”Suomen julkistalous hyötyy maahanmuutosta – vieraskieliset maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia
Maahanmuuttajat eivät ole julkistaloudellinen rasite, vaan päinvastoin – erityisesti työllisinä he tuottavat enemmän kuin kuluttavat, selviää uudesta tilastolliseen vertailuun perustuvasta tutkimusraportista. Tutkimus julkistettiin marraskuussa 2025.
Tutkimusraportti kumoaa maahanmuuttajien työllisyyteen ja toimeentuloon liittyviä myyttejä. Sen mukaan vieraskielisten työllisyysaste ja aktiivisuusosuus ovat korkeammat (61 prosenttia) kuin kotimaisia kieliä puhuvilla (50 prosenttia).
– Vieraskielisten osuus väestöstä on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on vain viisi prosenttia, mikä osoittaa yleisen käsityksen maahanmuuttajien julkistaloudellisesta rasitteesta virheelliseksi, toinen raportin kirjoittajista, Pekka Myrskylä, sanoo. ”
Kotoutumiskouluttajana näen, mitä tapahtuu. Hyvin näkyvät työllistyvän. Jokainen tavallinen ihminen haluaa ansaita itse elantonsa. Näen, miten paljon enemmän maahanmuuttajan täytyy tehdä työllistyäkseen kuin suomalaisen. Ja aina on väliinputoajia. Kumpikaan asia ei mitenkään riipu kansalaisuudesta.
Seuraavat numerot olen poiminut erilaisista tilastoista.
Yllä olevan tutkimuksen
tulokset:
Vieraskielisiä on noin 10 prosenttia väestöstä, mutta heidän osuutensa
tulonsiirroista on vain viisi prosenttia.
Vuonna 2023 vieraskieliset maksoivat veroja 2,7 miljardia euroa ja saivat
tulonsiirtoja 2,4 miljardia euroa, joten heidän saldonsa oli 225 miljoonaa
euroa plussalla.
Vieraskielisten työllisyysaste (61 %) oli raportin mukaan korkeampi kuin
kotimaisia kieliä puhuvilla (50 %).
Kyse lieneekin vallan muusta, ja sosiaaliavustuksia pidetään mittarina. Perussuomalaisten ainoa sanoma on maahanmuuton vastustaminen.
Meillä Suomessa on kummallinen vaatimus osata ensin suomea ja sitten voi saada työpaikan, silloinkin kun ei työssä tarvitse sanaakaan suomea ja muutenkin kaikki puhuvat työpaikalla englantia.
Väestönvaihtoteoria on uskomus, jonka mukaan valkoinen väestö pyritään länsimaissa tarkoituksellisesti ”vaihtamaan” eli alistamaan vähemmistöksi ja vähitellen korvaamaan ei-valkoisella maahanmuuttajaväestöllä. https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6nvaihtoteoria
”Väestönvaihtoteoria
perustuu oletuksiin, jotka ovat ilmeisen virheellisiä ja rasistisia.”
https://www.villeniinisto.fi/fi/blog/miksi-vaestonvaihtoteoria-on-salaliittoteoria-kerron
Kantaväestö. Mitä se on? Suomalaisten alkujuuret ja perimä ovat sekoitus eri puolilta Eurooppaa ja Aasiaa tulleita väestöjä, joita yhdistää suomen kieli.
Suomeen on
muuttanut väestöä tuhansien vuosien ajan sieltä täältä. Noin 370 000
suomalaista muutti Pohjois-Amerikkaan vuosien 1860 ja 1944 välisenä aikana.
Tuolloin suomalaisia oli kolmisen miljoonaa.
Jatkosodan jälkeen 420.000 karjalaista muutti jäljelle jääneen Suomen
alueelle. 1960- luvulla 500.000 suomalaista muutti töihin Ruotsiin, ja he ovat
siellä yhä. Miksi ei noista isoista muuttoaalloista käytetä sanaa
”väestönvaihto”?
Nyt väestö Suomessa vanhenee eikä ole jälkikasvua juurikaan eli ei tulevaisuuden työntekijöitä. Ja samalla osa väestöstä on järjettömän huolissaan maahanmuuttajasta. En ymmärrä näitä mittasuhteita.
Kuinka paljon maksaa kouluttaa Suomessa syntynyt suomalainen lapsi työelämään? Kuinka paljon maksaa kouluttaa aikuinen maahanmuuttaja työelämään?
Lapsen kasvattaminen vauvasta työikäiseksi aikuiseksi maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle keskimäärin noin 300 000 euroa. Tämä summa muodostuu julkisista palveluista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja erilaisista perhe-etuuksista. Kustannukset jakautuvat valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Vanhemmille yhden lapsen kasvattaminen maksaa noin 130.000 euroa.
