- Maahanmuutto
Saksaan lisääntyy,
maahanmuuttajat
ovat yhä paremmin koulutettuja
Saksako
maahanmuuttomaa? Vielä muutama vuosi sitten etenkin konservatiiviset poliitikot
väittivät kiivaasti vastaan. Mutta nyt Saksa on ohittanut jopa klassiset
maahanmuuttomaat kuten Kanadan ja Australian. Viime vuonna Saksaan muutti
440.000 uutta tulijaa, ja Saksa on nyt kakkosena heti USA:n jälkeen. Samalla
tulijoiden sosiaalinen asema on parantunut, kertoo uusi Berliini-instituutin
tekemä tutkimus.
Saksalaiset
suhtautuvat maahanmuuttajiin ”toisenlaisella avoimuudella” kuin aiemmin,
instituutin johtaja Reiner Klingholz kertoo. Toisin kuin ensimmäiset
vierastyöläiset Turkista, Italiasta tai entisestä Jugoslaviasta, saksalaiset
eivät pidä maahanmuuttajia enää ”vieraina”, jotka joskus palaavat kotimaihinsa.
Tosin on vieläkin joskus hankalaa hyväksyä ulkomailla hankittua koulutusta tai
on vaikeaa löytää sopivaa jatkokoulutusta – taloudelliselta kannalta kuitenkin
21. vuosisadan maahanmuuttajat ovat maalle siunaus.
Useimmat
näistä maahanmuuttajista – tutkimuksessa sanotaan – eivät ole pelkästään
nuoria, mikä on tervehdyttävää täkäläiselle väestölle, vaan heillä on myös hyvä
tai erittäin hyvä koulutus ja he täyttävät täten työmarkkinoiden aukot.
Espanjalainen insinööri, kreikkalainen kokki, filippiiniläinen hoitaja:
sisäministeriön puutelistalla on yli 50 ammattia, joihin erityisesti toivotaan
työntekijöitä ulkomailta. Ja myös maista, jotka eivät kuulu EU:hun. Parhaiten
kotiutuneita ovat tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat sellaisista EU-maista
kuten Ranska, Ruotsi ja Puola, joista monet kuuluvat Klingholzin mukaan
”Euroopan eliittiin” ja joilla on usein parempi koulutus kuin saksalaisilla
kollegoillaan. Erityisen suurta edistystä on tapahtunut nuorten turkkilaisvanhempien
lapsilla, joilla ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on kaksinkertaistunut
vain yhden sukupolven aikana.
Vaikka tutkimuksen
perusvire onkin positiivinen, Klingholz muistaa myös ”entisen, huonon
kotouttamispolitiikan” seuraukset. Yhä tänäänkin ovat ulkomaista alkuperää
olevat ihmiset lähes kaksi kertaa useammin työttömiä kuin kantaväestö, ja
etupäässä vanhemman ikäpolven kohdalla vanhoja virheitä ei voi enää korjata,
mitä koulukseen tulee – eikä nuorten, ahkerien uussaksalaisten saa missään
tapauksessa sallia lähteä pois noin vain. He nimittäin ovat paitsi korkeasti
koulutettuja, myös liikkuvaisia. ”Heti kun olosuhteet lähtömaassa paranevat, he
saattavat lähteä pois.”
Südkurier,
Rudi Weiss, 4.6.2014
Kotouttaminen on työtä
Useimmat
maahanmuuttajat asuvat Lounais-Saksassa. Matala työttömyys auttaa, mutta ei
kaikessa.
Baden-Württembergissä
asuu eniten maahanmuuttajataustaista väestöä. Yli 26%:lla on maahanmuuttajatausta,
se tekee noin 2,9 miljoonaa ihmistä. Kun työttömyysluku on 3,9%, näkyy kotouttamisen
tulos heti. Eivät pelkästään isot yritykset kuten Daimler ja Bosch tarvitse
asiantuntijoita. Porschella on jopa mallihanke, joka mahdollistaa koulutuksen
niille, joilla ei ole peruskoulutusta. Se tuo työhön myös paljon
maahanmuuttajia.
Kotouttamisministeri
Bilkay Öney (sos.dem) pitää Lounais-Saksan mahdollisuuksia parempina kuin
muualla Saksassa. Tarkempi tilastojen tarkastelu näyttää kuitenkin että mys
Baden-Württembergissä maahanmuuttajataustaisille on vaikeampaa sekä koulussa
että koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Monet kokevat arkipäivän syrjintää. Mitä
suurempi sosiokulttuurinen etäisyys maiden välillä on, sitä suuremmat vaikeudet
vastaanottavassa maassa, ministeri kertoo.
Tutkimuksista
ilmenee lisäksi: Ne, jotka tuntevat jäävänsä yhteiskunnassa ulkopuolisiksi,
kääntyvät vastaanottavaa yhteiskuntaa vastaan. ”Erottuminen on kotoutumisen
vastakohta”, Öney sanoo. Bden-Württembergin osavaltion punavihreä hallitus
päätti 2011 perustaa kotoutumisministerin. Aiemmin asiaa hoiti oikeusministeriö
muiden tehtäviensä ohella. Ministeri Öneytä moitittiin aluksi siitä, että hän
ajaa liikaa turkkilaisten asioita. Se johtuu siitä, että Berliini-instituutin
tutkimus osoitti, että erityisesti turkkilaisten asioihin tulisi kiinnittää
huomiota. He ovat myös Baden-Württembergissä suurin ulkomaalaisryhmä, ja myös
siellä etupäässä miesten perässä maahan tulleet naiset jäävät ilman tutkintoja.
Kritiikki on kuitenkin laimentunut. Baden-Württembergin ehdotus
kaksoiskansalaisuudesta sai aikaan ulkomaalaisjärjestöjen kehumisen. Samoin ”ulkomaalaisten
sopeutumistesti”, joka poistettiin vuonna 2006. Öneyn ministeriö antaa
rahoitusta hankkeille, avaa osavaltion hallituksen kansainvälisyyden ovia
maahanmuuttajille. ”Kaikki tiedämme, että kyseessä on pitkä prosessi. Mutta se
kannattaa!” Öney sanoo.
Südkurier,
Gabriele Renz, 4.6.2014
Missä
maahanmuuttajat asuvat:
Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä, prosenttia. Saksan keskiarvo 19,2%.
Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä, prosenttia. Saksan keskiarvo 19,2%.
Eikö kukaan koskaan ajattele, mitä tämä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien tulva tekee lähtömaille? Esimerkiksi Balkanilta koulutettu väestö on lähtenyt sankoin joukoin Keski-Eurooppaan ja vaikkapa lääkäreistä on huutava pula sen takia. Sama juttu esim. Viron kohdalla, josta vuotaa korkeakoulutettua väkeä Suomeen. Köyhät maat korkeakouluttavat väestönsä ja rikkaat maat nauttivat köyhien maiden koulutuksen hedelmistä. Ja tämä on joidenkin mielestä yksinomaan positiivista? Minusta se on tragedia lähtömaille, jotka kärsivät tästä ilmiöstä suuresti.
VastaaPoistaTämä nykykapitalismin ilmiö pitäisi suitsia ja maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa tiukemmin.