Tyytyväinen, mutta hirveän yksin

Saksalaiset eivät enää ole toisilleen vieraita. Muille sen sijaan sitäkin enemmän. Miksi kukaan ei enää ymmärrä nykyisen Euroopan mahtavinta valtiota?

Vapaasti Die Zeit-lehdessä 27.11.2014 julkaistun Adam Soboczynskin ja Bernd Ulrichin mukaan. Kirjoittajat pohtivat Saksan nykytilannetta.

Sehän on selvää, sanoi Margaret Thatcher Saksojen yhdistymisen jälkeen: ”Te saksalaiset ette halua liittää Saksaa Eurooppaan. Te haluatte liittää Euroopan Saksaan.” Vaikka Britannian pääministeriä pidetäänkin anakronistisena pelottelijana, ovat Saksan naapurimaat nykyisin kyllä samaa mieltä hänen kanssaan. Kukaan ei epäile Saksan demokratiaa, eikä kukaan pelkää Saksan aiheuttavan sotilaallisia selkkauksia, mutta kaikki ovat kyllä yhtä mieltä siitä, että Saksa on vallannut Euroopan viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ja kaikki muut seuraavat sitä.

Saksa pysytteli sodan jälkeen melko hiljaa. Ei ollut Saksan vika, että siitä tuli suurvalta. Euroopan unioni perustettiin Ranskan aloitteesta juuri siksi, että Saksa ei saisi liikaa valtaa. Mutta sitten Lehman Brothers teki konkurssin, ja Saksan asema vahvistui. Monet Euroopan maat joutuivat talousvaikeuksiin, ja Saksa vahvistui. Putin otti Krimin, ja Saksa otti Euroopan johdon.

Talouskriisisin alusta asti on Berliinissä tehty päätöksiä, joita ei oikein kukaan ymmärrä. Rautakansleri hallitsee vähin elein. Saksan politiikka penää ankaraa säästökuuria, jolla se yrittää pakottaa Etelä-Euroopan maat uudistuksiin, mutta jotka talouden asiantuntijoiden mielestä ovat vahingollisia kriisin selättämiseksi. Tätä kuuria kuitenkin seurataan, ei ilolla vaan pakosta. Ranskalaiset ja italialaiset ovat kyllä varovasti toista mieltä, mutta saksalaiset pitävät heidän ehdotuksiaan kehnona puolustuksena.

Kummallisena oman tien kulkemisena pitävät muut maat Saksan energiakäännettä. Etenkin ranskalaiset, joiden energia tulee ydinvoimasta ja puolalaiset, joiden energia tulee hiilestä, pudistelevat päätään saksalaisten järjettömän innon takia, jolla he yrittävät saada muut maat seuraamaan heitä.

Saksalaiset ajattelevat, että taloudellinen valta-asema johtuu heidän ahkeruudestaan, järjestelmällisyydestään ja tarkasta taloudenpidostaan. Vienti vetää, muissa maissa se näkyy vastakkaisena eli vajauksena kassassa. Tällaista ei Saksassa ole vielä koskaan ollut: Saksa on suuri, näyttää harmittomalta, käyttäytyy kummallisesti eikä itse sitä huomaa. 

Kylmä reaalipolitiikka ja suurvallan elkeet ovat mennyttä aikaa. Rikollista menneisyyttä on seurannut mallikelpoinen käyttäytyminen. Isänmaallisuus nosti päätään vasta jalkapallon maailmanmestaruuden aikaan. Puolen maalman hipit vaeltavat Berliiniin. British Museumissa on nähtävillä suuri Saksaa koskeva näyttely.  Jalkapallon maailmanmestaria juhlittiin haltioituneena kaikkien maiden lehdistössä. Mutta: Saksaa moititaan erehdystensä takia. Saksa on samalla vahva talousmahti. Kuitenkin Saksa on gallupien mukaan maailman suosituin maa, ehkä siksi, että se kieltää itsensä. 

 Saksa on muiden maiden keskellä yksinään.