Virallisten tilastojen mukaan kotoutumiskoulutus maksaa valtiolle keskimäärin noin 7 450 euroa asiakasta kohden vuodessa. Koulutus kestää yhden vuoden. Sen lisäksi tulee mahdollisesti pätevöityminen suomalaiseen yhteiskuntaan eli mahdollinen ammattikoulutus tai sen täydentäminen. Koulutuksen hinnan lisäksi valtiolle syntyy muita välillisiä kustannuksia opintojen ajalta, kuten maahanmuuttajan saama työttömyysturva, kotoutumistuki tai toimeentulotuki.
Taloustieteilijät ja virkamiehet painottavat, että onnistunut kotouttamiskoulutus maksaa itsensä nopeasti takaisin. Jos maahanmuuttaja työllistyy koulutuksen ansiosta ja siirtyy tukien saajasta veronmaksajaksi, alkuvaiheen tuhansien eurojen koulutusinvestointi kääntyy yhteiskunnalle positiiviseksi nettotuloksi.
Maahanmuuttajien, etenkin naisten, työllistymistä vaikeuttavat puuttuvat verkostot ja lastenhoito, ei niinkään puuttuva kielitaito tai joidenkin maiden käsitys naisen asemasta kuten yleisesti oletetaan. Sitä vanhoillista asennetta ei tarvitse hakea kauempaa kuin Saksasta, siellä naisella on paperilla samat mahdollisuudet kuin miehilläkin, mutta käytäntö on varsin usein toinen. Mutta sama asia pätee myös Suomessa. Työelämä on hyvin sukupuolittunutta: miehet tekevät työtä useammin teknisillä aloilla ja naiset hoiva-alalla. Eikä me too -kampanja ollut Suomessakaan tyhjästä temmattu.
Itse olen naisena kokenut tätä neuvotteluissa, kerran yhden ison saksalaisen firman johtaja kommentoi puhettani näin: ”Mutta Tehän tiedätte, mistä puhutte!” Johon vastasin, että enhän muuten olisi tätä asiaa esittelemässä. Vaan mitenkähän yhteiskunnan kävisi, jos hoitajia ei olisi?
Maahanmuuttajia on viime vuosina ollut keskimäärin 50.000 joista arviolta vajaat 38 000–39 000 oli muita kuin tilapäistä suojelua hakeneita ukrainalaisia. Tilapäisen suojelun piirissä tulleet ukrainalaiset ovat pitäneet maahanmuuttomääriä korkeina viime vuosina. Suuri osa maahanmuutosta on työ- ja opiskeluperäistä. Perheenjäsenten perusteella saapuvat ovat niin ikään merkittävä ryhmä. Turvapaikanhakijoita Suomeen saapuuu vuosittain noin 1 500–2 500.
Mitä haittaa maahanmuutosta on, paitsi edellä mainittu raha? Että tulee erilainen uskonto, erilainen vaatetus, erilaiset tavat ja ruoat? Miten suomalaista on peruna, kahvi tai pitsa? Isoäitini ei lähtenyt minnekään ilman huiviaan. Suomi on luterilainen, koska Ruotsin kuningas niin määräsi. Tiedämme myös, että tärkeimmät innovaatiot maailmassa ovat juuri maahanmuuttajien aikaan saaneita.
Suomi ei olisi kehittynyt ilman ulkomailta tulleita yrittäjiä ja korkean luokan osaajia. Siihen on tarvittu muun muassa eräs norjalainen, joka ihastui Suomen metsiin, ja skotlantilainen lähetyssaarnaaja, joka vaikuttui Tammerkosken kuohuista. Nyt uutta menestystarinaa rakentaa chileläinen Douglas Castro, joka puolestaan ihastui Riihimäkeen. https://esignals.fi/kategoria/yrittajyys/suomi-on-maahanmuuttajien-rakentama/
Olen kirjoittanut Suomesta. Muissa maissa asiat eivät näytä samalta, mutta emmehän me ihmiset yleensä näe muuta kuin oman nenämme. Miten mikäkin valtio toimii maahanmuuttajiensa kanssa riippuu siitä, mitä lakeja maassa noudatetaan ja missä kukin maa sijaitsee. Se, että meille on tullut eniten muuttajia Venäjältä ja Italiaan Marokosta, on selvää, kun katsoo karttaa. Lisäksi kaikenlaiset poliittiset päätökset suuresti vaikuttavat kyseisiin tilanteisiin.
Ja ylipäänsä: miksi puhumme maahanmuuttajista? Eivät he nyt muuta minnekään. Hehän asuvat täällä. Meidän pitäisi puhua maahan muuttaneista. Vielä hullumpaa on puhua toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajista. Lapset ovat syntyneet Suomessa. Toisin sanoen: minäkin olen jonkun polven maahanmuuttaja, sillä eihän täällä jääkaudella asunut ketään.
Vaan onhan siellä Turkuun mennen tien varrella myös lvi-yrityksen kyltti: ”Vettä jo toisessa polvessa” ja Kokoomus tiedotti 2019: ”Autot kuuluvat teille”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti