10 syytä, miksi Saksan asiat olisivat aika huonosti ilman ulkomaalaisia

Pelottavia lukuja. Saksan hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan puolet saksalaisista opiskelijoista uskoo, että Saksa on jo ylittänyt rajansa, mitä tulee ulkomaalaisten kotouttamiseen. Suurin piirtein yhtä moni uskoo, että Saksa ei tarvitse enempää koulutettuja työntekijöitä ulkomailta.

Monet ilmeisesti ajattelevat näin. Forsan maaliskuussa tekemän kyselyn 23 prosenttia saksalaisista suhtautuu torjuvasti pakolaisiin – siitäkin huolimatta, että kaikista lakimuutoksista huolimatta Saksan perustuslaissa on yhä pykälä, joka antaa pakolaisille oikeuden tulla maahan.

82 prosenttia saksalaisista on kuitenkin omasta mielestään suvaitsevaisia ja avarakatseisia. Mutta 20 prosenttia on sitä mieltä, että ei pakolaisia kotimaissaan oikeasti vainota. Yhtä monella on vahvoja antijuutalaisia ennakkoluuloja.

Mietitäänpä kuitenkin maahanmuuttajavihaajan unelmaa lopppuun asti: millainen Saksa olisi ilman maahanmuuttajia? Surkea maa. Huffington Post listaa kymmenen syytä. 

 

1.      Saksan koulutustaso laskisi

Monet samaistavat maahanmuuton „vierastyöläisiin“, jotka tulivat Saksaan 1960- ja 1970-luvuilla ja tekivät etupäässä yksinkertaisia töitä. Hekin tosin olivat tärkeitä. Mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen maahanmuuttajien koulutustaso on muuttunut radikaalisti. 

Saksan talousistituutin mukaan melkein 30 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden kuluessa maahan tulleista on korkeakoulutausta.  Saksan omassa väestössä osuus on vain 19 prosenttia. Tämä johtaa siihen, että ulkomaalaiset ovat useimmin johtotehtävissä kuin saksalaiset: tuon instituutin mukaan 22,8 prosenttia ulkomaalaisista on erittäin päteviä asiantuntijoita ja johtajia. Tämä on 0.6 prosenttia enemmän kuin väestön keskiarvo.

2.      Saksan yliopistot olisivat kerralla melko tyhjiä

Saksa ei ollut aiemmin ulkomaalaisille opiskelijoille mitenkään houkutteleva maa. Se asia on muuttunut. Nykyisin Saksa on yksi maailman halutuimmista opiskelumaista: yliopistot ovat korkeatasoisia, suhteellisen avoimet työmarkkinat – eikä opiskelu ole maksullista.

Talvilukukautena 2013/14 Saksan korkeakouluissa oli Saksan tilastokeskuksen mukaan yli 100.000 opiskelijaa EU:n ulkopuolisista maista. EU:maista opiskelijoita oli 180.000, yhteensä siis ulkomaalaisopiskelijoiden määrä oli 11,5 prosenttia. 15 vuotta sitten se oli 9,2 prosenttia.

3.      Sosiaaliset järjestelmät romahtaisivat

Huoltotaseemme on vaarassa johtuen väestörakenteen muutoksesta. Ilman nykyistä vahvaa maahanmuuttoa ongelmat olisivat kärjistyneet jo aikoja sitten.

Oikeistopopulistit ja heidän seuraajansa ovat usein sitä mieltä, että ulkomailta tulleet muodostavat kolmanneksen työttömien määrästä. Se ei pidä paikkaansa. Saksassa tosin työttömyys on alle 6%. Tärkeämpää siksi onkin ulkomaalaisten työtätekevien osuus, sillä he lisäävät myös sosiaaliturvan määrää.

Ja merkittävää onkin, miten paljon ulkomaalaiset maksavat sosiaalikassaan. Yli kaksi viidennestä maksaa instituutin mukaan sosiaaliturvaa (41,9%) Saksan kantaväestöstä (luku sisältää myös toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat) luku on vain 35,5%.

4.      Erityisesti Baijerissa olisi ilman ulkomaalaisia valtava työvoimapula

Baijerissa maahanmuuttajat ovat tärkeämpiä maan taloudelle kuin missään muualla Saksassa. Työvoimatoimiston mukaan vonna 2011 kokonaisväestöstä 53,7% oli työelämässä, ulkomaalaisista 60,4%. Baijerin väestöstä vähän vajaalla kymmenellä prosentilla on jonkun muun maan kuin Saksan passi. On helppoa päätellä: ilman ulkomaalaisia Saksan taloudelta loppuisi happi.

5.      Saksan kulttuuri olisi paljon köyhempi

Saksa ilman ulkomaalaisia taiteilijoita? Vaikea kuvitella. Ja sille, joka huutaa nyt „HeleneFischer“: hän syntyi 30 vuotta sitten Siperiassa Venäjän saksalaisten perheeseen eikä puhunut ensimmäisinä elinvuosinaan sanaakaan saksaa.  Mutta myös jokapäiväisessä elämässä maahanmuutto on rikastuttanut Saksaa.

6.      Ilman ulkomaalaisia voisi lakkauttaa bundesliigan

Kun Saksan jalkapallon mestaruusliiga perustettiin 1963, siinä pelasi vain pari ulkomaalaista. Nykyisin heitä on noin puolet. Pelikauatena 2008/09 heidän lukumääränsä oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin saksalaisten.

7.      Eikä Jogis Jungs olisi ehkä koskaan päässyt maailmanmestariksi

Ulkomaalaistaustaisten pelaajien lukumäärä maajoukkueessa on ollut jo vuosia nousussa. Maailmanmestaruusotteluissa 2014 heitä olivat: Jêrome Boateng, Mesut Özil und Miroslav Klose.

8.      Ei riittäisi insinöörejä

Yli neljännes ulkomaalaisopiskelijoista opiskelee jotain insinöörialaa. Tämän vahvisti Saksan opetusministeriö. Vielä viisi vuotta sitten humanistiset alat olivat suositumpia.

Mikäli opiskelijat saadaan opiskelun jälkeen jäämään Saksaan, olisi ainakin maan yksi iso ja jatkuva ongelma ratkaistu: pula insinööreistä insinöörien maassa.

9.      Saksassa olisi vähemmän innovaatioita

Ilman maahanmuuttajia Saksan yritysmaailma olisi vain hyvä vitsi. Uusien yritysten perustajat ovat nykyisin yhä useammin ulkomaalaisia. Vielä vuonna 2010 ulkomaalaisia kaikkien yritysten perustajista oli 34,4 prosenttia, vuonna 2012 luku oli 44,8 prosenttia. Toisin sanoen: ulkomaalaiset ovat yhden vuoden aikana perustaneet Saksaan 121.748 pienyritystä.

10.  Ja tältä näyttäisi Sveitsi ilman ulkomaalaisia:

Sveitsin televisio on tehnyt dokumentin, jossa leikitään ajatuksella, että kaikki maahanmuuttajat lähtisivät maasta pois. Monessa suhteessa tapahtuisi aivan samaa Saksassakin. 

https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=lzz2G52OpmA

Videossa näytetään, mitä tapahtuisi, jos ulkomaalaiset lähtisivät Sveitsistä. Sitä pelätään oikeasti, koska monissa maissa talous elpyy ja työntekijät saattaisivat oikeasti palata lähtömaihinsa.  

Lähde: Huffington Post, Sebstian Christ, 8.11.2014