Pirjon blogi: Kapitalismi ja ympäristö

keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Kapitalismi ja ympäristö

Lisää kapitalismia => parempi ilmasto

Sanotaan, että kapitalismi on oletettavasti syy siihen, että ympäristö kärsii - näin ilmastoaktivistit. Vaan tutkimukset osoittavatkin: kapitalismi tekee ilmastosta paremman. Valtion suunnitelmatalous ei hyödytä ympäristöä, vaan vahingoittaa sitä.

Saksa on vuosia luottanut ympäristöpolitiikassa enemmän hallitukseen ja vähemmän markkinoihin. Ja vihreät, joilla on ratkaiseva rooli tavalla tai toisella seuraavassa liittohallituksessa, haluavat massiivisesti vahvistaa tätä suuntausta. Joka perjantai Fridays for future -mielenosoituksessa kuullaan toistuvasti väite, jonka mukaan kapitalismi on ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen syy. Siksi "järjestelmämuutos" on tarpeen ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Kuitenkin, jos verrataan maailman korkeimpien ympäristönormien maiden sijoitusta siihen, miten paljon eri maissa on kapitalismia, suhde onkin toinen. Yalen yliopisto on julkaissut yli 20 vuoden ajan ympäristönsuojelun indeksiä (Environmental Performance Index, EPI), joka osoittaa kuinka hyviä maat ovat ympäristönsuojelussa. Yhteensä 32 indikaattoria on merkitty näihin yhteentoista luokkaan: ilman laatu; hygienia ja juomavesi; raskasmetallit; jätehuolto; luonnon monimuotoisuus ja elinympäristö; ekosysteemipalvelut; kalastus; ilmastonmuutos; Päästöt; vesivarannot; maatalous.

Kestävä kehitys ja vauraus

Tutkijoiden analyysien mukaan Tanska, Luxemburg, Sveitsi, Iso-Britannia ja Ranska saavat korkeimmat pisteet. Sijoituksessa seuraavat Itävalta, Suomi, Ruotsi, Norja ja Saksa. Raportissa todetaan: "Yksi EPI: n johdonmukaisista opetuksista on, että kestävyyden saavuttaminen vaatii riittävän taloudellisen vaurauden kansanterveyden ja ympäristöinfrastruktuurin rahoittamiseksi." Tutkijat kirjoittavat, että bruttokansantuotteen ja ympäristönsuojelun tilan välillä on selkeä yhteys kussakin maassa.

On mielenkiintoista verrata ympäristöindeksiä toiseen arvoon, taloudellisen vapauden indeksiin. Tämä Economoc Freedom -indeksi, jonka Heritage Foundation on määrittänyt vuodesta 1995, mittaa taloudellista vapautta kaikissa maailman maissa. Viimeisimmässä raportissa (2021) analysoitiin 178 maata. Tätä indeksiä voidaan kutsua myös "kapitalismin mittakaavaksi", sosiologi Erich Weeden mukaan.

Indeksi mittaa taloudellisen vapauden tasoa kahdentoista kriteerin perusteella: omistusoikeudet, oikeudellinen tehokkuus, valtion koskemattomuus, verotaakka, valtion menot, rahoituksen taso, yrittäjyyden vapaus, työmarkkinoiden vapaus, valuutan vapaus, kaupan vapaus, vapaus investointien ja taloudellisen vapauden kannalta.

Vapaimmat maat

Näiden kriteerien mukaan Singapore on maailman vapain maa, ja seuraavat ovat Uusi-Seelanti, Australia, Sveitsi, Irlanti, Taiwan, Iso-Britannia, Viro, Kanada ja Tanska. Tämän luokituksen mukaan taloudellisesti kaikkein vähiten vapaat maat ovat Pohjois-Korea, Venezuela, Kuuba, Sudan ja Zimbabwe. Kaikki maat on jaettu viiteen luokkaan: "vapaa", "pääosin vapaa", "kohtalaisen vapaa", "pääosin ei vapaa" ja "ei vapaa". Heritage Foundation -säätiön tutkijat vertailivat kahta indeksiä - EPI-ympäristöindeksiä ja Economic Freedom -indeksiä - vuodelle 2020.

Tulos: taloudellisesti vapaimmilla mailla oli myös korkeimmat pisteet Yalen yliopiston ympäristöindeksissä, keskimäärin 76,1. "Enimmäkseen vapaat" maat saivat keskimäärin 70,2 pistettä. Ja sitten tulee iso harppaus maihin, jotka ovat vain "kohtalaisen vapaita" ja jotka arvioitiin ympäristön kannalta huomattavasti huonommiksi (59,6 pistettä). Mailla, jotka olivat "pääasiassa ei vapaita" tai "ei vapaat", oli selvästi huonoin ympäristö (46,7 ja 50,3 pistettä EPI: ssä).

Taloustieteilijä Daniel Fernández Méndez oli jo suorittanut regressioanalyysin 15 vuoden ajan vuonna 2018 selvittääkseen, mikä yhteys näiden kahden indeksin välillä on: "Regressioanalyysi osoittaa, että jokainen taloudellisen vapauden indeksin kasvu merkitsee 0,96 pisteen kasvua ympäristöindeksiin”, ekonomisti sanoi. Tällaista selkeää positiivista korrelaatiota löytyy tutkimuksesta harvoin.

Taloustieteilijä kiisti kuitenkin myös mahdollisen vastaperusteen, jonka mukaan maat, joilla on suurempi taloudellinen vapaus, "vievät" saastuttavaa teollisuuttaan vähemmän vapaaseen kolmanteen maailmaan pitäen samalla omassa maassaan saastuttamattomat teollisuudenalat ".

Näin ei kuitenkaan ole. Jos analysoidaan korkeatasoisten maiden investointeja, käy ilmi, että vain 0,1 prosenttia korkeatasoisten maiden ulkomaisista investoinneista tehdään maissa, joissa ympäristönormit ovat alhaiset. Näiden laskelmien seuraukset ovat selkeät: ”Analysoiduista tiedoista voidaan nähdä, että kapitalismi on hyvä ympäristölle. Mitä suurempi taloudellinen vapaus, sitä paremmat ympäristön laatuindeksit ovat. 'Puhtaammat' maat eivät vie saasteitaan viemällä teollisuuttaan muihin maihin."

Antikapitalistit eivät pidä näistä päätelmistä, mutta on selvää: kapitalismi ei olekaan ongelma, se on ratkaisu. Vähemmän kapitalismia ja enemmän valtion suunnittelemaa taloutta, kuten vihreät haluavat, ei hyödytä ympäristöä, vaan vahingoittaa sitä.

Muuten: Yksi tärkeimmistä syistä, miksi Saksa ei pärjää kaikesta huolimatta, oli päätös luopua ydinvoimasta, mikä johti siihen, että hiilidioksidipäästöjä on enemmän kuin olisi, jos Saksa jatkossakin luottaisi ydinvoimaan. Yalen tutkijat muotoilevat tekstinsä varovaisesti ja diplomaattisesti EPI-raportissaan 2021, että ”jotkut analyytikot” ovat sitä mieltä, että Saksan ydinvoiman käytön lopettaminen voi vahingoittaa maan edistymistä ilmastonsuojelussa. Mutta tätä päätöstä ydinvoiman käytön poistamisesta käytöstä ei voida syyttää kapitalismista, vaan vihreän ideologian ohjaamasta politiikasta.