Der Postillon on saksalainen pilailulehti. Uutisia siis.
https://www.der-postillon.com/2020/06/60-eingedeutschte-woerter.html
Siellä huolestutaan milloin mistäkin. Viime viikolla esimerkiksi: ”Huolestuttava trendi on, että kielessämme on yhä enemmän suoraan englannista tulevia sanoja. Computer, outsourcing, interview – jos tämä jatkuu, pian saksankielistä sanaa ei ole jäljellä enää yhtään. Pelastaaksemme kauniin kielemme olemme kääntäneet 60 usein käytettyä termiä englannista saksaksi:”
Trendi on – tai voi olla – huolestuttava. Mutta maailmassa ainoa varma asia on se, että aina kaikki muuttuu. Jääkausikin on enää vain historiaa, nyt lämpenee.
Saksan kuten suomenkin kieleen tulee nykyisin jatkuvasti uusia sanoja englannista. Me olemme kääntyneet länteen ja ihailemme USA:ta. Suomen kielessä on suhteellisen kätevää tehdä niistä omia versioita pohjautuen suomen kielen rakenteeseen. Suomen parisataa päätettä tai liitettä tekevät kielestä joustavan, ja siksi suomea sanovatkin indogermaanisten kielten puhujat vaikeaksi, kun me emme usein otakaan vieraskielistä sanaa, vaan otamme sanasta ytimen, oman tai lainatun, ja teemme siitä oman versiomme.
Tällaisia omia sanojamme ovat esimerkiksi
-puhelin – tele + phon = kaukana
+ ääni
-älypuhelin – smart + phone =
älykäs + ääni
-tietokone – computer eli
laskija, sanasta compute, matemaattisesti laskea
-kosketusnäyttö – tast + screen, kosketus
+ valkokangas/paikka, jossa jotain näkyy
-ulkoistaminen - outsourcing, ulos + erilleen
ottaminen
-palapeli – puzzle eli
arvoitus
-tekoäly – AI, artificial
intelligence = keinotekoinen äly
-haastattelu - interview
-lapsenvahti -babysitter
-juustohampurilainen -Cheeseburger
-perävaunu -trailer, perässä
kulkeva tie tai väylä
jne.
Nämä kaikki sanat ovat saksan kielessä sellaisinaan, eli suoraan englantia. Siksi Postillon sitten yritti niitä saksantaa. Tulos on tietenkin siansaksaa.
Sanojen vakiintumiseen kuitenkin vaikuttaa moni muukin tekijä. Saksalaiset ovat saksantaneet sanan ”televisio”, me emme, mutta puhelin on heillä edelleen ”Telefon”, joskin omakielinen sana ”Fernsprecher” on olemassa.
Itsekulkevasta vempeleestä ”automobil” hekin käyttävät samaa sanaa kuin me, mutta vanha historiallinen vaunu on myös käytössä, ”Wagen”. Ruotsalaiset poimivat itsekulkevasta vain loppuosan ”bil”. Englannin kieli käyttää vanhaa vaunu-sanaa ”car”, ranska sanoin ”Voiture” mutta venäjällä se on pelkkä kone, masiina siis, машина.
No, ruotsi nyt on muutenkin nopeampi kuin saksa, esimerkiksi saksan ”Stunde” eli tunti on siellä vain ”stund” eli hetki.
Kun Mikael Agricola ensimmäistä kertaa kirjoitti suomeksi, hän joutui toteamaan, ettei suomen kielessä ollut kaikkia käsiteellisiä sanoja olemassa. Niinpä hän joutui keksimään runsaasti sanoja ja ne ovat meillä edelleenkin käytössä. Niitä ovat vaikkapa hallitus, isänmaa, omatunto, väkivalta, esikuva. Paljon olemme toki myös lainanneet naapureiltamme. Mustasukkainen on sananmukainen käännös ruotsista (sjuk = sairas), kirkko puolestaan on suoraan venäjää (церковь).
Ja tietääkö monikaan suomalainen, että perussanamme ”äiti” ei ole alun perin suomea ollenkaan, vaan saksaa, tarkemmin muinaisgermaania, josta nykysaksa polveutuu? Meillä oli sitä ennen ”emo”.
Koskaan ei mitään kieltä voi kääntää sananmukaisesti, kukaan ei ymmärtäisi mitään. Tulkkina ei ole tärkeää, onko sana sataprosenttisesti oikein, vaan meneekö viesti oikein perille. Google-kääntäjä kääntää useimmiten täydellistä hölynpölyä, älä luota siihen. Jos käytät, saat toki selville, mistä on kyse. Silloinkin kirjoita kokonainen lause eikä yksittäistä sanaa. Mitä esimerkiksi suomen sanat ”pitää” tai ”laskea” tarkoittavat? Mutta älä ikinä käytä googlea sellaisenaan, jos teet työpaikkahakemuksen! Onneksi nykyisin myös tekoäly ilmoittaa pienellä präntillä tekstin lopussa: Alä luota vaan ota selvää.
Sehän meni näin: Upseeri pyysi sotilasta: ”Laske lippu:” Sotilas palasi ja ilmoitti: ”Yksi.”
Ja mitä sinä näet? Mikä on parasta Sveitsissä? – Lippu on ainakin iso plussa!
Täytyy olla aika vähä-älyinen tai aivopesty, jos esimerkiksi ottaa raamatun jokaisen sanan kirjaimellisesti. Siinä kun mukana ei ole vain monet käännökset kielestä toisiin, vaan myös kulttuuri ja ajankuva, ja kyllä kahdessa tuhannessa vuodessa aika moni asia on tänään täysin toisenlainen. Viesti silti on hyvin selvä.
Kokeilin, mitä uusia sanoja mekin vielä voisimme ottaa käyttöön. Tässä oma listani.
Anti-Aging: rypytseis
Boxershorts: nyrkkeilyalkkarit
Catsuit: kissakorsetti
Countdown: erääntymispäivä
Cruise-Missile: ilma-ammus
Dickpic: kullinkuva
Discounter: moittija
DJ: ennätystenmurskaaja
Ecstasy: ilohiutaleet
Fake News: harharaportti
Flatrate: kiintokiintiö
Flip-Flops: hen roiskeet
Gameboy: uhkakaveri
G-String: G-kieli
Hardcore: kovajyvä
Hedgefonds: pensasysritys
Hurrikan: pyöröpuuska
Influencer: aivopesijä
Jetski: suihkusukset
Jukebox: l kapakkaurut
Kidnapping: lapsenvarkaus
Laser: valoliekki
Laptop: sylipöytä
Live-Stream: l demonisointisäde
Looping: silmukkakierros
Make-Up: poskisiivous
Marshmallow: suosieni
Netflix & Chill: verkkovideo ja joutenolo
One-Night-Stand: kertaseisonta
Outfit: ulkokuteet
Phishing: tekopyhä viesti
Roboter: työorja
Spoiler: pilaaja
Swipen: sormisiivous
Undercover: harhauttaja
Vintage: arvoroska
Waterboarding: kidutus
Whistleblower: ilmiantaja
Zombie: raivoruumis
Zoom: turpokuva
Fasebuukista tuli naamakirja. Mitähän whatsup:ista mahtaa tulla?
Eimitäänjärkee. Mutta tällä tavalla sanat juuri syntyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti