sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Kansallisaate ja rasismi

Loogista, että jokaisella kansalla on oma identiteettinsä, oma kielensä, oma lippunsa, oma kansallislaulunsa... Vai onko se loogista ollenkaan?

Johann Gottfried von Herder (1744-1803) otti nationalismi-termin yleiseen käyttöön 1770-luvulla. Hänen näkemyksensä loivat tosin perustan nationalismille pikemminkin kulttuurisena ohjenuorana kuin poliittisena oppina. (Wikipedia)



”Kaikkea se saksalainen keksii!” Ovatko saksalaisen filosofin Herderin ajatukset nationalismin alku ja juuri, en tiedä. Sanotaan, että ovat. Sanotaan myös toisaalta, että nationalismi on valtaapitävien keino pitää kansa hiljaisena.

Jos saksalaiset eivät olisi keksineet kansallisaatetta, niin olisikohan maailman säästynyt sodilta...? Vai päinvastoin? Siteeraan alla osia kahden kirjoittajan teksteistä.

........................................................................


Suomen kansa ei ole mikään yhtenäinen genealoginen kokonaisuus, vaan niin kuin muutkin kansat, alueellinen kokonaisuus; Suomeen on muutettu ja Suomesta on muutettu. Suomalaisilla on sukulaisia moniaalla, ajateltiinpa muinaishämärää tai viime aikojen muuttoliikkeitä sekä maahan että maasta. Verenperintö ja suomen kielen semantiikka pääosin ja sanastokin suureksi osaksi on germaanis-itämerellistä, suomen kielen struktuurin pääosa itämetsäistä. Mutta kansan olemukseen ei vaikuta vain rotu ja verenperintö, vaan olennaisesti kulttuuri, laki, uskonto ja tavat. Kristinuskosta ja kahvinjuonnista on tullut suomalaisuuden perusmääreitä, vaikka toinen on välimerellistä, toinen taas eteläamerikkalaista perua, ja kummatkin saksalaisten meille jalostamia – edellinen Lutherin, jälkimmäinen Pauligin!

Matti Klinge, Suomi-myytti
Suomi – Maa, kansa, kulttuurit, toim. Markku Löytönen ja Laura Kolbe, SKS, 1999


.....................................................


Miten meistä siis tuli suomalaisia? Kansallisaate on, hassua kyllä, maailman kansainvälisin poliittinen aate, joka on levinnyt laajemmalle kuin mikään muu poliittinen aate. Emme olisi suomalaisia, ellei nationalismi olisi eksynyt myös tänne.

Suomalaisuus on hyvin samanlaista kuin puolalaisuus, saksalaisuus, italialaisuus tai skotlantilaisuus.

Euroopassa syntyi 1800-luvulla imperialististen valtioiden hajotessa kansallisuuksia, jotka kehittivät itsellensä nopeassa tahdissa kansallisen kulttuurin hyvin samanlaisista aineksista.

Maasta toiseen keksittiin toisiaan muistuttavat kansallislaulut, kansallispuvut, liput ja vaakunat ja kansallismaisemat. Kansallisia mytologioita etsittiin ja kirjoitettiin kansalliseksi runoudeksi ja kirjallisuudeksi. Kansallissäveltäjät ja -taiteilijat innoittuivat kansasta ja luonnosta. 1900-luvulla olympialaiset levittivät ajatuksen kansallisesta urheilusta.

Kansallisaatteen toi maahan usein jotakin maailmankieltä hallinnut kaksikielinen eliitti. Suomalaisuuden toi Suomeen ruotsinkielinen sivistyneistö, jonka suomen kielen taito oli usein olematon tai auttava.

Mitä nyt sitten tapahtuu? Rasismin idea on väittää, että suomalaisuus on jotakin aina täällä ollutta ja ainutlaatuista. Tämä on vähän kuin soittaisi kuolinkelloja kulttuurille. Kansallisaatteen suurin uhka on se, että se jäykistyy ja muuttuu suljetuksi kulttuuriksi, jossa kaikkien pitää elää ja ajatella samalla tavoin eikä mikään muuttua saa.

Kansallisaatteen menestyksen salaisuus on se, että se on ollut hyvin joustava. Kansallinen tarina voidaan kertoa monella tavalla. 1800- ja 1900-luvuilla kansallisaate toimi teollistuvissa ja kaupungistuvissa yhteiskunnissa yhdistävänä aatteena, joka muun muassa perusteli laajan koulutuksen ja demokraattisuuden.
1900-luvulla suomalaisuudesta kerrottiin kuitenkin myös usein Lalli-versio: suomalaisuutta on ollut vieraiden torjuminen.

2010-luvulla tämä kansallinen tarina pitää luultavasti päivittää. Lalli jää legendaksi. Tilalle voisi astua vaikka curling-teoria suomalaisuudesta: kertomus siitä, kuinka suomalaiset ovat poikkeuksellisen nopeita ja kyvykkäitä omaksumaan uusia ajatuksia, ja silottavat tietä niille niin, että niistä saadaan kaikki hyöty irti.

Kansallisia ominaisuuksiamme voisivat olla avarakatseisuus, uteliaisuus, suurpiirteisyys ja suvaitsevaisuus. Sellaisiahan suomalaiset ovat olleet kautta aikojen. Kansainväliset ideat on omaksuttu ja omittu nopeasti. Esimerkkejä: kristinusko, demokratia, teollistuminen ja tietoteollistuminen, kapitalismi ja sosialismi, kumi, traktorit, missikisat, pitkän matkan juoksu, tango, farmarihousut, katetut ostoskeskukset ja joulupukki.

Ja onhan meillä myös omaa ideatuotantoa. Ilman mämmiä, AIV:tä ja mäntysuopaa maailma olisi tietenkin kulttuurisesti paljon köyhempi.

Teksti Anu Kantola
Kirjoittaja on viestinnän tutkija.
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/rasismi-soittaa-kuolinkelloja-kulttuurille

1 kommentti:

  1. Maan vetovoima (Gravity) on syy kansalliseen yhteisoon, sanoi Salman Rushdie. Taitaa pitaa paikkansa, silla ideat ja ajatukset saavat liikkua ilman rajoituksia

    VastaaPoista