Yleensä Suomessa ajatellaan, että
luterilaisuus – ja tietenkin sen mukana tuleva muu protestanttisuus – on maailmassa
vallitseva uskonto. Väärin.
Mutta Martin Luther oli kyllä maailmassa
varsinainen iso vaikuttaja. Saksalainen. Sattui elämään historian taitekohdassa
ja samoihin aikoihin, kun Gutenberg laitteli kirjaimia painokoneeseen laattojen
sijaan ja niin kirjapaino levisi Keski-Eurooppaan. Ja sattui niin, että Ruotsin
kuningas ryyppäsi yhdessä Lutherin kanssa ja määräsi maansa luterilaiseksi ja
että Mikko maalainen käänsi nimensä latinaksi muotoon Mikael Agricola ja
opiskeli Lutherin oppilaana.
Niinpä sitten tunnetuin
joululaulumme ”Enkeli taivaan” on Lutherin käsialaa. Se tuli suomalaiseen virsikirjaan jo vuonna
1605. Samoin Lutherin ovat lukemattomat muut virret, kuten vaikkapa ”Jumala
ompi linnamme”.
Strassburgin laulukirja vuodelta 1541.
Suomeen on tullut joululauluja
monista eri maista, mutta myös omaa tuotantoa sentään on runsaasti.
Tässä muutama saksankielinen.
”Oi
kuusipuu” on kokonaan suora käännös saksalaisesta kansanlaulusta. Joulukuusi
kuten joulupukkikin tulivat meille Saksasta. Laulun melodia
on saksalainen kansansävelmä, jonka ikää tai alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Se on mahdollisesti peräisin 1500- tai 1600-luvun Westfalenista, Saksasta. Alkuperäinen sana „Tannenbaum”
tarkoittaa pihtakuusta, ei joulukuusta.
Pihtakuusi
Sleesialainen kansanlaulu ”Maa on
niin kaunis” pyysi rauhaa Preussin sodassa. Sen julkaisi ensimmäisenä sleesialaisessa
kansanlaulukokoelmassaan
saksalainen August Heinrich Hoffmann von Fallersleben vuonna 1842. Muutama vuosi myöhemmin tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger pyysi
ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. Sleesia on nykyisin Puolassa, ennen sotia
Saksassa eli rajamailla.
Rauhan toivomus ”Jouluyö, juhlayö”
syntyi Itävallassa. Ranskan sotajoukot, miehitys ja väkivaltarikokset olivat
arkea Itävallassa 1800-luvun alkupuolella. Ihmiset
olivat avuttomia ja taloudellisten ja poliittisten olosuhteiden armoilla.
Ihmiset kaipasivat rauhaa. Ei tiedetä, ovatko ne monet myytit ja kertomukset tämän laulun alkuperästä totta.
Oberndodrf on tullut kuuluisaksi tämän laulun myötä. Joseph Mohr oli apupappina 1817-1819 yhteisössä, joka pari vuotta aiemmin oli erotettu Baijerista. Opettaja Franz Xaver Gruber puolestaan sai lisäansioita toimiessaan urkurina Oberndorfissa. Miehet ystävystyivät. Mohr esitteli vuonna 1816 kirjoittamansa runon ystävälleen jouluaattona 1818 ja pyysi tätä säveltämään siihen melodian. Miehet esittivät kappaleen sitten toisena joulupäivänä kaksiäänisesti ja kitaralla säestäen.
Oberndorf sijaitsee 20 kilometriä Salzburgista pohjoiseen.
”Koska meillä on joulu” on
saksalainen lastenlaulu, alun perin kansan- tai rakkauslaulu Itävallasta. Nykyisessä
saksankielisessä laulussa lintu tuo viestiä äidiltä, joka on kaukana. Sopii
siis paremmin äitienpäivään.
Ennen sotia vaikuttaneen
saksalaisen kevyen musiikin taiturin Kurt Noackin käsialaa on ”Tonttuparaati”. Ensimmäisessä
kuvitetussa versiossa tontuilla on vihreät takit ja lakit, ja jokaisella
kädessään ase – ei siis ollut kovinkaan jouluinen kappale.
Me olemme kansainvälisiä,
halusimme tai emme. Perinteet ja kulttuuri eivät tunne rajoja. Ruotsalaisesta joululaulusta
”Soihdut sammuu” saksalainen lastenmusiikin monitaituri Rolf Zuckowksi
teki siitä oman ei-jouluisen versionsa, joka minuun suomalaisena pahasti
korvaan karahti. ”Väärin käännetty”, huusi kääntäjä-minäni…
Rolf Zuckowski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti