Suomen kansa - mitä se on?

"Suomen kansa ei ole mikään yhtenäinen genealoginen kokonaisuus, vaan niin kuin muutkin kansat, alueellinen kokonaisuus; Suomeen on muutettu ja Suomesta on muutettu. Suomalaisilla on sukulaisia moniaalla, ajateltiinpa muinaishämärää tai viime aikojen muuttoliikkeitä sekä maahan että maasta. Verenperintö ja suomen kielen semantiikka pääosin ja sanatokin suureksi osaksi on germaanis-itämerellistä, suomen kielen struktuurin pääosa itämetsäistä. Mutta kansan olemukseen ei vaikuta vain rotu ja verenperintö, vaan olennaisesti kulttuuri, laki, uskonto ja tavat.

Kristinuskosta ja kahvinjuonnista on tullut suomalaisuuden perusmääreitä, vaikka toinen on välimerellistä, toinen taas eteläamerikkalaista perua, ja kummatkin saksalaisten meille jalostamia – edellinen Lutherin, jälkimmäinen Pauligin!"

Matti Klinge, Suomi-myytti
Suomi – Maa, kansa, kulttuurit, toim. Markku Löytönen ja Laura Kolbe, SKS, 1999

Suomen kansan ja kielen juuret

"Mistä suomalaiset ovat kotoisin? Kuinka vanha on suomen kieli ja miten se on kehittynyt? Kielitiede sekä monet muut tieteet valottavat suomalaisten menneisyyttä monin tavoin. Suomalais-ugrilaisia kieliä yhdistää se, että kaikki ne voidaan johtaa samaan, niin sanottuun uralilaiseen kantakieleen, jota yhteiset esi-isämme ovat kenties joskus puhuneet. Suomen kansa on myös perimältään hyvin yhtenäinen: lähes kaikki polveutuvat samasta pienestä alkuväestöstä, joka on elänyt varsin tiivisti omissa oloissaan.
...
Suomalaisille tehdyt geneettiset tutkimukset todistavat, että Suomen kansa on perimältään hyvin yhtenäinen: lähes kaikki polveutuvat samasta pienestä alkuväestöstä, joka on elänyt varsin tiivisti omissa oloissaan. Geeniperimämme on varsin suurelta osin läntistä: suomalaisten ja indoeurooppalaisten kansojen, kuten vaikkapa ruotsalaisten, välillä ei ole ratkaisevia geneettisiä eroja. Tämä herättää monia kysymyksiä, sillä suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen, ei suinkaan indoeurooppalaisiin kieliin. Näihin kysymyksiin vastaamisen helpottamiseksi on muistettava eräs tärkeä seikka: geenit periytyvät molemmilta vanhemmilta, mutta kielen voi oppia kummalta tahansa tai joltakin aivan muulta taholta.
...
Kansan tärkeimpänä identiteettiperusteena pidetään yleensä kieltä: jokapäiväisen kommunikaatiomme välineenä kieli onkin erittäin merkittävä yhtenäistävä tai erottava tekijä. Koska suomen kieli todistetusti kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen yhdessä mm. saamen, viron ja unkarin kanssa, katsotaan suomalaisten olevan suomalais-ugrilainen kansa, ja muut suomalais-ugrilaisten kielten puhujat ovat sukulaiskansojamme.
...
Artikkelin lopuksi voin siis todeta, että nykyisten suomalaisten esi-isät saapuivat Suomeen pitkän ajan kuluessa ja kaikista loogisilta tuntuvista suunnista: joka tapauksessa merkittävimmät väestön siirtymät tapahtuivat ennen historiallisen ajan alkua, mikä mahdollisti suomalaisten geeniperimän kehittymisen aivan omanlaisekseen. Esi-isämme puhuivat monia eri kieliä ja murteita, mutta lopulta suurin osa kuitenkin päätyi puhumaan alkuperältään suomalais-ugrilaista kieltä, johon toki lainattiin paljon sanoja ja aineksia muualta. Laajan Suomenmaan alueella asunut kansa ei ennen aivan uusinta aikaa ole ollut kovinkaan yhtenäinen, vaan eri heimoihin kuuluneet ja eri murteita puhuneet väestöryhmät ovat selkeästi erottuneet toisistaan."

Jenni Sahramaa