sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Kymmenen hyvää syytä opetella saksaa



Se mikä on helppoa – sen osaa jokainen. Joka osaa saksaa, osaa jotain hyvin erityistä!

Kulttuurin vartijat ovat huolissaan: mielenkiinto saksan kieltä kohtaa on maailmalla vähenemässä! Eikä nyt vasta kun Guido Westerwelle on ulkoministeri*. Vuonna 2005 opiskeli 17 miljoonaa ihmistä saksaa vieraana kielenä, nyt kaksi miljoonaa vähemmän. Ja kuitenkin on olemassa paljon hyviä syitä opetella saksaa.

”No, osaatko sanoa kymmenen hyvää syytä, miksi opetella saksaa?” minulta kysyttiin haastattelussa hiljan. ”Voi ei, kymmenen?” vastasin säikähtäneenä, ”pitääkö olla noin monta? Olisin tyytyväinen jos mieleeni tulisi kolme!”Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä sekä näiden maiden rajoilla asuu sentään yli sata miljoonaa ihmistä, joiden kieli on saksa. Emmehän me ole edes pieni kieliryhmä, ihan päinvastoin: saksaa puhuu enemmän ihmisiä Euroopassa kuin englantia tai ranskaa.

Euroopan ulkopuolella asia näyttää toisenlaiselta; maailmankielten listalla saksa on kaukana englannista, kiinasta ja hindistä, mutta kuitenkin ensimmäisen kahdentoista joukossa, selvästi ennen japania, koreaa ja suomea. Anteeksi, tarkoitin tietenkin finish, siis listan loppupäätä. Jos muiden maiden oppilaat, vaikkapa Espanjassa ja Ranskassa saavat valita, he valitsevat usein jonkun muun kuin saksan. Saksa ei ole suosittu kieli. Ja kun kysyy miksi, saa kuulla että ”liian paljon sääntöjä ja poikkeuksia”. Se pelottaa! Mutta juuri senhän pitäisi olla se hyvä syy opetella saksaa! Sillä kuka sellaista haluaa joka on yksinkertaista? Helponhan osaa jokainen. Joka osaa saksaa, osaa jotain aivan erityistä! Jotain jota eivät kaikki osaa. Eivät edes saksalaiset. Englanti on kielien volkkari, saksa on kielien Rolls Royce.

Usein mainittuihin ennakkoluuloihin saksaa kohtaan kuuluu myös, että saksa ei kuullosta kauniilta. Se ei ole lainkaan niin sointuvaa kuin ranska, eikä niin pehmeää kuin englanti, ei niin tempperamenttista kuin italia, ei niin melankolista kuin venäjä, eikä niin hyökkäävää kuin japani.

Sanotaan, että saksa kuulostaa betonimyllyltä – tai halkeavalta puulta. Tai kuin laumalta käheitä hanhia, joka varastettuine betonimyllyineen törmää puuhun. Vaan se joka tutustuu lähemmin saksan kieleen, näkee, että tavut sointuvat ihanasti, vahvasti toisiinsa. Ihan kuin muissakin kielissä, tärkeää on kuka puhuu – ja miten. Sointi tekee musiikin.

Senpä takia juuri saksa on ollut johtava kieli musiikin alalla. Johann Sebastian Bachista Johann Straussiin – saksan kieli oli ja on yhä – maailman konsertti- ja oopperalavojen johtava kieli. Se joka opiskelee klassista laulua, ei pääse saksasta. Myös iskelmämusiikki on syy opiskella saksaa. Musiikki oli se syy miksi minä opiskelin ranskaa, ja tämä voi toimia myös toisinpäin. Saksankielisissä maissa on huomattava määrä mielenkiintoisia taiteilijoita ja kuuntelemisen arvoisia tekstejä.

Ne hyvät syyt opiskella saksaa? Sitä on paras kysyä sellaiselta, joka uskaltaa suorittaa saksan kurssin. Ja niitähän on: Ranskassa, Espanjassa, Venäjällä, Puolassa, Hollannissa, Tanskassa, Chilessä, Argentiinassa, Afrikassa, Kiinassa, Baden-Württembergissä.

„Saksa on hieno maa!“ kehui minulle yksi vanhempi naishenkilö Buenos Airesissa, „teillä on niin paljon kulttuuria, niin monta mielenkiintoista kaupunkia, niin monipuoliset maisemat, niin nopeat yhteydet, maailman paras infrastruktuuri…“ – „Te puhutte moottoriteistä, mikäli oikein ymmärrän?“ Rouva hymyili ja sanoi: ”Tarkoitan ennen kaikkea apteekkeja! Aina 50 metrin välein apteekki – eihän sellaista ole muualla maailmassa!” Niinpä niin, kyllä Saksassa on mahtavaa asua.

Monille nuorille ihmiselle muualla maailmassa Saksa on portti varmaan tulevaisuuteen. Niiden opiskelijoiden määrä, jotka hakevat stipendiä tai opiskelupaikkaa Saksassa, on kasvussa. Onpa kyseessä liiketalous, konerakennus, lääketiede tai filosofia – Saksa on kysytty opiskelumaa. Monille Saksa on myös haluttu työpaikan maa. Useimmat rakennustyöläiset tai siivoushenkilökunta tulee Saksaan naapurimaista tai naapurimaiden naapurimaista.

Minun siivoojani tulee Puolasta ja opiskelee ahkerasti saksaa. Hän osaa sanoa saksaksi jo ”hyvää päivää” ja ”näkemiin” ja ”pesukone rikki!” Joku päivä hänen kielitaitonsa on yhtä täydellinen kuin hänen kykynsä silittää vaatteet, sitten hänelle avautuvat kaikki ovet, ja hän lähtee luotani ja hänestä tulee televisiojuontajan assistentti tai parlamentin jäsenen lehdistöavustaja, ja minä rukoilen häntä jäämään, mutta hän heittää minulle nämä sanat, samalla kun katsoo silitysrautaan: ”Hoida itse hommasi!” ja minä jään apeana lehdelle soittelemaan, se hirvittää minua jo nyt. Saksan kieli avaa uraputkia – saksankielisellä alueella ja kaikkialla missä on saksalaisia yrityksiä tai saksalaisia turisteja.

Ranskalainen ystäväni Suzanne vastasi kysymykseeni, miksi hän opiskeli saksaa, näin: ”Ai miksikö? Vaikka kielioppi ja ääntäminen on vaikeaa? Senpä kerron: se syy on pitkä ja sillä on siniset silmät ja sen nimi on Martin. Se oli 24, kun tavattiin Biarritzissa rannalla. Ah miten se suuteli! Hmmmm! Parempaa syytä oppia saksaa, ei sellaista olekaan!”

No, se jolle edellinen ei vielä riitä, olen koonnut seuraavat kymmenen muuta syytä:

KYMMENEN HYVÄÄ SYYTÄ OPETELLA SAKSAA

(1) Että voi ymmärtää Tokio Hotellin tekstit ja laulaa ymmärrettävästi mukana

(2) Että voi kirjoittaa Bill Kaulitzille (Tokio Hotelin laulajalle) rakkauskirjeen

(3) Että voi katsoa Kettua, Siskaa ja Kahden keikkaa ja mitä niitä on ilman että pitää lukea tekstitys

(4) Että voi tehdä ystäviin vaikutuksen osaamalla sanoa sanat "Fußballweltmeisterschaftsendrundenteilnehmer" tai "Überschallgeschwindigkeitsflugzeug"**

(5) Että voi lukea Goetheä alkuperäisenä. Eikä tietenkään vain Goetheä yksin, vaan kaikkia muitakin Saksan kirjallisuuden klassikoita, joita ovat vaikkapa Heinz Erhardt, Wilhelm Busch ja Loriot***.

(6) Että kun kerran ajaa Porschea, ei sitä vain kaikille näytä, vaan että voi myös sanoa, että kiitäjän nimeä ei lausuta "Porsse".

(7) Että kun lähtee siivoojaksi Saksaan, voi ottaa huomioon hyväntahtoiset neuvot, jotka on kirjoitettu saksalaisten pesuaineiden pakkauksiin. Esimerkiksi: ”Varo laittamasta puhdistusainetta silmiin!” tai „Älä hengitä höyryä keuhkoihisi!“

(8) Että voi, kun saa Bambin, sanoa saksaksi: „Kiitos vanhemmilleni“ Ja kiitos Sony Musicin väelle! Ja tietenkin kiitos yleisölle! Te olette niin ihania! Rakastan teitä kaikkia!“

(9) Että kysymykset voi Saksan ulkoministerin lehdistökonferenssissa kysyä suoraan saksaksi.

(10) Ettei pääse konnan rooliin seuraavassa James-Bond-filmissä.


(c) Bastian Sick 2010
http://www.spiegel.de/kultur/gesellschaft/0,1518,688827,00.html#ref=rss

........................

Saksan arvostetuin nettilehti on Spiegel Online.
Niille jotka osaavat tai haluavat osata saksaa, ylläoleva Zwiebelfisch on jatkuva hyvän tuulen lähde.

* http://www.youtube.com/watch?v=laUJzGMUEI4
Ulkoministeri Guido Westerwelle kieltäytyy puhumasta englantia ja sanoo BBC:n haastattelijalle, että Saksassa puhutaan saksaa.

** suomennettuna: jalkapallon maailmanmestaruuden loppuerien osanottajat ja ääntä nopeammin lentävä lentokone.

*** kääntäjän huomautus: Heinz Erhardt (1909-1979), Wilhelm Busch (1832-1938) ja Loriot (1923-) ovat saksalaisia humoristeja ja koomikkoja, jälkimmäiset kaksi erittäin tunnettuja sarjakuvistaan.

Tässä Loriot, eli Vicco von Bülow: :-)




http://cms.goethe.de/ins/gb/lp/prj/mtg/men/unt/lor/enindex.htm?edit=3630011
http://www.goethe.de/Ins/gb/lp/prj/mtg/men/unt/fiindex.htm

1 kommentti:

  1. Tosiaan saksan kieli on komeaa; italian ja ranskan ollessa kauniita. Saksalainen kulttuuri on myös paljon vaikuttanut meidän suomalaisten kulttuuriin, monin tavoin.
    Ehkäpä Suomen kuninkaaksi olisi pitänyt tulla Hessen´ in prinssi Friedrich Carl.
    Musiikki, monet muutkin taiteen lajit ja erityisesti arkkitehtuuri ovat saksalaisten erityisosaamista - ja aina kannattaa mainita teknologia // tekniikka.

    VastaaPoista