torstai 2. lokakuuta 2014

Puhu sielusi terveeksi. Katolisesta kirkosta Saksassa



 
Maailman korkein kirkontorni, 161,53 metriä. Gottilaistyylinen Ulmin tuomiokirkko. 
 
Katolisella seudulla asuminen ei ole sen kummallisempaa kuin luterilaisillakaan. Ihmiset käyvät kirkossa tai sitten eivät. Nykyihminen istuu mieluummin sohvassa tai roikkuu netissä kuin lähtee mihinkään. 

Saksa on jakautunut keskeltä kahtia mitä uskontoon tulee. Etelässä ovat katolisia ja pohjoisessa evankelisia. Olen asunut sekä keskellä, aivan etelässä ja aivan pohjoisessa... 

Saksassa luterilaisuutta kutsutaan evankelisuudeksi ja luterilainen kirkko on erikseen, sen luterilaisuuden tiukempi muoto. Katolisilla on evankelisiin nähden yksi iso etu: heillä itsemurhien määrä on paljon pienempi kuin evankelisilla, saati Suomen luterilaisilla. On oletettu, että se johtuisi katolisten harrastamasta säännöllisestä ripittäytymisestä. Puhuminen tunnetusti auttaa, ja koska suomalaiset eivät puhu eikä ole rippiä, itsemurha- ja perheväkivalta täällä on maailman huippua?

 Rippituoli romaanistyylisessä pyhän Martin kirkossa Konstanzissa.

Katolisilla on yksi iso ongelma: heillä on liian vähän pappeja. Se johtuu selkeästi siitä, että pappi sitoutuu eliniäkseen naimattomuuteen. Allensbachin nuorta tosi komeaa pappia kyllä ihmeteltiin! Protestanttisen kirkon näkemys papin asemasta on toinen: hän on vain viranhaltija. 

Allensbachin barokkityylinen katolinen kirkko. Torni vuodelta 1698, kirkkolaiva vuodelta 1732-35. Vanhempi poikani on konfirmoitu tässä kirkossa, sillä evankelinen kirkko oli tuolloin remontissa.
Tästä linkistä voit kuunnella Allensbachin katolisen kirkon kirkonkelloja: http://www.ebfr-glocken.de/html/liste/glockensuche.html?gm=1&tab=detail&id=1231 vuodelta 1838.

Aikoinaan yksi suomalainen perhe tuli Suomesta vuodeksi seudullemme asumaan. Kun kotiinpaluun aika läheni, heillä oli edelleen käymättä katolisessa kirkossa. Sanoin, että tuossahan se seisoo, ja jumalanpalvelus on joka sunnuntai kello 10, kyllä sinne pääsee. Ja he menivät. Tulivat takaisin hyvin pettyneinä: ”Sehän oli melkein samanlaista kuin luterilainenkin jumalanpalvelus…”

Mitä mahtoivatkaan odottaa? Värikästä seremoniaa kuten ortodokseilla? Kyllä niitä seremonioitakin on, mutta vain juhlapäivinä. Teologisia eroja on. Katolisessa on seitsemän sakramenttia: kaste, konfirmaatio (Kommunion, noin 7 vuoden ikäisenä), konfirmaation vahvistus (Firmung, murrosiässä), pappisvihkimys, avioliitto, ehtoollinen, rippi ja sairaiden voitelu. Protestanttisissa kirkoissa kaksi: kaste ja ehtoollinen.

Jumalanpalvelus on aina nimeltään messu, eikä se juurikaan eroa protestanttisesta messusta. Itse asiassa kaikki kristittyjen jumalanpalveluksemme perustuvat samaan juutalaiseen kaavaan, siksi kai juutalainenkin jumalanpalvelus on lähes samanlainen. Olen lisäksi ollut monien uskontokuntojen jumalanpalveluksissa; kaavat ovat lähes samat, menetpä minne hyvänsä. Kaikissa on rituaalinsa, myös Suomen nykyisissä herätysliikkeissä.

Katolisuudessa kirkko käsittää olevansa pelastuksen välittäjä, protestanteilla uskovien kokoontumispaikka. Katolisilla ehtoollisleipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja ehtoollisviini Kristuksen vereksi, ja siksi viiniä ei tarjoilla seurakuntalaisille. Paavi tarvitaan katolisen kirkon ylimpänä auktoriteettina. Oman näkemykseni mukaan katoliset ovat hartaampia kristittyjä kuin luterilaiset, ja heitä onkin maailmassa kaikista uskonnoista valtavasti eniten. 

Kirkot Saksassa ylläpitävät monenlaista toimintaa: sairaaloita, vanhainkoteja, kouluja, lastentarhoja.  Minunkin poikani kävi katolisessa lastentarhassa ennen Montessori-tarhan perustamista. Konstanzissa on tasokas keskikoulu, jota ylläpitää pieni nunnaluostari ja opettajina on nunnia. 


 1200-luvulla perustettu Zoffingenin luostari ja nykyaikainen tyttökoulu.

Kristillisyyden Suomeen toivat keskiajan piispat ja valtakunnan uskonnoksi sen määräsi Ruotsin kuningas. Samoin Ruotsin kuningas määräsi valtakuntansa uskonnoksi luterilaisuuden ystävystyttyään Lutherin kanssa. Luterilaisuus ei siis ole mitenkään erityisen suomalaista, emmekä voi puhua ”kodista, uskosta ja isänmaasta”, kun isänmaakin on alun perin saksalainen keksintö.  

Kokonaan toinen tarina on sitten kristittyjen ”erinomaisuus”. Tässä kohden voimme vain olla hiljaa ja hävetä.

Katolinen messu jossain isossa vanhassa kirkossa ja kirkkolaulu on silti elämys – älä jätä väliin!

 Rogier van der Weyden: Seitsemän sakramenttia, yksityiskohta alttaritaulusta, noin 1445–50. 
Kuvassa kaste, konfirmaatio ja rippi.

.................................................

Mitä muiden arvostelemiseen tulee, Raamatussa sanotaan näin:

"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.  (Matteus 7: 1-5)

 "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti