keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Ahr-joki ja sen tulvat

Eifel on matala vuorijono läntisessä Saksassa ja itäisessä Belgiassa. Se kattaa Belgian saksankielisen alueen, osan lounaisesta Nordrhein-Westfalenista ja luoteisesta Rheinland-Pfalzista. Luonnonmukaisia rajoja ovat Rein-, Mosel- ja Ahrjoet. Korkein kohta, Hohe Acht, sijaitsee 747 metriä merenpinnan yläpuolella.  (Wikipedia) 

 

 

  

 

 

Eifelin pohjoisreuna on aina ollut vaarassa kovien sateiden aikana, kun pohjoisista suunnista tulevat kosteat ilmamassat pakotetaan nousemaan 700 metriä korkealle vuorijonolle. Jos tietyissä sääolosuhteissa Välimeren alueen kosteat ilmamassat kohtaavat arktisen kylmän ilman tällä alueella, syntyy voimakas sade ja tilanne voi muuttua katastrofaaliseksi.

Ahr-joella on laaja valuma-alue Eifelin tasangolle (noin 600 m merenpinnan yläpuolella). Kovalla sateella suuret määrät vettä valuu alas. Alaspäin johtavat rinteet, kuten Ahr, laskevat jyrkästi alas syvälle Reinin laaksoon (40 m merenpinnan yläpuolella). Sekä vanhoissa asiakirjoissa että nykyisin kerrotaan tulvien äkillisestä paisumisesta. Tämä äkillisyys ei johdu yksinomaan sateesta. Valuma-alueella on täytynyt olla esteitä / tukoksia tulvan syntymisen aikana. Näin tapahtuu, kun märkien puiden ja pensaiden roskat ja katkenneet oksat kerääntyvät siltojen eteen tai kun isot rinteitä pitävät suuret maanvyörymät estävät viemäröinnin ja muodostavat tukoksen. Jos tukkeutuneet sillat tai padot lopulta vapautuvat maanvyörymistä, tulee äkillisiä katastrofaalisia virtaamia. Huolimatta valtavasta tulvasta vuonna 1910 Ahrin laakso on edelleen asuttu. Yläjuoksulla on jopa useita moottoriteitä, uusia asuinsalueita ja ylhäällä jopa Nürnburgring. Kuten muuallakin Saksassa, alueella on varma laaja viemäriverkosto, jossa on muun muassa varareitit koko valuma-alueella sen viimeiseen kulmaan asti. Siitä seurauksena sadevettä virtaa enemmän ja nopeammin alaspäin kuin kuin aiempien tulvien aikana. Tilanteen on täytynyt sen seurauksena pahentua. Huolimatta alueen maapintojen asfaltoinnista ja asuttamisesta kapean laakson alueelle, jossa on suuri tulvariski, ei selvästikään ole olemassa asianmukaista tulvahallintaa tai hydrologista tulva-analyysiä. Omasta tulvahistoriasta eikä maantieteilijä tri Steelistä ei ilmeisesti enää tiedetä mitään. Talot ja rantaseinämät suoraan kapenevalla joen reunalla ovat vain osoitus siitä, että luonnosta ei välitetä. EU: n vesipolitiikan puitedirektiiviä on tehty vuodesta 2000 lähtien. Tavoitteena oli vesien luonnontilaan saattaminen ja vesialueiden ekologinen rakentaminen. Tästä ei näy mitään Ahr-joen laaksossa, sen sijaan on pitkiä vesialueita rantamuureineen, joita vielä kaventavat tiet nro B257, B267 ja L73.

Varsin todennäköisesti Ahr-joen laaksossa tapahtunut katastrofi ei johtunut ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Ihminen itse ei osaa enää lukea luonnon merkkejä ja jättää huomiotta historian, ja varsinkin paikallishistorian tiedot. Eikö alempia alueita olisi pitänyt evakuoida jo hyvissä ajoin? 

Tärkein tulvatapahtuma oli Magdalenen-tulva 21. heinäkuuta 1342. Periaatteessa se tapahtui samanlaisen säätilanteen vuoksi. Suuria alueita Keski-Euroopasta tuhoutui. Tuon suuren tulvan seuraukset olivat nykykäsityksen mukaan käsittämättömän kauheita. 

 

 

"Vain ne, jotka tuntevat menneisyyden, voivat ymmärtää nykyhetken ja muokata tulevaisuutta."
(August Bebel)

Tämä syvällinen oivallus ei koske pelkästään Ahrin laakson tulvakatastrofin syiden käsittelyä, vaan vielä enemmän ilmastonsuojelupolitiikan uudelleentarkastelua. Ammattilaisten on tärkeää ymmärtää ilmaston luonnollisen vaihtelun syyt, ennen kuin he päättävät ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Vastuu virheestä on liian suuri. Tulvat, kylmä ja lumimassat ovat todellisia tuhoajia jopa modernissa teollisessa yhteiskunnassa. Erittäin suuret taloudelliset resurssit on sidottu ja tullaan sitomaan energiasiirtymässä suojelemaan ilmastoa. Niistä puuttuu muita paljon tärkeämpiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia asioita.

 

Käännös. Tekstin lähde:
„Arbeitsgemeinschaft Neubesinnung: Läuft die Klimaschutzpolitik aus dem Ruder? - Juli 2021“
neubesinnung@gmail.com

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti