tiistai 15. tammikuuta 2013

Raiffeisen, osuusliike ja muutakin pankkimaailmasta


Sana Raiffeisen pompahtaa silloin tällöin esiin Suomessakin. 

Raiffeisen on yli 330.000 yrityksen tavaramerkki tai nimen osa, jotka ovat maailmanlaajuisesti tekemisissä maataloustuotteiden sekä rahoituspalveluiden kanssa. 


Friedrich Wilhelm Raiffeisen (1818- 1888) tunnetaan Saksan maatalousosuustoiminnan ja viljelijöiden perustaman osuuskassaliikkeen luojana. Hänen ideoidensa ja toimintamalliensa pohjalta lähdettiin rakentamaan maataloutta palvelevaa osuustoimintaa. Raiffeisen menetti isänsä ollessaan vain kolmevuotias. Varattomassa kodissa ainoa mahdollisuus oli kouluttaa poika nopeasti elättämään itsensä. Kansakoulun jälkeen Raiffeisen meni armeijaan ja valitsi tykistön aliupseerin uran. Se kuitenkin tyssäsi silmäsairauteen. Raiffeisen pääsi sitten virkamiesuralle ja hänestä tuli nimismies. Mutta senkin uran silmäsairaus katkaisi. Hän joutui jäämään eläkkeelle 47-vuotiaana. 


Nimismiehenä Raiffeisen oli jo ryhtynyt tarmokkaisiin toimiin maalaisväestön taloudellisen aseman parantamiseksi. Aluksi hän perusti hyväntekeväisyysyhdistyksiä, joissa jo osittain kokeiltiin Raiffeisenin tunnettuja osuuskassaperiaatteita. Vaikutteita kestävän ja vakiintuneen toiminnan perustaksi hän sai Hermann Schulze-Delitzschiltä ja tämän osuuskassoilta, jotka oli suunnattu lähinnä kaupunkien käsityöläisille ja pienyrittäjille.

Saksassa ensimmäinen maanviljelijäin osuuskassa perustettiin 1862. Siinä otettiin käytäntöön ne periaatteet, jotka ovat tulleet tunnetuiksi Raiffeisenin osuuskassaperiaatteina. Niitä on sitten mukailtuna sovellettu nykyisessä osuuspankkitoiminnassa ympäri maailman. Vaikka Raiffeisenoli koko maataloudellisen osuustoiminnan isä, antoi hän keskeisen aseman juuri osuuskassoille. Hän katsoi, että juuri sen avulla voitiin säilyttää viljelijöiden yhteisyyden henki, jolle hän antoi erityisen merkityksen. Oli käsittämätöntä, että kivulias sairaus, joka oli johtanut miltei täydelliseen sokeuteen, ei estänyt hänen varsinaista suurtyötään.

Ihmisenä Raiffeisen oli hyvin ihanteellinen ja syvästi uskonnollinen. Hänen kaikkea toimintaansa ohjasikin aina uskonnollinen vakaumus. Toiminnan keskipisteenä oli aina ihminen, hänen taloudellinen turvansa ja henkinen jalostamisensa. Osuuskunta ei ollut hänelle vain yritys, vaan kasvattava ja sivistyksellinen yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli vahvistaa ja lujittaa ihmisten yhteishenkeä. Raiffeisen oli kuuluisa siitä, ettei hän vakaumuksensa vuoksi uskonut osuuskassan menestyvän, jollei kassanhoitajaksi saatu värvättyä nimenomaan paikkakunnan pappia. Niinpä hänen ensimmäisinä perustamissaan osuuskassoissa oli kaikissa pappi kassanhoitajana.

Kun kysymys oli omien aatteiden toteuttamisesta, saattoi hän olla hyvinkin jyrkkä ja tyly. Hän vei ehtymättömällä tarmolla pyrintöjään eteenpäin, eikä osannut sietää vastaansanomista. Leikkisästi häntä kutsuttiinkin ”Pikku Bismarckiksi”.

Raiffeisenin nimi vaikuttaa edelleen voimakkaasti Euroopan saksankielisillä alueilla. Saksassa ja Itävallassa osuuspankit toimivat edelleen Raiffeisen-pankkeina. Suomessakin hän on saanut aseman osuustoiminnan isoisänä. Hänen kauttaan löytyy suora linkki nuoreen tulisieluun Hannes Gebhardiin ja Suomen osuustoiminnan syntyyn 110 vuotta sitten. Raiffeisenin ajatukset olivat herättämässä Gebhardin ymmärtämään osuustoiminnan merkityksen kansakunnan ja erityisesti maaseudun elinolojen parantajana. Gebhard käytti Raiffeisenin periaatteita pääasiallisina esikuvinaan. Suomessa Raiffeisenin perilliset, osuuspankitja paikallisosuuspankit, ovat tänään monella mittarilla maan johtavia pankkeja.


Raiffeisen-organisaatiolla on useita toimialoja. 

Raiffeisen-pankit ovat osuuspankkeja. Niitä nimitetään sekä Raiffeisen-pankeiksi että kansanpankeiksi (Volksbanken). 

 
Kuva: Raiffeisen-Bank Sölden

Saksassa oli vuoden 2011 lopussa 1.121 osuuspankkia, joiden yhteinen pankkitase oli 729 miljardia euroa. (Deutsche Bank 2.202 miljardia). Ne rahoittavat – muiden pankkien ohella – PK-sektoria. Osuuspankeilla on pankeista suurin määrä konttoreita.



Osuuspankit ovat itsenäisiä pankkeja, mutta kuuluvat alueryhmiin, ja ne taas saavat apua ja koulutusta alueen pääpankeilta, ja niillä on yhteinen pankkivalvontaelin. 

Raiffeisen-yhteisöt kontrolloivat ja edustavat osuuskunnallisia organisaatioita. Saksassa yhteisen katto-organisaation nimi on Deutscher Genossenschafts- und Raiffeisenverband (DGRV).

Vastaavanlaisia Raiffeisen-organisaatioita on Itävallassa, Hollannissa, Itävallassa, Albaniassa, Sveitsissä ja Kosovossa. 

 Kuva: Badische Zeitung

Tunnuslauseensa ”yhtenäisyys tekee vahvaksi” mukaisesti paikalliset Raiffeisen-yhteisöt toimivat jäsentensä puolesta erilaisissa maatalouden tehtävissä, kuten maitotalous, lihatalous, viininviljely, laskutus, keskusvarastot. Ne tekevät yhteistyötä eri suurtuottajien ja suurostajien kanssa. Valtakunnan tasolla ne koordinoivat sekä sisä- että ulkomaankauppaa, yhdistävät toiminnot samojen tuotemerkkien alle, ja hoitavat keskusvarastoja ja niiden toimintoja. Keskusjärjestöt huolehtivat maanlaajuisesta tasapainosta ja tarpeen tullen kriisitilanteiden hallinnansta. 


Saksassa säästöpankit ja osuuspankit ovat itsenäisiä pankkeja, mutta kuluvat omaan ryhmäänsä. Jokaisella on myös omat automaattinsa  - väärästä automaatista rahan nostaminen saattaa olla varsin kallista! Pankkipalvelujen hinnat vaihtelevat suuresti; kannattaa kysyä hintoja ennen tilin avaamista. Liikepankin asiakkaaksi ei ole helppo päästä, jos ei ole suuria tuloja. Pikkupankki saattaa myös kieltäytyä avaamasta tiliä, jos ei asu paikkakunnalla. 

Ihanaa minusta oli, ettei missään pankissa ikinä tarvinnut jonottaa. Vuoronumeroita maa ei tunne. Sellaisia tarvitsee vain pieni Suomi – asiakaspalvelijat Suomessa ovat varsin monessa paikassa sanoneet, että ilman vuoronumeroita ihmiset riitelevät pahastikin keskenään! 

Saksan pankkijärjestelmä on maailman suurimpia. Muista maista poiketen Saksassa on vähemmän yksityispankkeja kuin julkisia tai osuuskunnallisia pankkeja. Saksan kansainvälisiä liikepankkeja ovat Deutsche Bank ja Commerzbank. 

Vuoden 2010 lopussa Saksan keskuspankki antoi tiedon, jonka mukaan Saksassa oli 2.093 pankkia, ja niillä kaiken kaikkiaan 38.193 pankkikonttoria. Asuntosäästökassat sisältyvät tähän lukuun. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli yhteensä 1 576 pankkikonttoria

Saksan väliluku on Suomeen verrattuna 15-kertainen. Vertailuluvut ovat siis
pitäisi olla Saksassa (1576 x 15 =) 23.640   tai toisinpäin
pitäisi olla Suomessa (38.193 / 15 =) 2546 – ei ihme, ettei tarvinnut jonottaa.
:-)

Asukasta/konttori
1998
2002
Muutos
Saksa
1.814
2.159
15,5 % (-)
Suomi
4.115
4.245
2,3 % (-)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti