"Elster" on mielestäni erittäin hyvin valittu sana veroilmoitukselle Saksassa. Lyhenne tietenkin tulee sanoista "Elektronische Steuererklärung" eli sähköinen veroilmoitus, mutta sana merkitsee myös harakkaa, jota tunnetusti varastaa kaikkea kiiltävää, siis myös koruja ja rahaa. Se että veroilmoituksen symboliksi on valittu varas, saa ihmiset mieltämään verot varkaudeksi. Eikä se aina kovin väärin olekaan...
Luin hauskan kirjan "Elämä järjestykseen ilman rahtuakaan itsekuria." Siinä kerrotaan toimettomuudesta tai laiskuudesta ja sen tuomista eduista ja ongelmista. Suosittelen!
Alla ote kirjasta koskien byrokratiaa. Minä koin Saksan veroilmituksen tekemisen juuri tällaiseksi ihmisten kiusaamiseksi. Veroilmoitusta ei Saksassa lisäksi voi antaa muuta kuin sähköisesti, joten systeemiä ei voi mitenkään edes kiertää. Mutta palattuani Suomeen en voi totisesti mitenkään kehua Suomen järjestelmiä helpommiksi ja säälittelen niitä, jotka eivät täällä suomen kieltä erittäin hyvin hallitse ja joutuvat täyttämään kaikenlaisia lomakkeita tai hakemaan tietoa netistä ja täyttämään lomakkeita siellä. Voi voi.
........................................................
"Edellä mainitut valtion virastot ovat kuitenkin todiste siitä,
että hallintoakin pystytään pitkälti yksinkertaistamaan. Eri puolilla Saksaa,
esimerkiksi Berliinin keskikaupungilla, passikuvan voi nykyään otattaa
passihakemusta jätettäessä. Vaikka idea on mitä mainioin ja helposti
toteutettavissa, se olisi kaiketi torjuttu vuosikymmenien ajan ”ylittämättömänä
vakuutusteknisenä ongelmana”, kuten perusselitys kuului. Virastomaailman
asenteet ovat siis ilmeisesti muuttumassa siihen suuntaan, että moiset helpotukset
alkavat mahdollistua.
Saksan verotusjärjestelmää on sitä vastoin vaikea kehua, se
kun vastustaa uppiniskaisesti kaikkia yksinkertaistusyrityksiä. Edes internet,
joka on helpottanut huikeasti useimpien palveluiden käyttöä, ei tuo valoa
tuohon pimeään ja sekavaan järjestelmään. Päinvastoin se on tartuttanut
äärimmäisen monimutkaisuuden itseensä, mistä n osoituksena verottajan oma
Elster-palvelu, josa voi täyttää sähköisen veroilmoituksen. Pelkästään jo
verkkosivujen käyttöohjeet ovat sata sivua pitkät. Kirjautumisprosessista kerrotaan
yli kolmenkymmenen sivun verran ja muun muassa opastetaan käyttämään
aktivointikooodia, avaintiedostoa, varmennustunnustusta, aktivointitunnusta,
allekirjoituskorttia, Elster-vermannepalvelun hyväksymää ohjelmasertifikaattia,
Elster-tikkua sekä aktivointikirjettä. Vasta sen jälkeen päästään siirtymään
paljon mutkikkaampaan pääasiaan, itse veroilmoituksen tekoon. Suomessa
sähköisen verokortin pääsee täyttämään verkkopankkitunnusten tai sähköisen
henkilökortin avulla.
Jos verkkopalvelussa suunniteltaisiin ydinaseita, tällainen
menettely olisi ymmärrettävää, mutta kyse on veroilmoituksesta, jonka
suojaustarve ja luottamuksellisuus ovat kai melko tarkasti verrattavissa noin
viisikymmentä kertaa helppokäyttöisemmän verkkopankin käyttöön. Mutta mokoma
tekninen systeemi, joka on mutkikkuudessaan ja sekavuudessaan pikemminkin vaaraksi
kuin eduksi tietoturvalle, kuvastaa todennäköisesti ainoastaan Saksan
verolainsäädäntöä.
Sen vastakohta on tasaverotus, roimasti yksinkertaistettu
tuloverojärjestelmä, jossa veroprosentti on kaikilla sama. Tasaverotukeen on
siirrytty jo monissa maissa. Siitä on kokemuksia Virossa, Liettuassa,
Serbiassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Slovakiassa muta myös maissa, joiden talous
n ollut jo kauan vakaalla pohjalla, kuten Singaporessa, Hongkongissa sekä
rajoitetusti Islannissa. Niiden talouselämä ja valtion varallisuus eivät on
suinkaan saman tien romahtaneet, ainakaan verotusjärjestelmän takia. Tietyn
rajan alle jäävät tulot ovat verottomia ja käytössä on negatiivinen tulovero
(pienituloisia tuetaan siis taloudellisesti), joten mallissa lähestytään progressiivista
verotusta ja pyritään sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti