perjantai 1. kesäkuuta 2012

Saksan sanat matkustavat



Mitä sanastoon tulee: saksan kieli on maailmanmestari. Noin 10.000 saksankielistä sanaa on maailmalla käytössä – sellaisia sanoja kuin ”lastentarha” (meillä suomessa suora käännöslaina), tai ”autobaana”.

"Minä puhun Jumalan kanssa espanjaa, naisten kanssa italiaa, miesten ranskaa ja hevoseni kanssa saksaa.” Tuota ei sanonut Joseph Ratzinger, eikä myöskään John Wayne, vaan sekä raamatun että satulan oikein hyvin tuntenut Saksan keisari Karl V, jonka valtakunta ulottui aina espanjalaisiin siirtomaihin Amerikassa.

Tuolloin, vähän yli 500 vuotta sitten, saksa oli naapurimaissa vielä hiomaton tallikieli. Vasta Lutherin raamatunkäännös ja myöhemmin Goethen työt ja teokset saivat aikaan sen, että saksaa ruvettiin arvostamaan myös kansainvälisesti.

Saksa on kuitenkin myös Euroopassa vain vähemmistökieli, jota kuitenkin puhuu noin sata miljoonaa äidinkielenään. Euroopassa saksa on sijalla kaksi, ensimmäisellä sijalla on venäjä. Maailmanlaajuisesti saksa on kuitenkin vasta sijalla 11.

Saksan kielihän on täynnä parihakuisia substantiiveja ja erohakuisia verbejä. Saksa on jännittävä kieli: eroavien verbiensä ansiosta pitää aina odottaa lauseen loppuun asti tietääkseen, mitä sieltä vielä tulee.

Saksasta oli tulla – kantapöytähuhut kertovat – 1700-luvun lopulla Yhdysvaltojen virallinen kieli. Samallahan siitä olisi tuolloin tullut maailmankieli. Se on kuitenkin vain myytti. Amerikka ei ole ikinä antanut saksalle muuta kuin vähemmistökielen aseman. Jopa EU:ssa saksa on vain yksi 23:sta virallisesta kielestä. Tärkeimmät Brysselin asiakirjat käännetään yhä tänäänkin vain englanniksi ja ranskaksi.

Ja kuitenkin arviolta noin 10.000 saksan sanaa on levinnyt muihin kieliin. Monet sanat on lainattu saksasta sellaisenaan, saksalaisena ääniasuna. Suomi on ne mukauttanut omaan asuunsa. Suomessa tuttuja lienevät besserwisser, tai snorkkeli, kirkko, hanslankari, suutari, pumppu, kestikievari, lasi, sipuli, tasku, vahti, jahti, mahti, rehti, sihti, kontrahti, kellari, shaali, kaali, vaali, harmi, farmi, hamsteri, traktori, kamera, rotta, penkki, pankki, housut, matto, jääkäri, vääpeli, panssari, eversti, vänrikki, luutnantti, kapteeni, miina, kivääri, kanuuna, marsalkka, parakki, sylinteri … lähes loputtomiin.

Kohtuuden nimissä täytyy kuitenkin muistaa, että näistä taas osa on saksan kieleen tullutta lainaa jostain muualta… enimmäkseen kreikasta ja latinasta, sillä ne olivat aikoinaan sivistyksen kieliä.

”Hunsvotti” on saksassa ”koiran pillu”. En suosittele käytettäväksi Saksassa.

Sana ”Saksa” on lähtöisin Saksin maakunnasta ja on laajentunut tarkoittamaan koko Saksaa. Sama laajentuminen on tapahtunut myös Viron, Venäjän ja Ruotsin nimien kanssa – kustakin on otettu alun perin vain yksi maakunnan nimi. Saksan eri maakunnat ovatkin antaneet nimensä eri naapureille: Ranskalle alemannit, Englannille germaanit; venäläiset kutsuivat heitä vain sellaisiksi, jotka eivät osaa sanoa mitään, eli ovat mykkiä: ”nemetz”. Sana ”Deutsch” tarkoittaa alun perin ”kansaa”.

Sanat eivät mene kielestä toiseen noin vain. Usein kestää vuosikymmeniä, ennen kuin ne tottuvat uuteen ympäristöön myös kirjoitusasultaan. Monet sanat kiertävät toisten kielten kautta, niin suomen kieleen tulleet monet sanat tulevat ruotsin kautta. Monet sanat muuttavat merkitystään. Merkitys kapenee tai levenee. ”Palaveri” suomessa on vain kokous, saksassa se on sellainen kokous, missä ei saada mitään aikaan, missä vain höpistään ja touhotetaan.

Miten lienee suomen sanojen leviäminen saksaan? Äkkiseltään tulee mieleen vain sauna. Eikä sekään ole suomalainen keksintö, vaan kotoisin keskiajalta Saksasta ja Venäjältä. Mutta sana sinänsä on vanha saamelais-itämerensuomalainen ja ihan oma.

Badenilainen shakkimestari ja esoteerikko Emil Josef Diemer (1908-1990) oli varma siitä, että taivaassa puhutaan saksaa. No, ainakin Jumalan maanpäällinen edustaja, Vatikaanissa, puhuu saksaa.

...................

Saksan sanojen matkoista on kirjoittanut Sven Siedenberg kirjan "Besserwisser beim Kaffeeklatsch" vuonna 2009, ja julkaisut artikkelisarjaa sanojen matkoista aikakauslehti Sternissä.

2 kommenttia:

  1. Mietit tuossa lopuksi Suomesta Saksaan otettuja lainasanoja, niin tuon saunan lisäksi löytyy sana der Rapakiwi, jonka ainakin geologit tuntevat. Kivilaji (rapakivi) on löydetty (tai ensimmäisenä dokumentoitu) Suomessa Karjalan kannakselta ja sana on otettu Suomesta suoraan saksan, englannin ja muistaakseni Ruotsin kieliin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Tuo on sana, josta kyllä tiesin, mutta jätin sen mainitsematta siksi, että yksikään saksalainen, jolta asiaa kysyin, ei sitä tuntenut. Mutta näin on useimpien Suomea koskevien asioiden laita. Kun suomalaiset hehkuttivat jonkin tuotteen myynnin suuruutta tai jonkin julkkiksen menestystä Saksassa, niin ei siitä ollut siellä kukaan koskaan kuullutkaan. Poikkeuksia toki on, kuten Häkkinen, Nykänen, Nightwish. No, on varmaan muutakin. Nokia mielletään japanilaiseksi.

    Sauna on Saksassa erilainen kuin Suomessa: http://pipa01.blogspot.fi/2010/05/saksalainen-sauna-karsimys.html :-)
    Vaan senhän Saksaan veivät ruotsalaiset... :-(

    VastaaPoista