Hyvinvointivaltio hyötyy maahanmuutosta

 

27.11.2014

Bertelsmann-säätiöntekemä tutkimus

Hyvinvointivaltio hyötyy maahanmuutosta

Maahanmuuttajat ovat keventäneet sosiaalikuluja 22 miljardia vuonna 2012 eli 3.300 euroa per Saksan asukas. Tätäkin enemmän Saksa hyötyisi, jos se käyttäisi enemmän varoja koulutukseen ja tasokkaaseen maahanmuuttoon.

Saksassa nykyisin asuvat ulkomaalaiset tuottavat sosiaalikassaan huomattavan lisän. Tähän tulokseen tulee Euroopan Taloustutkimuksen Bertelsmann-säätiölle toimeksi antama tutkimus. Ne 6,6 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole Saksan passia, lisäsivät maan hyvinvointia 22 miljardilla eurolla. Jokainen ulkomaalainen maksoi keskimäärin 3.300 euroa enemmän veroja ja sosiaalimaksuja valtiolle kuin mitä hän valtiolta sai. Summa per henkilö on viime vuosina noin kaksinkertaistunut. Jotta hyöty vieläkin lisääntyisi, tarvittaisiin parempi koulutuspolitiikka ja ohjattu maahanmuutto.

Kaksi kolmannesta saksalaisista kuitenkin Bertelsmann-säätiön tutkimuksen mukaan vuodelta 2012 uskoo, että maahanmuutto rasittaa sosiaalikassaa. Tutkimus todistaa nämä väitteet perättömiksi. Jo vuonna 2004 sosiaalikassaan tuli 2000 euron lisäys jokaista ulkomaalaista kohti. Sen jälkeistä lisäystä selittää etupäässä hyvä kehitys työmarkkinoilla.

Vielä tätäkin selvemmin ulkomaalaisten hyödyllisyys näkyy julkisissa menoissa, mikäli koulutus- ja pätevöitymistaso nousee. Näitä asioita tutkimus pohtii tulevaisuuden ennusteissaan. Jos nyt Saksassa asuvat alle 30-vuotiaat ulkomaalaiset saavuttavat keskimäärin saman koulutustason kuin kantaväestö ja sen myötä ansaitsevat työstään parempaa palkkaa, tämä ikäryhmä tulee elinikänsä aikana maksamaan 118.400 euroa per henkilö enemmän veroja ja sosiaalituloja kuin heistä koituu menoja. Siis jopa hyvin suuret koulutuskustannukset olisivat valtiolle erittäin kannattavia.

„Hyvä koulutuspolitiikka on parasta kotouttamispolitiikkaa“.

Jörg Dräger, Bertelsmann-säätiön johtaja

Erityisen tehokkaasti julkista taloutta ja sitä kautta jokaista kansalaista voitaisiin auttaa, jos maahanmuuttoa ohjattaisiin järkevällä tavalla. ”Mitä paremmin koulutettuja maahanmuuttajat ovat, sitä suurempi on heidän osuutensa julkisiin tuloihin”, sanoi tutkimuksen johtaja Holger Bonin Euroopan Taloustutkimuksesta. Jos Saksaan tulevaisuudessa tulisi vuosittain vähintään 200.000 maahanmuuttajaa ja heistä 30 prosenttia olisi korkeasti koulutettuja ja lisäksi 50 prosentilla olisi keskiasteen koulutus, jokaista asukasta autettaisiin yli 400 eurolla vuosittain.

Ensiksi, tämä ei tunnu epärealistiselta, sillä maahanmuuttajien koulutusaste on viime vuosina noussut huomattavasti. Vuonna 2009 laskettiin, että kaikilla maahan ulkomailta muuttaneilla oli joko korkea- tai keskiasteen koulutus. Toiseksi, julkisten kassojen helpottaminen 400 eurolla per asukas olisi hyvin tärkeää. Sillä yleiset valtion kulut – siis mukaan lukien valtionvelat, tielaiatoksen ylläpito, hallinto ja puolustus – ovat paljon korkeammat kuin tulot.

Laskennallisesti jokainen saksalainen lisää valtion velkaa 3.100 euroa elämänsä loppuun mennessä, jokainen maahanmuuttaja saksalaisiin verrattuna huonomman kotouttamisen seurauksena jopa 79.000 euroa. Se selittyy Drägerin mukaan Saksan menneisyyden maahanmuuttopolitiikalla: ”Ensimmäiset vierastyöläisten sukupolvet eivät mitenkään eroa vastaavista saksalaisista koulutukseltaan – mutta eivät silti ole saavuttaneet samanlaista tulotasoa kuin keskivertosaksalaiset. ”

Valtiontalouden pitkäkestoinen tasapainottaminen voidaan saavuttaa myös pätevän maahanmuuton kautta.

Jotta viime vuosien positiivista suuntaa voitaisiin vahvistaa ja vakauttaa, Bertelsmann-säätiö puoltaa maahanmuuttopolitiikan uudelleen suuntaamista: „Eteläeuroppalaisten maiden kriisi on aiheuttanut sen, että monet hyvin koulutetut ovat tulleet töihin Saksaan. Tämä tilanne ei tule olemaan jatkuva”, sanoi Dräger. Koska sekä sosiaalivakuutus että julkiset taloudet että myös työmarkkinat ovat väestörakenteen muutoksen takia paineen alla, Saksasta pitäisi tehdä pysyvästi haluttu maahanmuuttomaa.

Tällä hetkellä Saksa hyötyy suuresti EU:n sisäisestä työperäisestä muutosta, mutta ei vielä ole tarpeeksi haluttu kansainvälisen asiantuntevan työvoiman saamiseksi kolmansista maista. Bertelsmann-säätiö oli viime vuonna ehdottanut uudistukseksi „musta-puna-kulta-korttia“, jolla rekrytoitaisiin ulkomaista ammattityövoimaa.  Myös ne pakolaiset, jotka eivät todennäköisesti palaa kotimaihinsa, on nopeammin saatava työmarkkinoille.