitä yllyttänyt profeetta tai unennäkijä on surmattava, koska hän houkutteli teitä luopumaan Herrasta, Jumalastanne, joka on tuonut teidät pois Egyptistä ja lunastanut teidät vapaiksi tuosta orjuuden maasta; se mies viekoitteli teitä kääntymään pois siltä tieltä, jota Herra on käskenyt teidän kulkea. Hävittäkää paha keskuudestanne.»
(5. Mooseksen kirja 13:5-6)

»"Vaikka veljesi, oman äitisi poika, sinun oma poikasi tai tyttäresi, vaimosi, jota rakastat, tai paras ystäväsi salaa houkuttelisi sinua palvelemaan vieraita jumalia, joita sinä ja sinun esi-isäsi ette ole entuudestaan tunteneet, niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän ympärillänne maan äärestä toiseen, lähellä tai kaukana, älä suostu hänen ehdotukseensa äläkä kuuntele häntä. Älä sääli häntä, älä osoita hänelle armoa äläkä salaa hänen rikostaan, vaan surmaa hänet. Heitä itse ensimmäinen kivi, ja sinun perässäsi tulkoot kaikki muut. Kivittäkää hänet kuoliaaksi, sillä hän yritti viekoitella teitä luopumaan Herrasta, Jumalastanne, joka vei teidät pois Egyptistä, orjuuden maasta.»
(5. Mooseksen kirja 13:7-11)

»Jos mies häpäisee oman isänsä makaamalla hänen vaimonsa kanssa, molemmat syylliset on surmattava; he ovat itse ansainneet kuolemansa.»
(3. Mooseksen kirja 20:11)

»Jos mies makaa miniänsä kanssa, heidät on molemmat surmattava. He ovat tehneet luonnottoman teon ja ovat itse ansainneet kuolemansa.»
(3. Mooseksen kirja 20:12)

»Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa.»
(3. Mooseksen kirja 20:13)

»Jos joku ottaa vaimokseen naisen ja hänen äitinsä tai naisen ja hänen tyttärensä, se on törkeä teko, jonka vuoksi sekä mies että molemmat naiset on poltettava. Sen kaltaista törkeyttä ei saa sallia teidän keskuudessanne.»
(3. Mooseksen kirja 20:14)

»Jos mies sekaantuu eläimeen, hänet on surmattava, ja myös eläin on surmattava. Jos nainen parittelee eläimen kanssa, surmattakoon sekä nainen että eläin. Molemmat on surmattava, sillä kumpikin on ansainnut kuolemansa.»
(3. Moos. 20:15-16)

»Jos joku makaa setänsä vaimon kanssa, hän häpäisee setänsä. Syylliset joutuvat kantamaan vastuun synnistään. Heidät on surmattava, eikä heille saa jäädä lapsia.»
(3. Moos. 20:20)

»Jos joku viettelee veljensä vaimon, hän tekee inhottavan teon. Koska hän on häpäissyt veljensä, syylliset on surmattava eikä heille saa jäädä lapsia.»
(3. Moos. 20:21)

»Jos papin tytär häpäisee itsensä harjoittamalla haureutta, hän samalla häpäisee isänsä; siksi hänet on poltettava.»
(3. Moos. 21:9)

»Jos mies otettuaan itselleen vaimon ja maattuaan hänen kanssaan alkaa tuntea vaimoaan kohtaan vastenmielisyyttä, esittää häntä vastaan perättömiä syytöksiä ja parjaa häntä sanoen: 'Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta kun makasin hänen kanssaan, huomasin, ettei hän ollut neitsyt', tytön isän ja äidin on vietävä todiste tytön neitsyydestä portin luo kaupungin vanhimmille. Tytön isän tulee sanoa vanhimmille: 'Minä annoin tyttäreni tuolle miehelle vaimoksi, mutta mies alkoi vihata häntä. Hän on puhunut perättömiä ja väittää, ettei tyttö ollut neitsyt. Tässä on todistus tyttäreni neitsyydestä.' Sitten vanhempien tulee levittää veren tahrima vaate kaupungin vanhimpien eteen, ja näiden on ruoskittava mies ja määrättävä hänelle sakkoa sata hopeasekeliä, jotka annetaan tytön isälle, koska mies on mustannut koskemattoman israelilaisen tytön mainetta. Tyttö jääköön miehen vaimoksi, eikä mies saa koko elinaikanaan hylätä häntä. "Jos taas miehen esittämä väite pitää paikkansa eikä voida näyttää toteen, että tyttö oli koskematon, vanhimpien tulee viedä tyttö isänsä talon ovelle ja kaupungin miesten on kivitettävä hänet hengiltä; hän on harjoittanut haureutta ja tuottanut häpeää isänsä talolle ja koko Israelille. Hävittäkää paha keskuudestanne.»
(5. Mooseksen kirja 22:13-21)

»Jos taas mies kohtaa toiselle kihlatun tytön kaupungin ulkopuolella, käy häneen käsiksi ja makaa hänet, mies on surmattava.»
(5. Moos. 22:25)


Näin Raamattu. Uijui...?

http://mesikammen.files.wordpress.com/2010/09/god_creates_adam_sistine_ch.jpg


Vanhastaan kerrotaan miehestä, joka avasi Raamatun ja kysyi, mitä Jumala tahtoi juuri tällä kohdalla sanoa hänelle juuri tänään. Ensimmäiseksi tuli kohta: "Ja Juudas meni ja hirttäytyi." Miehelle tuli hiki. Päätti yrittää uudelleen ja tuli kohta: "Mene ja tee sinä samoin!" Tuli vielä pahempi hiki ja hän koetti pelastaa kaiken vielä yhdellä kohdalla. Esiin tuli Jeesuksen sana Juudakselle: "Minkä teet, tee se pian!"

Jaa-a. Tiedätkö, miksi suntio pitää kirkon ovet kiinni? - Siksi, että näillä seuduin liikkuu raamatunkääntäjiä. 

maanantai 6. toukokuuta 2013

Evankeliset kirkkopäivät Hampurissa. Kirkkokunnista Saksassa


 

34. evankeliset kirkkopäivät päättyivät eilen jumalanpalvelukseen kaupunginpuistossa Hampurissa.  Sataatuhatta odotettiin, 130.000 tuli... enkä minä taaskaan päässyt! 

Oli siellä Nooan arkkikin. 70 metriä pitkä ja 13 metriä korkea.


Ihana, ihana valomeri... no, onhan näitä.

Raja evankelisen ja katolisen Saksan välillä on kuin viivottimella piirretty ja kulkee Länsi-Saksassa Frankfurtin tienoilla, ja itäinen Saksa on sitten myös  evankelinen. Sekä evankelisia että katolisia on kumpiakin väestöstä noin 30%. Ortodokseja on noin 1,5%. Muslimien lukumäärää on vaikea määritellä, se on jotain 2-5% väestöstä. Kaikki loput uskonnot ovat sitten yhteensä vain 1%; siihen lukuun sisältyvät myös juutalaiset. 32 - 27% eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Evankelisella kirkolla on Suomen evl-lut.kirkon kanssa yhteistyösopimus, neljä pappia Suomesta toimii Saksassa ja heidän palkkansa maksavat Saksan maakirkot,  lisäksi on Hampurin merimiespappi. Saksassa voit itse valita, mihin seurakuntaan verosi maksat; minä maksoin merimieskirkolle. Se, että olin koko Saksassa oloni ajan sekä suomalaisen että oman saksalaisen seurakuntani aktiivijäsen ja sitä ihan vakaumuksesta, on toinen tarina se. Ja lapsetkin ovat käyneet rippikoulun kaikki kolme ensin Saksassa ja sitten Suomessa.

Onhan tämä herra Luther tietenkin koko luterilaisuuden isä, mutta Saksassa luterilainen kirkko ei ole sama kuin valtakirkko evankelinen. Evankelisen kirkon keskus Saksassa sijaitsee Hannoverissa, siellä on myös Suomalaisen kirkollisen työn keskus.

Kirkko ja valtio eivät ole yhdessä kuten Suomessa. Kirkko ei siten ole valtiolle taloudellisesti vastuuvelvollinen. Jokainen seurakunta huolehtii itse omasta taloudestaan.. Onko kirkko sitten rikas? On tai ei - sillä  myös kirkko on koko kansan peilikuva. Kirkot ylläpitävät lukuisia vanhainkoteja, lastentarhoja, kouluja ja sairaaloita. Lisäksi kirkko ylläpitää historiallisesti arvokkaita rakennuksia, ja niitä ei Saksassa ole ihan vähän. Toki tätä kaikkea ylläpitävät myös kunnat, joilla onkin aivan eri tehtävät kuin Suomessa. Uskontoa opetetaan kouluissa pakollisena aineena, mutta vanhemmat voivat nykyisin valita myös elämänkatsomusopin opetuksen lapsilleen, mikä on kuitenkin perin harvinaista. Kirkot osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen ja niiden ääntä kuunnellaan tärkeissä valtakuntaa koskevissa kysymyksissä.

Miksikö uskontojen rajat kulkevat pitkin ruhtinaskuntien ja valtion rajoja? Perinteestä. Joku  ruhtinas tai kuningas joskus määräsi, että nyt me ollaan tätä uskontoa, ja sitten ollaan sitä yhä...!

Toki on vapaita ryhmittymiä kuten Suomessakin. Suomessa ne ovat jotenkin ottaneet yhteiskunnasta yliotteen. Minusta tuntuu usein, että Suomessa on tärkeämpää "kuulua" johonkin ryhmittymään kuin itse kristinuskon sanoma. 

Seuraavaksi kysytte, millainen sitten on katolinen jumalanpalvelus. Moni suomalainen on ollut pettynyt käytyään katolisessa jumalanpalveluksessa. Ei se niin eksoottinen ollutkaan... aika samalainen kuin luterilainenkin.

Tiesittekö muuten, että me emme vain vietä kirkollisia juhlapäiviä valtiollisina vapaapäivinä, vaan vaihdamme jopa autojemme renkaat kirkollisen kalenterin mukaan, koska maallinen laki niin käskee?


http://www.trier-info.de/tl_files/images/sehenswert/dom/dom_03.jpg

Trier


http://www.erdpunkte.de/images/stories/beitraege/koelnerdom/koeln-dom-055.jpg
Köln
Reichenau

 Birnau