Tuolloin "saksalainen" tarkoitti huonoa ja halpaa.
Ja samalla syntyi "Made in Germany". Sillä juuri saksalaisia tuontitavaroita vastaanhan laki Englannissa oli tehty. Mutta 1800-luvun alussa Saksa kehittyikin maatalousmaasta teollisuusvaltioksi. 1800-luvun puolivälistä saksalaiset kopioivat paljon englantilaisia tuotteita ja käyttivät jopa usein englantilaisia tuotemerkkejä. Nämä kopiot olivat halvempia kuin brittiläiset alkuperäistuotteet ja useimmiten huonompilaatuisia. Sehän oli englantilaisten tuottajien ongelma: ei vain, että halvemmat tuotteet veivät ostajat – saksalaisten kopioiden huono laatu vahingoitti myös brittiläisten alkuperäistuotteiden maineen.
Tuolloin saksalaisilla teollisilla tuotteilla oli oikeutetusti huonon ja halvan maine.
Etenkin kotitaloustuotteista saksalaiset olivat vallanneet brittimarkkinat. Miten hyvin saksalaiset olivat onnistuneet, näkyy siitä, että monet tuotteet, joita britit ilman muuta olivat pitäneet kotimaisina, kantoivatkin leimaa "Made in Germany". Britit säikähtivät ja kuluttajat olivat varsin hämmästyneitä. Englannissa tavalliset tuotteet, kuten vaikkapa kellot, keittiötarvikkeet ja työkalut olivatkin saksalaisia. Saksalaiset tuotteet eivät olleet vain halvempia, vaan kävi ilmi, etteivät ne olleetkaan maineensa mukaisesti huonoja, vaan hyvälaatuisia.
Ja niin kävi, että ennusteiden vastaisesti britit valitsivatkin halvemman ja paremman tuotteen, joka sitten olikin saksalainen.
Varoituksesta tuli laatumerkki. "Se mikä toimii Englannissa, toimii varmaan muuallakin", ajattelivat tuottajat. Tämä johti siihen, että saksalaiset laittoivat tuotteisiinsa leiman "Made in Germany". Tästä tuli kansainvälinen tuotemerkki, vaikka alunperin oli ollut tarkoitus varoittaa saksalaisesta tavarasta. Saksan talous kukoisti 1900-luvun alussa, ja vaikka välissä onkin ollut kaksi maailmansotaa, niin edelleenkin "Made in Germany" merkitsee laadukasta tuotetta.
Saksa investoi laatuun ja kehitykseen. Ei vain kotitaloustuotteisiin, vaan sähköalan ja kemian teollisuuteen. Syinä tähän olivat Saksan matalat palkat ja sen mukana halvat hinnat. Toisaalta tehtailijat investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yliopistoissa hyvin koulutettuun henkilökuntaan ja heidän innostukseensa tutkia ja kehittää voi luottaa, ja niinpä he eivät ainoastaan parantaneet jo olemassa olleiden tuotteiden laatua, vaan kehittelivät jatkuvasti myös uusia tuotteita.
Lähde: http://www.hr-online.de/website/specials/wissen/index.jsp?rubrik=6558&key=standard_document_23693340
Hessische Rundfunk on Saksan Hessenin osavaltion radio- ja televisiokanava. Asuin Hessenissä kahdeksan vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti