Minulla ikävästi särähtää korvaan englannin
valta-asema Suomessa, olkoon sitten lentoliikenteen kieli tai ei.
Ei, en ole sitä mieltä, että englannista tulisi luopua.
Kyllä, puhun myös englantia. Sen verran, että paljon olen tulkkina toiminut.
Kuuntelin eilen Nordean palvelupuhelimessa
musiikkia, siis laulua - englanniksi, mitenkäs muutenkaan. Meillähän ei
ole suomenkielistä musiikkia, vai? Mutta olen oikeasti kuullut, että on musiikkia peräti
ilman laulua...
Hullunkurista minusta oli, että perussuomalaisten
jäsenkokouksessa 2017 musiikki oli amerikkalaista ja englanniksi. "Make
Finland great again", oli heidän mottonsa.
Mieheni kirjoitti hiljan viestin suomeksi Jyväskylän
yliopiston opintoneuvojalle, tohtorikoulutustaan koskien. Yksilöidyn, johon ei
voi vastata massaviestillä. Vastaus tuli englanniksi. Ei massavastaus sekään
vaan vastaus nimenomaan hänelle henkilökohtaisesti ja asiasta, josta hän
kirjoitti. Mieheni oli asiasta aika tuohtunut.
Toinen puoli asiaa on, että pitkä kokemukseni
maahanmuuttajien kotoutumiskoulutttajana on, että Suomesta on
englannintaitoisen maahanmuuttajan vaikeaa saada työtä, jos ei puhu hyvin
suomea. Huolimatta siitä, että työssä ei tarvita suomea lainkaan ja yrityksen
virallinen kieli on englanti...
Suomen kolme suurinta kauppakumppania eli kolme
neljännestä koko kakusta ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä, ja kaupat tehdään aina
ostajan kielellä. Näiden maiden kieliä ei kuitenkaan juuri kukaan Suomessa
halua opiskella saati osata. Istuttiin ruotsalaisten ostajien ja
suomalaisten virkamiesten ja johtajien kanssa palaverissa Pohjois-Karjalassa.
Mitä puhuttiin? Englantia. Kaikki osasivat ruotsia…
Se neljäs neljännes ulkomaanviennistä ja -tuonnista
tapahtuu kaikista muista maailman maista - yhteensä. Siihen siis kuuluu myös
USA ja Britannia. Olen Saksan vuosinani ihan riittämiin selvitellyt riita-asioita,
jotka johtuivat siitä, että sopimuksia tehtiin englanniksi, jota kumpikaan
osapuoli ei täysin hallinnut.
Miksi käännöskirjallisuutta Suomessa on lähes
pelkästään englanninkielisistä maista? Koska… Tähän vapaavalintainen vastauksesi.
Ei, en ehdota, että opiskelisimme Suomessa arabiaa, mandingaa, amharaa tai edes kiinaa. Mutta edes vähän saksaa tai venäjää tai espanjaa!
Eikö kukaan huomaa mitään? Kyllä, elinkeinoelämä on
yrittänyt jo vuosia monilla houkuttimilla saada asiaa muuttumaan, mutta tuloksetta.
Voi
meitä sopuleja.
*****************
Näin korona-aikana (ja ehkä muutenkin) kommunikointi saattaa tosin olla vaikeaa, kuten tämä esimerkki osoittaa ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti