torstai 21. kesäkuuta 2012

Juhannus Saksassa


Johannisbeere, viinimarja

Lyhyesti: juhannusta ei ole. On tietenkin vuoden lyhin yö, mutta kun aina joka tapauksessa tulee yöllä pimeää, sillä ei sinänsä ole mitään erityistä merkitystä. Ranskalaiset ja saksalaiset eivät lainkaan käsitä, miksi juhannus on suomalaisille tärkeä. Varsin vihainen bisnesväki oli suomalaisille siitä, että suomalaiset yksinkertaisesti häviävät töistään juhannukseksi ja sitä seuraavaksi lomakaudeksi. Ei mitään viestiä, ei minkäänlaista ilmoitusta, sitä vain hävitään kuten savu haihtuu nuotiosta.

Onhan niitä kesäjuhlia Saksassa toki, voi sentään: kyllästymiseen asti ihan joka viikonloppu. Mutta ne ajoittuvat koko kesälle, ei ole olemassa mitään erityistä juopottelupäivää. Juopottelua toki on, mutta on hyvin suuri häpeä olla julkisella paikalla humalassa… joten tätä suomalaisten tokkurointia et Saksassa näe. Ja roskaaminen saadaan Saksassa kuriin laittamalla panttimaksut niin suuriksi, että suurin osa tyhjästä tavarasta palautuu… olisikohan Suomessakin aiheellista laittaa vaikkapa kaljapullon pantiksi viisi tai kymmenen euroa…?  Oluttahan ei Saksassa myydä pulloittain vaan tuopeittain, ja niistä menee julma pantti.

Ranskassa olen tavannut kokkoja kyllä, heti rajan takana.

Juhannuksella on toki historiansa silläkin. Kristinusko sopivasti asetteli kristittyjen juhlat vanhojen pakanallisten paikalle. Niin juhannuksenkin, siis Johannes Kastajan päivän. Kokon tarkoitus taas oli karkottaa pahat henget. Tapa löytyy kirjallisena jo 1200-luvulta. Kuten muutama muukin asia, vaikkapa nimipäivät, sekin tapa on aikojen saatossa hävinnyt Saksasta.

Varsinkin yrttien keruu oli tärkeää juuri alkukesästä. Kesä tosin on alkanut jo kuukautta ennen meidän pohjoisen kesäämme… Kesän lyhin yö 21.6. on yrttien siunaamisen päivä. Tästä päivästä aina elokuulle yrttien vaikutus on suurimmillaan. Tästä syystä juhannukseen liittyy monia ikivanhoja tapoja. Saduissa kerrotaan, että juhannuksena vuoret avautuat ja peikot pääsevät kertomaan, mistä löytyy kadotettuja aarteita. Uponneiden kellojen äänet kuuluvat vesistöistä. Ja joka osaa kuunnella, voi ymmärtää eläinten puhetta.

Minä valitettavasti ymmärrän vain sen, että kun sääski laulaa, on parasta suojautua. Saksassa myydään sääskenkarkoitusainetta nimeltä ”Autan”. Olisikohan tuo sana suomea?!


Hyökkäys - puolustus

Juhannusyönä sidotaan seitsemästä yrtistä kranssi ja sitä sitten heilautellaan nuotion savun kanssa pahojen henkien karkoittamiseksi. Tämä lienee periytynyt suomalaisille tytöille juhannusyön taikoihin. Nämä yrtit ovat mäkikuisma, tinjami, pujo, rautayrtti, valeriaana, tuoksuruuta, kehäkukka, rohtotulikukka.

Suomen rohtotulikukka on saksaksi Königskerze, kuninkaan kynttilä. Se on juuri sen näköinen! Se kasvaa luonnossa ja mutta on rauhoitettu. Minäkin sain sen pari kertaa pihalleni tekemättä mitään.



Juhannus nimenä on siirtynyt joihinkin kasvimaailman ja maatalouden sanoihin. Juhannus-alkuisia sanoja on saksassa useita. Johanniskraut (Hypericum perforatum), suomeksi siis mäkikuisma, on lääkekasvi. Nykyisin sitä käytetään depression hoitoon.

Johannisbeere, suomeksi viinimarja, ei esittelyjä kaivanne. Viininmarjathan kypsyvät juuri juhannukseksi. Älkää ihmetelkö, jos samaa marjaa kutsutaan eri seuduilla eri nimillä – ja näitähän on kymmenkunta.

Johanniskäfer eli Leuchtkäfer eli Glühwürmchen on yksinkertaisesti tulikärpänen.


Johanniskraut, mäkikuisma

Suomalaiset ja ruotsalaiset sytyttävät kokon joka vuosi. Bodenjärvellä asuvien suomalaisten kokko sytytettiin aina Sveitsin puoleisella rannalle, koska avotulen tekopaikan löytäminen Saksassa on hankalaa. Kai se siellä tänäkin vuonna palaa... Konstanzin yliopiston opiskelijat eivät tyydy paikallisten suomalaisten kokkoihin, vaan polttavat aina oman kokkonsa...

4 kommenttia:

  1. Satuin olemaan kerran läpikulkumatkalla 3 juhannusjuhlapäivää Ruotsissa campingalueilla, missä mökittömät juhlivat. Ruotsalaiset eivät tokkuroinnissa jää hiukkaakaan jälkeen suomalaisista. Tasapeli: kollektiiviset eli yhteispohjoismaiset juomingit. Kokkoja en nähnyt, mutta niitä viehättäviä midsommarkransseja kylläkin. Pfalzissa Reinin rannoilla on joillakin tapana sytyttää juhannusnuotio ja hypätä sen yli. Tavan alkuperää en tunne, mutta se kai tuottaa onnea - ainakin mikäli ei polta helmojaan tai koipiaan. Hyvää juhannusta ja komeita kokkoja kaikille!

    VastaaPoista
  2. "Saksassa myydään sääskenkarkoitusainetta nimeltä ”Autan”. Olisikohan tuo sana suomea?!" Suomalaista ainettahan tuo tosiaan on. Että sinnekin asti päässyt ;)

    VastaaPoista
  3. Autan on Erkrathissa, Saksassa sijaitsevan SC Johnson GmbH:n tavaramerkki. Autan tuotiin Saksan markkinoille vuonna 1958. Se levisi nopeasti muihinkin maihin. 1980-luvun puolivälissä se oli johtava merkki Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Brasiliassa, Thaimaassa, Australiassa, Espanjassa ja Yhdistyneissä Kansakunnissa. Nykyisin Autan-tuotteita saa noin 70 eri maasta. Suomeen apteekkeihin Autan-tuoteet tulivat vuonna 2006 ja päivättäistavarakauppoihin vuonna 2008.

    Noin 40 vuoden ajan käytettiin vaikuttavana aineena DEET-nimistä ainetta. Sen korvasi enimmäkseen vuonna1998 Bayer-konsernin löytämä Icaridin, mutta DEETiä käytetään myös edelleen.

    SC Johnson, perustettu 1886 in Racinessa, Wisconsinin osavaltiossa USA:ssa, on kansainvälinen perheyritys jo 5. polvessa. Tuotevalikoimaan kuuluu puhdistusaineita sekä hyönteistentorjunta-aineita. Yrityksen tuotteita myydään 110 maassa, työntekijöitä on 12.000. Tuotemerkkejä ovat esim. Brise, Pronto, Drano, Autan, 00 null null, Raid ja Stahl-Fix.

    Lähteet: http://autan.fi/historia, Wikipedia ja SC Johnsonin kotisivu.

    Myös Lounais-Ranskassa puhaltavan tuulen nimi on Autan.

    VastaaPoista
  4. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013062017178109_uu.shtml

    VastaaPoista